25.7.2006

Viina - hyvinvointipalveluako?

Iltalehden kolumnisti Nurvala kirjoitti yhteiskunnan tukien käytöstä viinanhakumatkaan. En kannata viinan juonnin tukemista yhteiskunnan varoilla mutta kyllä jutusta haiskahti läpi "kunnon kansalaisen" moraalinen närkästys, sama asenne joka usein yhdistetään ns sosiaalitanttoihin.

Hurjin asennevamma oli mielestäni lauseessa: "Vastikkeeton kansalaispalkkakin voi olla karhunpalvelus saajalleen, niin mukavalta kuin se periaatteessa kuulostaakin."

Lopetetaan kaikki muutkin "vastikkeettomat" tulonsiirrot. Miksi maksaa vastikkeetonta tukea lasten päivähoidolle, lapsilisiä, toimeentulotukea, korkotukia, verovähennyksiä. eläkkeitä yms - ne kaikkihan lisäävät kansalaisten ostovoimaa ja joka raha voi ohjautua kaikkialta vapaasti saatavaan alkoholiin.

Onhan se todella hirveää että invalidi kansalainen ajaa taksi-setelillä viinakauppaan. Eihän se voi olla tarkoitettu kuin vain matkalle esimerkiksi Marttakerhoon tai puoluesolun kokoukseen. Hyi hyi.

Aloitetaan uusi entistä tehokkaampi "epäkelpojen" kansalaisten puhdistus ja muu kansan jalostus ja lähetetään kolumnisti Raili Nurvala vaikka opinto-aikamatkalle 30-luvun Saksaan.

24.7.2006

Venäjä maksaa Neuvostoliiton velat Suomelle

Oli mielenkiintoista lukea tuoreista lehdistä, että Venäjä maksaa Neuvostoliiton aikaiset velat Suomelle ennenaikaisesti. Summa, hiukan yli 200 miljoonaa euroa vaikutti hyvin pieneltä. Tosin tavallisen pulliaisen mitta-asteikolla yli 200 miljoonaa euroa ei ole pikku raha. Kun yritin suhteuttaa tätä valtion budjettilukuihin niin yllättävän pieneltä summa kuitenkin näytti. Vain n 2 x kertaa kansanedustuslaitoksen vuosibudjetti. Valtionvelan korko- ja huoltokuluihin verrattuna suorastaan mitätön summa. Ja niin kovaa ääntä kuin siitä Neuvostoliiton "hirveän suuresta" velasta pidettiin silloin kun se oli maksamatta.

Venäjä saa näillä toimilla varmaan lisättyä luotettavuutta läntisillä finanssimarkkinoilla.

Kun vielä suomalaiset valtiomiehet saisivat Iso-Britannian ja Ranskan virkaveljiensä tavoin sovittua, että nyky-Venäjä lunastaisi myös vanhat tsaarinaikaiset arvopaperivelkansa (lähinnä obligaatioita) läntisillä finanssimarkkinoilla. Kun Ranskan pääministeri oli joskus 90-luvun loppupuolella sopinut Venäjän pääministerin kanssa Ranskan kansalaisille maksettavista korvauksista, joilla Venäjä "osti luotettavuutta" uusille emissioille, kirjoitin samoihin aikoihin asiasta ehdotuksen pääministeri Paavo Lipposelle (oli laatikon pohjalla sen verran paljon lähes 100 vuotta vanhoja lunastamattomia obligaatioita).

Kuten varmaan arvaatte jäi yhteydenottoni "Mooseksen" toimesta vastaamatta. Yleensä olen saanut kirjeisiini vastauksetkin mutta Lipponen ilmeisesti oli tottunut elämään hermeettisen arroganttia elämää norsunluutornissaan.

Muuttoliike työn perässä

Sunnuntain Hesarin mukaan valtiovarainministeri Heinäluoma tekee vihdoinkin jotain järkevää työllisyydenhyväksi kun yrittää edistää muuttoa työn perässä. Idioottimaista on vain että verottajan toimet ovat olleet lähes päinvastaiset.

Mutta olen jo vuosia ihmetellyt miksei säädetä pakolliseksi ilmoittaa aina avoimista työpaikoista työnvälitykseen? Vaikka pidänkin idioottimaisena, että yhteiskunnassamme kohta kaikkea säädellään laeilla tuntuu minusta että tässä voitaisiin saada huomattavia etuja.

Työnvälitystähän nimitetään aivan yleisesti työttömyyskortistoksi ja tiedän työnvälityksessäkin jo useassti ihmetellyn jos joku työssäkäyvä ihminen ilmoittautuu sinne työnhakijaksi. Aidot työmarkkinat ovat jo kauan olleet muualla. Esimerkiksi vähääkin vaativampaan tehtävään haetaan työntekijää Helsingin seudulla Helsingin Sanomien ilmoitussivuilla. Vajaa kymmenessä vuodessa on myös netti tullut tärkeäksi työnvälityskanavaksi. Erilaiset rekrytointi- ja testausyritykset samoin kuin henkilöstön vuokrausyritykset ovat myös lisääntyneet. Suurin osa tästä välitystoiminnasta kulkee käsitykseni mukaan työvoimatoimistojen ulkopuolella ja ulottumattomissa.

Jos kaikki työpaikat löytyisivät työvoimatoimistoista saavutettaisiin mielestäni monta etua. Kahden kerroksen väeksi leimaantuminen vähentyisi kun sekä vaativat että vähemmän vaativat työpaikat löytyisivät kaikki samasta paikasta. Muuallakin kuin Helsingin seudulla asuvat ja Helsingin Sanomia lukevat saisivat tietoa myös muiden paikkakuntien työpaikoista nykyistä laajemmin. Tietokoneen käyttöä osaamattomatkin (onko sellaisia vielä työikäisissä?) saisivat tietoa netissä näkyvistä työpaikoista.

Suurin etu olisi käsitykseni mukaan työvoimatoimiston työttömyyskortistoksi leimaantumisen loppuminen ja se samalla saattaisi nostaisi työvoimatoimistonkin kautta työtä hakevan statusta työnantajan silmissä.