31.1.2014

Sitrushedelmien kuori mausteena

Nyt on kovasti lisääntynyt käytäntö, jossa appelsiinin, sitruunan tai limetin kuorta raastetaan mausteeksi. Lähes jokaisessa kokkiohjelmassa televisiossa näytetään tuota.

Mutta kukaan ei kerro, että noiden sitrushedelmien kuoressa on kasvinsuojelumyrkkyjä, jotka pitää ehdottomasti pestä pois ennen kuoren käyttöä. Vai - onko käytäntö jotenkin muuttunut vuosien varrella ilman että olen huomannut? Vai eikö tämä koske luomusitrushedelmiä?

Yhdessäkään kokkiohjelmassa en ole kuullut kokin varoittavan tuollaisesta tai sanovan että niiden on ehdottomasti oltava luomua. Vai onko asia niin päivänselvä ettei sellaisesta tarvitse varoittaa?

29.1.2014

Olenko epäisänmaallinen?

Kirjoitin muutama viikko sitten arvonlisäverotuksen kummajaisista erityisesti ulkomailta tapahtuvassa nettikaupassa. Viime marraskuussa kirjoitin netistä ulkomailta ostamastani auton handsfree lisälaitteesta. En tosin siinä kirjoituksessa maininnut, että tilasin sen ulkomailta ja hinta jäi alle puoleen mitä se Suomessa olisi maksanut.

Joitakin aikoja sitten paljastui, että ruotsalainen nettikirjakauppa Adlibris kikkailee jollain veronkiertojutulla. Ja minä kun olen ollut sen kirjakaupan vakioasiakas kun heidän hintansa ovat niin edulliset eivätkä edes veloita erillisiä postikuluja.

Eilen sain postissa Sveitsistä tilaamani Nicer Dicer Plus kotikeittiön monitoimileikkurin ja -paloittelijan. Olin  monta kertaa ihaillut televisiossa sen kätevyyttä, mutta pidin Tvins nimisen tv-shopin 80 euron hintaa korkehkona. Sveitsistä tilattuna sen hinnaksi tuli 25euroa.

Eräät kirjoja harrastavat ystäväni maanittelivat minuakin tekemään Adlibris kirjakauppaan ostoboikotin kun he ovat epäisänmaallisia Suomen kannalta kun eivät maksaa tänne arvonlisäveroa.

Aloin oikeasti miettiä pitäisikö minun alkaa eläkeläisenä parantamaan tätä maailmaa maksamalla vapaaehtoisesti ylihintaa ostamistani hyödykkeistä? Eli pitäisikö minun jotenkin osoittaa moraalinen närkästymiseni vaikka sekä minun että näiden yritysten toiminta on aivan laillista.

Miksi tällaista verokiertomahdollisuuksia on jätetty säädöksiin tai miksi niitä ei ole tukittu kun ne on havaittu? Minä olen ostajana tähän mennessä olettanut, että jos ostan saman hyödykkeen jostain edullisemmin kuin jostain toiselta olen edesauttamassa markkinoiden hintakilpailua, joka on meidän kaikkien kuluttajien eduksi. Nyt alkaa paljastuakin, että edullisemmat hinnat eivät välttämättä johdukaan paremmasta hintakilpailukyvystä vaan paremmasta verolakien ja säädösten porsaanreikien hallinnasta.

Ennen puhuttiin avoimesti ja vieläkin maanitellaan vaikkei EU:n yhteisösäännöt sitä sallikaan, että ostaisimme kotimaista koska se lisäisi kotimaista työllisyyttä. Ja jäisihän se hyödyntämään rahana kiertoa ainakin osittain Suomen sisälläkin.

Eli pitäisikö kuitenkin jo alkaa tulkitsemaan että kotimaisen ostaminen on aina isänmaallista vaikka hinta olisi kalliimpi kuin vastaavan ulkomaisen hyödykkeen? Ja mitä jos sekoko raha ei menisikään suomalaisen työntekijän hyväksi vaan kvartaalijohtamista vetävien johtajien bonuksiin tai omistajien (ehkä jopa ulkomaisten?) hulppeisiin jättiosinkoihin samaan aikaan kun työläisiä pannaan kilometritehtaalle?

Tässäpä vasta pulma :)

27.1.2014

Sinun maasi ei olekaan sinun!

Suoritimme joitakin vuosia sitten sukupolvenvaihdoksen kesämökillämme. Tarkoitus oli saada jatkuvuutta kun sukumme äidin puolelta oli sieltä Hämeestä kotoisin. Vanhempi poikani siirtyi isännöimään sukumme kesämökkiä. En minä olisi enää edes jaksanut tehdä kaikkea sellaista mitä poikani on siellä nyt tehnyt. 

Minulla on yhteensä viisi lasta kahdesta eri avioliitosta. Halusin turvata, että tila pysyy suvussa ja ettei siitä minusta joskus ajan jättäessä suuremmin tapella. Olen nähnyt minkälaisia tappeluja saattaa syntyä tuollaisissa perintötilanteissa. Jos tila ei ole moneen vuosikymmeneen vaihtanut omistajaa vapaalla kaupalla on sen arvon määritys hyvin vaikeaa. Ja perintötilanteessa saattaa käynnistyä verisiä tappeluja, joista hyötyvät vain lakimiehet. Rahat ja pörssissä noteeratut arvopaperit ovat selkeitä arvonmäärityksessä. Mutta asunto-osakkeet ja kiinteistöt saattavat olla ongelmallisia jos niiden arvoa ei ole mitattu pitkään aikaan vapailla markkinoilla. Köyhemmissä piireissä saatettaisiin tapella jopa jostain "arvoautosta".

Vaikka haluat uskoa hyvää omista lapsista niin helposti syntyy tulehtuneita taisteluja kun tilan arvosta aletaan kiistellä. Rantatontin arvo hiukan yli 100 km päässä pääkaupunkiseudusta saattaa edustaa melkoista hintahaitaria ja helposti käy, että toiset lapsista kokevat että heitä olisi väärin tai epäoikeudenmukaisesti kohdeltu.

Näin meinasi minullekin käydä mutta kun yritin olla mahdollisimman avoin ja reilu kaikkia lapsia kohtaan he loppujen lopuksi tuntuivat ymmärtävän asian. Ja ennen kaikkea he ymmärsivät, että minä olen edelleen elossa ja oikeustoimikelpoinen tekemään vaikka minkälaisia kauppoja omalla omaisuudellani eikä heillä siis ollut mitään oikeuksia ennen kuolemaani hankkimatta minulle edunvalvojaa. Uskon että rauha palasi kun yritin olla mahdollisimman avoin ja reilu.Ainakin näin sanoivat ne jotka jossain vaiheessa purnasivat jotenkin.

Mutta se varsinainen ihmetyksen aihe olikin ns vesijättömaa. Eli kun vesiraja on vuosikymmenien aikana siirtynyt kauemmaksi rantaviivasta on tilan maa-alueen koko suurentunut. Ja se lisämaa ei ole sinun! Sinä et omista sitä ja voit joutua lunastamaan sen itsellesi jostain käyvästä hinnasta.

Olin ihan ihmeissäni kun poikani kertoi minulle tästä. Enkä vieläkään ymmärrä mikä logiikka tässä on tonttipolitiikan kannalta.

Mitä tarkoitusta tällainen palvelee? Olisi kiva kuulla jos joku lukijani tietäisi tuosta jotain enemmän.   

25.1.2014

Nepalilaisen teen metsästys

Aloin jo vuosia sitten  etsiä hyviä ruokapaikkoja netistä eat.fi palvelusta. Siellä on käytettävissä erilaisia hakukriteerejä ja mielenkiintoista on lukea sieltä asiakkaiden vertaisarviointeja.

Jos ravintola on uudehko ja vertaisarviointeja on julkaistu vähän kannattaa suhtautua pienellä varauksella kehuihin. Arvioijathan saattavat hyvinkin olla omistaja perhettä, sukulaisia tai muuten vain lähipiiriä. Jos kehuvia arvosteluja on paljon on helpompi luottaa  niihin.

Yksi näitä löytöjä oli nepalilainen ravintola Mountain Nordenskiöldinkadulla Venäjän kulttuuri-instituuttia vastapäätä. Kirjoitin ravintolasta kolmisen vuotta sitten blogissani.

En ole aikaisemmin kirjoittanut nepalilaisen ravintolan tarjoamasta teestä. Olen vuosien varrella tilannut siellä jälkiruoaksi nepalilaista, maustettua teetä. Vaikka en yleensä pidä erilaisin maustein terästetystä teestä tämä maistui hyvältä. Minua on usein ihmetyttänyt kauppojen teehyllyjen bergamottaöljyllä maustetut Earl Grey teet. Olen usein kuullutkin kaupan myyjien ehdottavan sitä kun asiakas pyytää jotain erityisen hyvää teetä. Laadukkaita ja silti maustamattomia teelaatuja on kymmenittäin. Jokaisen kannattaisi kokeilla erilaisia laadukkaiden teetalojen tarjoamia teelaatuja jotta löytäisi omat lempilaatunsa.

Mutta, tuo nepalilainen tee teki minuun vaikutuksen. Pienen tutkailun jälkeen minulle selvisi, että myös intialaiset juovat samalla tavoin maustettua teetä eräänä vaihtoehtona.

Löysin englantilainen Twining teetalon valikoimista intialaisen Chai tyyppisen teen. Se on voimakkaasti maustettu kanelilla, kardemummalla, mausteneilikalla ja inkiväärillä. Juuri siten kuin tuo nepalilainenkin tee. Lipton  teetalolla oli joku vastaavanlainen Indian Chai tee, mutta sen mausteet olivat ihan erilaiset.

Sitten aloin metsästää mistä tuota Twiningsin Indian Chai teetä sai ostaa. Näytti ettei mistään. Stockmannin ruokakaupassa oli tuosta mallista jossain erikoissekoitusten "Voyage"  valikoimassa. Paketissa oli viittä erilaista teetä kutakin 5 kpl. Ostin että pääsin kokeilemaan. Oli aitoa tavaraa.

Olen asunut jo vuosia Kauniaisissa. Keskustan ostoskeskuksessa oli vuosikausia loistavasti hoidettu Valintatalo ja sen liiketoiminta siirtyi tai myytiin jostain syystä S-ryhmälle. Tapahtui myönteinen yllätys. Kauppa sen kun vain parantui. Valikoimat  paranivat vielä entisestään  ja sieltä alkoi löytyä mitä vaativimman (ja ostovoimaisen!) ostajan tarvitsemat ruokatarpeet. Juustohyllykin melkein kilpailee Stockmannin valikoimien kanssa.

Täältä löytyi hyllystä Twiningsin Indian Chaita, mitä en ollut erillisenä tuotteena löytänyt edes Stockmannilta.

Stockmannilta löysin kuitenkin erästä toista teemerkkiäni. Yorkshire Gold niminen tee on minun mielestäni  hyvä mustan teen sekoitus. Olen juonut sitä jo vuosikausia. 

21.1.2014

Putous - laatuhuumoriako?

Luin järkyttyneenä, että Putous oli tehnyt jonkin katsojaennätyksen. Eli esityksellä  oli sen mukaan ollut 1,5 miljoonaa televisiokatselijaa.

Useita vuosia sitten ilmestyi tv-ohjelmakarttaan humoristipari Ketonen & Myllyrinne. Minun mielestäni älyllisesti oivaltavaa ja uudenlaista huumoria. Jokainen jakso piti sisällään jotain uutta ja oivaltavaa huumoria.  Tuli mieleen suorastaan näyttelijä-elokuvaohjaaja Woody Allen, jota olen oppinut ihailemaan. Eipä ihme, näyttelijä Kari Ketonen on lisäksi käsikirjoittaja ja toiselta ammatiltaan psykoterapeutti.

Nyt talvella luin surullisen lehtihaastattelun, jossa Kari Ketonen kertoi ettei ole ollut näyttelijäntöitä.

Televisiossa on ollut muitakin uusia ja oivaltavia huumorisarjoja. Hyvänä esimerkkinä kahden nuoren saamelaisnaisen ohjelma Märät säpikkäät.

Mutta minusta tämä Putous on  järkyttävä. Aivan kuin jotain pissa kakka huumoria, puolirivouksia, kehitysvammaisia, puhevikaisia tai juoppoja, homovihjauksia ja kun katson minkälaista yleisöä niin näyttää että vaikka laskevat härskejä vitsejä homoudesta ovat kannattamassa sukupuolineutraalia avioliittoinstituutiota.

Otan kyllä huomioon senkin, että edustan eri sukupolvea kuin nykynuoret ja saattaa olla että ajatus- ja arvomaailmani on kerta kaikkiaan erilainen.

Mutta surulliselta näyttää, että tuollainen roska saavuttaa niin valtavia katsoja määriä. Lukuisat television laulukisatkin tuntuvat älyllisesti haastavammalta kuin tuo älyvapaan tuntuinen Putous.

20.1.2014

Miten opettelin nuorena alkoholin käyttöä

Kuuntelen paraikaa Ylen Puhe kanavalta monitoimimies Jukka Virtasen haastattelua. Hauskaa kuunneltavaa kun kyse on taitavasta tarinankertojasta.

Sitä kuunnellessa tuli mieleen omat kokemukseni miten nuorena opettelin  alkoholin käyttöä. En ole enää varma olinko silloin 11 ikäinen vai vasta 13 tai jotain siitä väliltä. Nuori kuitenkin.

Kotona olin saanut jonkinlaista perusopastusta alkoholijuomien käyttöön. Juhlaruokailujen yhteydessä sain maistaa valko- ja punaviinejä. Samoin makeita jälkiruokaviinejä sain maistaa. Jopa jäähdytettyä vodkaakin sain maistaa jos halusin. Lempijuomakseni muodostuivat siihen aikaan puolikuivat valkoviinit.

Kun viikonloppuisin piti usein ottaa alkoholia kavereiden kanssa jossain takapihalla tai kellarin käytävällä niin minä en suostunut ottamaan kiertävästä suusta suuhun pullosta  taskulämmintä pöytäviinaa - siihen aikaan yleinen väkevä juoma jo harjoitteluvaiheessa.

Minulla oli toisenlaiset tavat. Minulla oli taskussa mukanani viinilasi ja valkoviinini oli sopivasti viilennetty ennen kuin lähdin kavereiden kanssa viikonlopun viettoon. Enhän minä mitään taskulämmintä voinut pullon suusta juoda. Eli juomatapani olivat jo silloin hyvin herraskaiset. Ja sen jälkeen olen koko aikuisikäni suhtautunut kielteisesti kiertävän pullon suusta juomiseen.

Kaverini kyllä nauroivat ja pitivät minua melkoisena hienostelijana mutta ei se minua silti estänyt pitämästä kiinni omaksumastani linjasta.

Aika tarkka olen ollut koko aikuisikäni sivistyneistä juomatavoista. Myönnän toki nuorena syyllistyneeni ylilyönteihin ja juoneeni usein liikaa vaikka en koskaan mitenkään suuremmin ole humalahakuisesti alkoholijuomia nautiskellut.

Mutta tuollainen muistelu tuli mieleen kun kuuntelin Jukka Virtasen juomisharjoitteluja nuorena Jämsänkoskella.

15.1.2014

Arvonlisäverotuksen kummallisuuksia

Minun on heti alkuun myönnettävä, että minulla on ennakkoasenteita veroviranomaisia kohtaan. Lisäksi minun on todettava, että asenteet perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin veroviranomaisten mielivallasta.

Lisäksi minulla on muistikuva ja kokemus siitä kun verottajan tietokoneuudistus sotki koko verotuksen tässä maassa. Kun yritin siinä asiassa tarjota apuani valtionvarainministeri Erkki Liikaselle en saanut muita vastauksia häneltä kuin uudet korotetut lisäveroliput. Vaikuttikin, että tärkeintä oli peitellä koko katastrofi. Oikeuskanslerikin valjastettiin rauhoittelemaan etteivät kunnat kuitenkaan ole kärsineet verottajan sotkuista. Minulla oli jopa näyttöä vääristä verotuksista, joissa esimerkiksi kunnallisvero oli kokonaan unohdettu. Eivätkä summat olleet ihan pieniä.

Nyt minua on nettikaupan laajentuessa jo pidempään ihmetyttänyt mitä järkeä on, että kansalaiset voivat ostaa netistä ulkomaisista lähteistä pienemmällä arvonlisäverolla kuin kotimaisista postimyyntiyrityksistä.

Tai ymmärränhän minä kansalaisen näkökulman. Ostat sieltä mistä saat edullisimmin.

EU:ssa arvonlisävero vaihtelee 15-25%  välillä.

Tavaroiden ja palveluiden vapaan  liikkuvuuden pitäisi isolla EU:n kokoisella talousalueella edistää yritysten välistä hintakilpailua. Mutta nyt kilpaillaan jo verotuksellakin. Ihan kuten yritysten etabloitumisesta EU:n sisällä kilpaillaan yritysverotuksella.

Vuosia vuosia sitten joku 'kananaivoinen' verohallinnon virkamies oli ollut keksivinään nerokkaan ratkaisun. Aletaan noudattamaan Suomen sisäistä arvonlisäveromääräystä. Eli alettiin määrätä joku saksalainen nettiyritys arvonlisäverovelvolliseksi Suomeen. Jotkut tuollaisen järjettömyyden kohteeksi joutuneet yritykset lopettivat tuollaisen vuoksi koko nettimyynnin Suomeen ja suomalaisille. Jos tuollainen olisi otettu käyttöön EU:n laajuisesti olisi se muodostanut melkoisen esteen tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ja muutenkin olisi ollut todellinen kilpailun rajoite.

Nyt me sitten ostelemmekin postimyynnissä jos jonkinlaista hilavitkutinta ulkomailta Suomeen. Alkuperäinen hintakin ulkomailla on vain puolet siitä mitä Suomen huonosti kilpailuilla markkinoilla. Arvonlisäverokin on viitisen prosenttia pienempi samoin kuin postikulut kun vertaa kotimaisen Itellan tariffeihin.

Siis tämähän on kuluttajan kannalta hienoa, mutta muuten järjetöntä. Eihän tässä toteudu alkuunkaan aito hintakilpailu.

Tosin tiesin jo 1960-luvulla työurani alussa, että keski-Euroopasta sai ostaa massapostituksia paljon halvemmalla kuin Suomen Postilta. Ja moni suurpostittaja postittikin mainoksensa jostain edullisesta keski-Euroopan postista. Ja tuokin näyttää lisääntyneen. Moni keski-Euroopan iso järjestö on kilpailuttanut asiakaspostinsa ja lähettää sen muusta kuin kotimaastaan.

9.1.2014

Hissiasiantuntijan vieressä hissiä odottamassa

Olin tänään sairaalassa saamassa sädehoitoa viime kesänä havaittuun eturauhassyöpään. Syöpäsolut on koepalojen perusteella keskiaggressiivisia  eivätkä ne olleet ehtineet tehdä etäpesäkkeitä.

Karkeasti yleistettynä hoito aloitettiin hormonipistoksella viime syyskuussa. Hormonipistoksen tehoaika on 3-6 kk pistoajankohdasta lukien. Sen pitäisi pysäyttää syöpäsolujen lisääntyminen ja sädehoidolla syöpäsolut on tarkoitus lopettaa.

Syöpähoitojen tuloksellisuutta arvioidaan  mm ottamalla verinäyte ja mittaamalla sieltä ns PSA-arvo. Tämä PSA-arvon mittaaminen ei kuulu normaaleihin miesten terveystarkastuksiin. Syytä en ymmärrä. Minunkin syöpäni löytyi kun vuotuisessa mittauksessa, jonka olen terveyskeskuksessa vaatinut, alkoi PSA arvo kohota. Se ei välttämättä vielä tarkoita syöpää mutta jonkinlainen indikaattori on kuitenkin kyseessä.

No niin. Kun palasin syöpäsairaalasta hissillä vieressäni oli todellinen osaaja. Kun olin ns 0 kerroksessa maanpinnan alapuolella painoin hissin kutsunappia nuoli-ylöspäin. Olinhan menossa uloskäynnille 1-kerrokseen. Alapuolella olisi ollut vielä 00-kerroskin. Tämä viisas mies vieressäni paljastuikin hissiasiantuntijaksi (ainakin omasta mielestään). Hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että minun olisi pitänyt painaa nappia nuoli-alaspäin ja sitten kun hissi on tullut niin voin painaa suuntanappia ylöspäin.

Yritin selittää kaverille, ettei minun tehtäväni ole tietää missä hissi on vaan minun tehtäväni on vain ilmoittaa napin painalluksellani mihin suuntaan haluan lähteä hissillä. Kaveri suorastaan hermostui, että en noin yksinkertaista asiaa ymmärtänyt. Olihan hän sentään vuosikymmenet ollut tuollaisia vekottimia rakentamassa ja oman väitteensä mukaan jopa koodaamassa. Ja hän kertoi hyvin ylpeänä, että tietokone siellä hissin sisällä ne päätökset kuitenkin tekee. En kehdannut sanoa, että hänen koodaamaan hissiin en kyllä uskaltaisi edes astua.

Esitin kaverille pari loogista kysymystä: Miksi alimmassa 00 kerroksessa on kutsunapeissa vain yksi nappi - nuoli ylöspäin? Oikea vastaus oli kaverin mielestä tietenkin että kun sen alapuolella ei ole enää kerroksia. Ja katsoi minua nenänvartta pitkin kuin olisin entistä suurempi idiootti. Toista kysymystä en enää viitsinyt esittää kaverille kun hissimatka oli lyhyt, vain 0:sta 1:een. Olisin nimittäin kysynyt, että kun tuo on niin älykäs tuo tietokone niin miksi se hänen kutsumenetelmällään olisi ensin ajanut 00-kerrokseen alaspäin jos siellä kabiinissa olisi ollut valmiina sinne asti haluava ihminen. Me olisimme tämän viisaan kanssa saaneet ylimääräisen huviajelun tietokoneen ohjaaman. Enkä viitsinyt järkyttää kaveria enää väitteellä, että se hissihän tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa riippumatta painoitko oikeaa tai väärää alas tai ylös nappia.

En jaksanut rehvastella kaverille, että olen koodannut työkseni erilaisia automaatteja tai robotteja pitkälti yli 30 vuotta kun havaitsin että kaveri on ihan pönttö ja minullakin alkoi jo kiihtymys nousta aivan turhan päiten.    

5.1.2014

Työnantajat kehtaavat vaatia suomen taitoa

Tosi hävytöntä: "Työnantajat vaativat suomen kielen taitoa, vaikka sitä ei työssä tarvita". Todella kauheaa. Suomalaiset yritykset vaativat työntekijöiltään suomen taitoja? Mitä tarkoittaa "vaikka sitä ei työssä tarvita"? Eikös kuitenkin useimmissa yrityksissä esimerkiksi työnjohto puhu suomea ja varmaan haluaisi hoitaa työnjohdon direktio-oikeuden omalla äidinkielellään. Useinhan on vielä niin, että noiden ulkomaalaisten äidinkieli ei ole heilläkään englanti vaikka tässäkin jutussa  ikään kuin eksplisiittisesti jotain sellaista ollaan olettavinaan. ja ehkä se englannin taitokin on vielä huonompi kuin suomalaisella työnjohtajalla. Mitenkä sitten luku- ja kirjoitustaidon? Saako sellaistakaan enää vaatia työnhakijalta? Vai pitäisikö kirjallinen ohjeisto muokata englanninkielisiksi äänikirjeiksi.

Näitä juttuja alkaa lukea jo aivan järjettöminä. Mitä ja ketä tällaiset kirjoitukset oikein palvelevat?  Kuka näitä oikein suoltaa? Ja onko ajatuksena että näin saadaan jotenkin Suomi monikulttuurisemmaksi kun tuollaisia asioita ajetaan?

4.1.2014

Työeläkelakien perhe- ja leskeneläkkeet

Tunnen useita lapsiperheitä, missä isä ja äiti eivät ole avioliitossa.

En minä ole mikään moralisti-niuhottaja enkä usko että avioliitto suuremmin ylläpitäisi rakkautta parisuhteessa.

Mutta uskoisin, että jokainen vastuullinen isä ja äiti haluaa turvata leskensä ja lastensa toimeentulon tai koulutuksen jos jommalle kummalle vanhemmista sattuisi jotain. Otetaanhan noiden tilanteiden varalta erillisiä henkivakuutuksiakin.

Muistuttaisin kuitenkin ettei avoliitossa elänyt leski saa mitään leskeneläkettä.

Miten kukin haluaa järjestää asiansa on jokaisen oma asia. Mutta kannustan ottamaan huomioon työeläkelakeihin sisältyvät etuudet avioliitossa oleville pareille. Samat etuudet koskevat myös parisuhteensa rekisteröineitä perheitä tai leskiä. Kun avioliitossa olevilla miehillä ja naisilla on usein yhteisiä lapsia niin noissa rekisteröidyissä parisuhteissa lapset ovat käytännössä jomman kumman puolison ellei sisäistä adoptiota ole toteutettu.

En ole sukupuolineutraalin avioliittolain kannattaja, sillä sen avullahan ikään kuin ujutettaisiin homo- ja lesbopareille täysi adoptio-oikeus tuon sisäisen adoptio-oikeuden tilalle. sitä harvoin tunnustetaan avoimesti mutta sehän suurin syy tuohon "sukupuolineutraaliin"  avioliittolakiin on. Ts keskenään lisääntymiskyvyttömät naisparit saisivat subjektiivisen oikeuden vaatia hedelmöityshoitoja yms iljettävän miesten kanssa tekemisen sijaan ja homoparit saisivat oikeudet adoptoida lapsia kun koiraita on vaikea hedelmöittää edes hedelmöityshoidoilla. Luonto kun on ollut niin ajattelematon koiraiden suhteen :)

Mutta tuo sukupuolineutraali avioliittolaki ei ollut pääasia vaan, että huolehtikaa puolisonne ja lastenne turvasta työeläkelakienkin mahdollistamalla tavalla.

Siellä oli jänniä pykäliä, joita minäkin jouduin tarkemmin konsultoimaan mitä ne oikein tarkoittavat. Enkä silti vieläkään ihan ymmärrä. 

Olin sairaalassa joulunpyhät

Hyvää uutta vuotta 2014 tutuille ja lukijoille!

Minua alkoi joulukuun alkupuolella huolestuttaa kun sydänleikkauksesta toipuminen osoitti takapakin merkkejä. Aloin jo pelätä olisiko koko sydänleikkaus jostain syystä epäonnistunut.

Terveyskeskuksessa omalääkärini kuunteli sydäntä ja keuhkoja, otti verikokeita ja EKG:n. Ja lähetti Jorvin sairaalaan kardiologien hoitoon.

Minullekin kesti jonkin aikaa hahmottaa mitä oli tapahtunut.

Olin nousujohteisella toipumisuralla harventanut mm painon seurantaa enkä huomannut heti, että olin alkanut lihota. En minä oikeasti lihonnut vaan elimistöni oli alkanut kerätä nestettä vaikka kuinka söin nesteenpoistolääkkeitäkin. Mutta kun verenpaineeni oli laskenut toipumisaikana huolestuttavan alhaiseksi, tosin ilman oireita, olivat kardiologit puolittaneet sydämen vajaatoimintaan määrätyn sydänlääkkeen jonka jälkeen verenpaine nousi normaaliin arvoihin. Nesteen keräytyminen on tyypillistä sydämen vajaatoiminnassa ja tuollakin lääkkeellä oli ollut merkitystä. Annos oli pieni ja siten saattoi tuntua ettei sillä ollut suurempaa merkitystä.

Yksityiskohtien kertominen ei ole tässä tärkeää. Mutta näytti että jouduimme päivystävän nuorehkon lääkärin kanssa jonkinlaiseen arvovaltakiistaan. Minä olisin palauttanut lääkinnän entiselle tasolle koska korrelaatio vaikutti ja ajallisesti ja muutenkin ilmeiseltä vaikka annos olikin kieltämättä pieni.

Mutta olin viimeisen 3 viikon aikana ennen sairaalaan tuloa lihonnut noin 10 kg eikä se voinut johtua mistään tilapäisestä mässäilystä.

En minä ole lääkäri ja siksi oli vaikea argumentoida lääkärille havaintojani aiheesta, vaikka kuinka hyvin tunnistankin omia tuntemuksiani toipumisessakin. Mutta ennustin, että tällä systeemillä painoni vain jatkoi nousemista vaikka nesteenpoistolääkitystä lisättiin huomattavasti ja annettiin tehokkaasti suonensisäisesti.

Minun ennusteeni toteutui. Lihominen jatkui yhden kilon päivävauhtia. Eli viikonloppuna 3 päivän aikana lihoin yli 3 kg. Maanantaina, joulun aaton aattona, kierrolla kävi kardiologisen osaston kokenut johtava lääkäri, jolla oli malttia kuunnella minuakin. Ihmetteli huonoa hengitystäni sydänleikkauksen  jälkeen. Hoitosuunnitelman lääkitystä muutettiin heti. Tämä vähennetty sydämen vajaatoiminnan lääke palautettiin ennalleen ja nesteenpoistolääkitystäkin hiukan säädeltiin.

Laihtuminen, jos nyt nesteenpoistoa voi laihtumiseksi kutsua, käynnistyi heti. Seuraavan aamun punnituksessa oli lähtenyt jo 1 kg ja sama jatkui seuraavana päivänä.

Joulun jouduin olemaan sairaalassa mikä oli ymmärrettävää. Olihan uusi muokattu hoito alkanut purra vasta jouluaattona.

Muutaman päivän kuluttua minut siirrettiin toiselle osastolle suojaan ripulilta. Sain uskomattoman hauskat huonetoverit, joiden kanssa viihdyin mainiosti. Ja kannustimme kilvan toisiamme tervehtymään omista sairauksistamme.

Uuden vuoden aaton aattona pääsin kotiin jatkamaan hoitoa.

Tämän sairaalakierroksen opetus oli selkeä. Sinun on itse ymmärrettävä omaa lääkitystäsi ja eri lääkkeiden riippuvuussuhteita. Vain niin pysyt omien sairauksiesi erikoisasiantuntijana mikä ainakin minun mielestä näyttää erityisen tärkeältä jos haluat turvata itsellesi parhaan mahdollisen hoidon.