Miten opettelin nuorena alkoholin käyttöä

Kuuntelen paraikaa Ylen Puhe kanavalta monitoimimies Jukka Virtasen haastattelua. Hauskaa kuunneltavaa kun kyse on taitavasta tarinankertojasta.

Sitä kuunnellessa tuli mieleen omat kokemukseni miten nuorena opettelin  alkoholin käyttöä. En ole enää varma olinko silloin 11 ikäinen vai vasta 13 tai jotain siitä väliltä. Nuori kuitenkin.

Kotona olin saanut jonkinlaista perusopastusta alkoholijuomien käyttöön. Juhlaruokailujen yhteydessä sain maistaa valko- ja punaviinejä. Samoin makeita jälkiruokaviinejä sain maistaa. Jopa jäähdytettyä vodkaakin sain maistaa jos halusin. Lempijuomakseni muodostuivat siihen aikaan puolikuivat valkoviinit.

Kun viikonloppuisin piti usein ottaa alkoholia kavereiden kanssa jossain takapihalla tai kellarin käytävällä niin minä en suostunut ottamaan kiertävästä suusta suuhun pullosta  taskulämmintä pöytäviinaa - siihen aikaan yleinen väkevä juoma jo harjoitteluvaiheessa.

Minulla oli toisenlaiset tavat. Minulla oli taskussa mukanani viinilasi ja valkoviinini oli sopivasti viilennetty ennen kuin lähdin kavereiden kanssa viikonlopun viettoon. Enhän minä mitään taskulämmintä voinut pullon suusta juoda. Eli juomatapani olivat jo silloin hyvin herraskaiset. Ja sen jälkeen olen koko aikuisikäni suhtautunut kielteisesti kiertävän pullon suusta juomiseen.

Kaverini kyllä nauroivat ja pitivät minua melkoisena hienostelijana mutta ei se minua silti estänyt pitämästä kiinni omaksumastani linjasta.

Aika tarkka olen ollut koko aikuisikäni sivistyneistä juomatavoista. Myönnän toki nuorena syyllistyneeni ylilyönteihin ja juoneeni usein liikaa vaikka en koskaan mitenkään suuremmin ole humalahakuisesti alkoholijuomia nautiskellut.

Mutta tuollainen muistelu tuli mieleen kun kuuntelin Jukka Virtasen juomisharjoitteluja nuorena Jämsänkoskella.