29.9.2010

Johtamisen evoluutiosta

Jossain vaiheessa Suomessa oltiin olevinaan kovin ylpeitä meidän omasta managerointiopistamme eli 'Management by Perkele' tyylistä.

Kirjoitin eilen tänne blogiin Hjallis Harkimon johtamistyylistä Diili nimisessä televisio-ohjelmassa. Tänään katsoin jonkun vanhan suomalaisen sotilasfarssi-genreä edustavan elokuvan. Samanlaista huutoa ja räyhäämistä siinäkin. Ilmeisesti molemmat edustavat jotain tuollaista 'Management by Perkele'-oppia.

Kun olen vanha sivari en ole käynyt armeijaa joten ei ole omakohtaista kokemusta tuollaisestä osin järjettömästä ärjynnästä. Mutta olen ymmärtänyt ikätovereilta ja nuoremmilta kuulemani perusteella että pitkään tuollaista on armeijassa harrastettu.

Ymmärrän armeijan poikkeukselliset tehtävät. Kriisin ollessa päällä tuskin pidetään koko ajan konsensushenkisiä neuvottelupalavereja. Kyllä siinä käyttäytymisen pitää olla enemmän tai vähemmän automaattista ja toimia komentoketjun mukaisesti.

Mutta silti koen tuollaisen turhanpäiväisen ärjymisen ainakin itselleni vieraana.

Eräs minua paljon nuorempi työtoverini paljasti kerran pienessä hiprakassa ihailevansa minun intomielisyyttäni työpaikalla ja työasioissa. Ja hän myös kertoi ihmettelevänsä mistä paljon häntä iäkkäämpänä saan kaiken voiman tuollaiseen käytökseen. Ja hän kertoi esimerkinkin miten joskus hänen ja koko tiimin ollessa allapäin ja vetämättömissä kun minä olen astunut huoneeseen niin minusta henkivä työhön intohimoisesti suhtautuva asenne sai koko porukan virkistymään.

Eräs toinen nuorempi kollega totesi kerran isommassa seurassa, ja jopa ihan selvin päin, että kun hän katselee minua ja tapaani toimia hän huomaa ettei tuo vanheneminen voi niin kauheaa olla jos hänkin lähes 30 v kuluttua (se oli suunnilleen ikäeromme) voi säilyä tuollaisena (=yhtä nuorekkaana).

Mm nuo kaksi lausumaa ovat saaneet minut ylionnelliseksi pitkäksi aikaa. Olinhan jo lausumien aikaan lähellä eläkeikää. Lämmitti sydäntä. Nyt eläkkeelle siirtyessäni on varmaan sallittua muistella tuollaisiakin.

En tiedä onko geeneissä mutta muistan miten isäni vasta 80-vuotispäivillä pitämässään puheessa myönsi: "Kai minun on nyt myönnettävä olevani vanhus". Sitä asennetta pidän tavoitteenani.

Minun käsitykseni mukaan meillä on Suomessa liikaa tuon 'Management by Perkele' opin mukaan toimivia johtajia, päälliköitä tai esimiehiä. Meillä on nykyaikaiset leadership opit edelleen pitkälti hukassa. Ja usein puuttuu sellaisten käyttöä edellyttävä oikea asenne.

Ei nämä mitään salaisuuksia ole. Meillä vaan tuntuu edelleenkin johtavissa asemissa olevan ihmisiä jotka eivät ymmärrä miten ihmiset oikeasti saadaan innostumaan ja sen myötä myös paremmintuo0ttaviksi ja tehokkaiksi. Hyvin motivoitu henkilöstö sairastaa vähemmän ja jaksaa tehdä pidempää työuraakin. Kuka sitä 'paska'-työpaikassa kunnolla jaksaakaan.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen Microsoftin uusinta 2/2010 Circle asiakaslehteä (lisäys 1.10.2010: linkki korjattu) ja siellä juttua "Tulevaisuuden työntekijät ohjaavat omaa työtään". Tai sitten Great Place to Work instituutin uudesta lehdestä saa lukea myös ison määrän kannustavia esimerkkejä. Lisäys 01.10.2010: laitan vielä kommentteihin lisäämäni linkin tähän leipätekstiinkin.

Minun 50 v työurani aikana olen selvästi päätynyt lopputulokseen että yrityksen johto määrää asenteet ja tahdin. Jos johto toimii työssään rehellisesti ja intohimoisesti niin johdon esimerkki soljuu sitten läpi koko organisaation ja 'tartuttaa' asenteellaan väliportaan esimiehetkin. Muutokseen voi mennä pitkäkin aika koska pitkään huonompaan kohteluun tottuneen henkilöstön voi olla alussa vaikea uskoa että muutos on ihan oikeasti tapahtumassa parempaan suuntaan.

Siirryn eläkkeelle

Olen siirtymässä eläkkeelle. Poikkean alkuperäisestä aikataulusta joka oli vielä jatkaa nykyisissä työtehtävissäni pari vuotta. Mutta päädyin kesällä toisiin ajatuksiin 65 v täytettyäni. Eli jään eläkkeelle joulukuun 2010 alussa. Sitä ennen pidän joitakin rästilomia n 6 viikkoa.

Tuskin maltan mitenkään toimettomana pysyä. Mielenkiintoista puuhaa on jos jonkinlaista. Maksetaanko niistä jostain puuhista jotain palkkaakin jää sitten nähtäväksi. Ainahan sille lisärahalle käyttöä löytyy.

Onpa jotain ulkomaisia asuinpaikkojakin tullut mietittyä eläkeresidenssille mutta toistaiseksi olen päättänyt asua kotimaan kamaralla. Useimmista mielenkiintoisista paikoista on pitkä matka Suomeen jos usein haluaa käydä. Vain Suomenlahden eteläpuolelta pääsee Helsinkiin nopeasti, nopeammin kuin vaikkapa Savosta jossa sentään asuin yli 20 vuotta. Paikallisten asukkaiden mentaliteettikin on Eestissä (suomeksi=Viro ;) hyvin samanlainen kuin suomalaisilla. Ja voisihan tuota opiskella kieltäkin niin pysyisi aivosolut vetreinä.

Hiukan yli 50 vuotta on tullut työelämässä touhuttua. Viimeisimmässä paikassa melkein 13 vuotta. Kaikenlaista on tullut nähtyä ja koettua. Saa nähdä kuinka paljon sitä voi tässä eläkepäivinä hyödyntää.

28.9.2010

Suositus yrityksille: Ei palkkaa työuupuneelle!

Huhuh. Alkaa mennä työelämä tylyksi. Onneksi minulla on työpäivät vähissa. Minulla on enää 5 työpäivää jäljellä nykyisissä työtehtävissäni. Sen jälkeen 1,5 kk pitämättömiä lomia ja 1.12.2010 siirryn eläkkeelle nykyisestä työstäni.

Mutta on tuo otsikon juttu aika mielenkiintoinen ja järkyttävä kehityssuunta. Uhraat voimasi jollekin työnantajalle etkä saa työkyvyttömyysajalta minkäänlaista palkkaa.

Uutisointi aiheesta on epätäsmällista. Tässä uutisessa sanotaan

" – Emme epäile, että työuupumustapauksissa olisi kysymys lintsauksista, vaan haluamme, että lääkärintodistuksissa käytetään oikeita merkintöjä, sanoo EK:n ylilääkäri Kari Kaukinen.

Kansainvälisessä luokituksessa työuupumus kuuluu z-luokkaan, eli se ei ole varsinaisesti minkään sairauden diagnoosi. Työuupumuksen syihin on vaikea puuttua eikä se aina kelpaa sairausloman syyksi."


Ensimmäisten joukossa tuota tylyä linjaa on uutisten mukaan alkanut soveltaa Tampereen kaupunki.

Tuo EK:n argumentti "että lääkärintodistuksissa käytetään oikeita merkintöjä" kuulostaa tekopyhältä. Työuupumusta ei pidetä sairautena mutta entä siihen liittyvät vaivat unettomuus, masennus ja fyysisinä oikeina vaikka pitkään jatkuneet sydämen tykytys ja mahavaivat vain jonain esimerkkeinä. Pitäisikö työkyvyttömyyden toteavaan lääkärintodistukseen vaatiakin vastedes työuupumuksen sairausilmentymät?

Erityisesti minua tuollainen tyly työnantaja-asenne vaivaa kun olen vuosikymmenet yrittänyt aina kaikissa tilaisuuksissa missä se on vain ollut minulle mahdollista propagoida hyvin motivoitujen ja tyytyväisten työntekijöiden puolesta. Kas kun on kummaa miten hyvin tuollaiset hyvin motivoidut työntekijät kestävät erilaisia kuormitustekijöitäkin aivan toisella tavalla kuin huonosti motivoidut. Ja syypää tuohon on valitettavan usein yrityksen johto itse.

Olen sattunut vahingossa katsomaan television Diili ohjelmaa jossa Hjallis Harkimo esittää reality-ohjelmassa yritysjohtajaa. Mitenkä olenkaan nähnyt omituista äyskimiseltä ja ärhentelyltä näyttävää käytöstä tältä "suurelta" yritysjohtajalta. En tiedä kuuluuko tuo jotenkin käsikirjoitukseen mutta kyllä se antaa huonoa esimerkkiä ja vääriä signaaleja nuorille, tuleville yritysjohtajille. Saattavat vielä alkaa kuvitella että oikean yritysjohtajan pitää juuri noin käyttäytyä. Ja sitten ihmetellään miksi ihmiset Suomessa työuupuvat (vain työssäkäyvät), masentuvat (myös työttömät) ja haluavat ennenaikaisesti eläkkeelle.

20.9.2010

Ruotsin vaalien uutisoinnista

Moni minua paremmin asioita tunteva kommentaattori on jo kirjoittanut ja tulee kirjoittamaan Ruotsin vaaleista. Siksi on turha että alan suuremmin kommentoida tähän.

Asia josta ei näytetä kirjoittavan on vaalituloksen uutisoinnissa käytetyt kielikuvat. Minua on jäänyt suuresti ärsyttämään esimerkiksi Suomen televisiossakin eri uutislähetyksissä ruotsidemokraateista käytetty uuskielinen attribuutti 'maahanmuuttokielteinen' tai peräti 'maahanmuuttovastainen'. Ilmeisesti ei ole kehdattu sentään väittää rasistiseksi tai ksenofoobiseksi.

Jos olen oikein ymmärtänyt ovat ruotsidemokraatit vain valikoivasti maahanmuuttokriittisiä aivan samalla tavoin kuin melkoinen osa suomalaisista Suomessakin. Mielenkiintoista tutkimustietoa suomalaisten asenteista on antanut Hommafoorumin teettämnä tutkimus. Tutustukaa niin ei tarvitse luulla.

12.9.2010

Kävin Tallinnassa - kiva matka

Kävin Tallinnassa lyhyellä kokousmatkalla. Lähdimme perjantaiaamuna ja tulimme takaisin lauantai-iltana Ja yövyimme Meriton Grand Conference & Spa Hotel nimisessä hotellissa. Ihan kelpo majoituspaikka.

Edellisistä Tallinnan käynneistä oli monta vuotta. Ja viimeisimmällä matkalla taitava taskuvaras varasti lompakkoni - siinä ehkä syy siihen ettei heti tehnyt mieli käydä uudestaan. Luottokorttien katoamisen huomasin onneksi 5 min sisällä ja pystyin ne heti kuolettamaan. Lompakossa oleva käteisrahat tosin menivät kaikki ja siksi edessä oleva usean päivän matka oli aika tuskaisa. Ja aika pitkään meni että koko lompakon sisältö tuli uusittua. Eniten harmitti ajokortin katoaminen. Passin yms olin kuitenkin varovaisuussyistä taskuvarkaiden varalta jättänyt hotelliin.

Hyvänä neuvona sain aikoinaan että ottaisin passistani muutamia valokopioita. Siksi minulla usein matkalla on liikkuessani kaupungilla ainoastaan valokopio passista.

Ajokortin varastaminen mahdollisti teoriassa identiteettivarkauden mutta se varkaustyyppi ei vielä silloin ollut niin yleinen kuin nykyään.

Löysin tietokoneeltani jopa kuvauksen varkaudesta jostain kumman syystä englanniksi. En enää muista miksi sen olin kirjoittanut englanniksi. Kopioin tekstin kuitenkin tähän:

"During my last visit in Tallinn, Estonia early evening I was walking on a crowded downtown street carrying my men's handbag on my left shoulder. As I was aware of pickpockets I kept my left hand on the handbag flap. A man comes from back left near me and asks the time. I was a little astonished that why somebody asks time so early in the evening. But as a polite person I automatically took my left hand up - of course up from the flap - and start looking my left hand wrist watch with my right hand. As I was aware of pickpockets stealing wrist watches from one's hands all my attention was in the wrist watch. The pickpocket realized I was from Finland and continued with a phrase "Oh, you keep your watch in Finnish time". I thought what an idiot - we have the same time zone in Finland as in Estonia.

After some minutes my group arrived to a restaurant which had a small entrance fee. And as I started to look after my purse I did not find it in my bag. My colleagues in the group tried to convince me that I just don't remember where I put my purse etc but I immediately grabbed my cellular phone and canceled all my credit cards.

Psychologically I have to admire the pickpocketing technique. Even the crazy question about different time zones was proper - my handbag had many compartment and it took a little bit longer to search for the purse."


Eli vaikka kuinka minua tuo juttu harmitti aikoinaan en voinut kuitenkaan olla ihailematta taskuvarkaan ammattitaitoa. Vaikka olin omasta mielestäni kokenut matkailija ja tiesin Tallinnan laajat taskuvarkaudet niin silti minut osattiin yllättää.

Tallinnassa on edelleen jossain asioissa villi länsi. Taksit tuntuvat kilvan yrittävän huijata turisteja ihan kuin etelässä.

Mutta edullistahan suomalaiselle silti on. Kun pääkaupunkiseudulla maksoin taksista Katajanokan terminaalista kotiin Kauniaisiin melkein 50 euroa maksoi Tallinnassa vastaava matka alle 20 euroa.

Kävimme perjantai-iltana ulkona 10 hengen porukalla. Söimme ja joimme sekä vatsamme että myös päämme aika täyteen ja koko porukan lasku oli 160 euroa. Olimme itse arvioineet lähes 300 euroa.

Kovin paljon muuta kokemusta minulla ei tältä pikamatkalta ole. No vielä yksi esimerkki: 1. luokan hotellin lobbybaarissa maksoi iso 0,5 litran olutlasi jotain 2,5 euroa.

Kun olin aikoinaan mukana synnyttämässä itsenäistä Viroa antamalla täältä Suomesta käsin tukea niin ihan kiva nähdä että siellä on kehitystä tapahtunut. Tosin ilmeisesti aika hurjat ovat tuloerot ja enemmän siellä varmaan eletään vieläkin kahden kerroksen väkenä kuin Suomessa.

Paluumatkalla ihmettelin Helsinkin saavuttuamme sitä järkyttävää hartautta millä ihmiset raahasivat laivasta aivan uupumukseen saakka olutlaatikoita. Varmaan jollekin kaljan suurkuluttajalle pientä säästöä. Mutta silti hämmästytti.

Ymmärrän kuitenkin hyvin nuorimman Afrikassa työskentelevän tyttäreni toteamuksen kulttuurishokista kun käväisi kesällä Suomessa lomaillessaan vanhojen koulu- ja opiskelukavereiden kanssa Tallinnan risteilyllä. Ei hän ymmärtänyt sitä kännäämistä ja rellestämistä. En minäkään mutta kun suurimman osan laivamatkasta olimme laivan kokoustiloissa en joutunut suuremmin tuota kulttuurishokkia kohtaamaan.

Rentouttava ja kiva matka kuitenkin oli vaikka olikin hiukan rasittava. Kas kun voimani eivät vieläkään alkukesän pitkän sairastelun ja toipumisen jäljiltä ole vielä täysin palautuneet.

7.9.2010

Korkein oikeus ja nännin imeminen

Korkein oikeus on tehnyt surkuhupaisimman päätöksensä moneen vuoteen antamalla valitusluvan ja ottamalla nänniä imeneen lääkärin tapauksen jopa suulliseen käsittelyynsä.

Omilla nettisivuillaankin Korkein oikeus kertoo:

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Kyllä tuo nännin imeminen näyttää olevan koko Suomen oikeusjärjestelmälle äärettömän tärkeä asia. Varmaan onkin niin ettei nännin imemisestä ole selkeää lainsäädäntöä ja siksi asia vaatii KKO:n arvovaltaisen kannanoton. Saadaankohan me vielä jonkinlainen 'sukupuolineutraalikin' tulkinta asialle vai vaatiiko se ihan erillisen case'in?

Olen yli kahdenkymmenen vuoden aikana nähnyt kymmenittäin oikeustapauksia jossa selville oikeusmurhillekaan ei ole annettu valituslupaa Korkeimmassa oikeudessa ja selityksenä useimmiten ettei kyse ole sellaisesta tärkeästä ennakkotapauksesta joka vaatisi Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen.

Nyt näemme minkälaiset asiat vaativat Korkeimman oikeuden mielestä tärkeitä ennakkopäätöksiä.

Jos on enemmän seurannut Korkeimman oikeuden toimintaa muutaman vuosikymmenen ajan niin sellainen henkilö tietää minkälaista mielivaltaa noiden valituslupapäätösten antaminen sisältää.

Ehkä Korkeimman oikeuden neuvoksilla oli vain joku palava ja kiero halu nähdä ja kuulla tarinaa nänniä imevästä lääkäristä. KKO:n tuomareina varmaan harvoin pääsevät noin 'rasvaisten' juttujen ääreen.

En voi kuin nauraa.

6.9.2010

Uutisvirran ja uskonnon ihmettelyä

Viime yönä satuin katsomaan auki jääneestä televisiosta Yle24 uutisvirtaa.

Havahduin yhtäkkiä sekä järkyttyneenä että ihmeissäni erilaisiin terroristi- ja itsemurhapommittajauutisiin.

Yhtäkkiä aloin miettiä joidenkin suomalaistenkin rauhanuskonnoksikin kutsuttua islamia. Samassa uutisvirrassa oli lukuisia terroristi- ja itsemurhapommittaja-uutisia (taitaa kaikki itsemurhapommittajat kuulua terroristeiksi luettuihin).

Nuo terroristi- ja itsemurhapommittaja-uutiset olivat Irakista, Saksasta, Venäjän Dagestanista, Usbekistanista ja Afganistanista. Käytännössä kaikki islamin valta-alueita Saksaa lukuunottamatta. Mutta Saksan uutinenkin käsitti islamisteja.

Löysin sanalle islamismi seuraavan määrittelyn:

"Wikipedian mukaan termi islamismi viittaa poliittiseen ideologiaan, jonka mukaan Islam ei ole ainoastaan uskonto, vaan valtioita tulisi hallita Islamin uskonnollisten arvojen ja islamilaisen lain eli sharian mukaan."

En saivartele tässä sen enempää mikä olisi asianmukainen nimitys noille islamin uskoa harjoittaville jotka syyllistyvät uutisten terroristitekoihin ja itsemurhapommituksiin.

Mutta mieleeni tuli yhtäkkiä esimerkinomaisena vertailukohtana maailmanlaajuisella organisaatiolla varustettu katolinen kirkko. Mitäpä jos siellä aloitettaisiin uusi kristillinen 'jihad' islamia tai islamilaisia maita vastaan? Sekin vain ('väärinymmärretyn') rauhanuskonnon nimissä.

No oli samassa uutisvirrassa Espanjan baskien ETA järjestökin. Mutta se esiintyikin vihdoin rauhaa tekevänä osapuolena uutisissa.

Että tuollaisia vertailuja tuli mieleeni.