Kävin Tallinnassa - kiva matka

Kävin Tallinnassa lyhyellä kokousmatkalla. Lähdimme perjantaiaamuna ja tulimme takaisin lauantai-iltana Ja yövyimme Meriton Grand Conference & Spa Hotel nimisessä hotellissa. Ihan kelpo majoituspaikka.

Edellisistä Tallinnan käynneistä oli monta vuotta. Ja viimeisimmällä matkalla taitava taskuvaras varasti lompakkoni - siinä ehkä syy siihen ettei heti tehnyt mieli käydä uudestaan. Luottokorttien katoamisen huomasin onneksi 5 min sisällä ja pystyin ne heti kuolettamaan. Lompakossa oleva käteisrahat tosin menivät kaikki ja siksi edessä oleva usean päivän matka oli aika tuskaisa. Ja aika pitkään meni että koko lompakon sisältö tuli uusittua. Eniten harmitti ajokortin katoaminen. Passin yms olin kuitenkin varovaisuussyistä taskuvarkaiden varalta jättänyt hotelliin.

Hyvänä neuvona sain aikoinaan että ottaisin passistani muutamia valokopioita. Siksi minulla usein matkalla on liikkuessani kaupungilla ainoastaan valokopio passista.

Ajokortin varastaminen mahdollisti teoriassa identiteettivarkauden mutta se varkaustyyppi ei vielä silloin ollut niin yleinen kuin nykyään.

Löysin tietokoneeltani jopa kuvauksen varkaudesta jostain kumman syystä englanniksi. En enää muista miksi sen olin kirjoittanut englanniksi. Kopioin tekstin kuitenkin tähän:

"During my last visit in Tallinn, Estonia early evening I was walking on a crowded downtown street carrying my men's handbag on my left shoulder. As I was aware of pickpockets I kept my left hand on the handbag flap. A man comes from back left near me and asks the time. I was a little astonished that why somebody asks time so early in the evening. But as a polite person I automatically took my left hand up - of course up from the flap - and start looking my left hand wrist watch with my right hand. As I was aware of pickpockets stealing wrist watches from one's hands all my attention was in the wrist watch. The pickpocket realized I was from Finland and continued with a phrase "Oh, you keep your watch in Finnish time". I thought what an idiot - we have the same time zone in Finland as in Estonia.

After some minutes my group arrived to a restaurant which had a small entrance fee. And as I started to look after my purse I did not find it in my bag. My colleagues in the group tried to convince me that I just don't remember where I put my purse etc but I immediately grabbed my cellular phone and canceled all my credit cards.

Psychologically I have to admire the pickpocketing technique. Even the crazy question about different time zones was proper - my handbag had many compartment and it took a little bit longer to search for the purse."


Eli vaikka kuinka minua tuo juttu harmitti aikoinaan en voinut kuitenkaan olla ihailematta taskuvarkaan ammattitaitoa. Vaikka olin omasta mielestäni kokenut matkailija ja tiesin Tallinnan laajat taskuvarkaudet niin silti minut osattiin yllättää.

Tallinnassa on edelleen jossain asioissa villi länsi. Taksit tuntuvat kilvan yrittävän huijata turisteja ihan kuin etelässä.

Mutta edullistahan suomalaiselle silti on. Kun pääkaupunkiseudulla maksoin taksista Katajanokan terminaalista kotiin Kauniaisiin melkein 50 euroa maksoi Tallinnassa vastaava matka alle 20 euroa.

Kävimme perjantai-iltana ulkona 10 hengen porukalla. Söimme ja joimme sekä vatsamme että myös päämme aika täyteen ja koko porukan lasku oli 160 euroa. Olimme itse arvioineet lähes 300 euroa.

Kovin paljon muuta kokemusta minulla ei tältä pikamatkalta ole. No vielä yksi esimerkki: 1. luokan hotellin lobbybaarissa maksoi iso 0,5 litran olutlasi jotain 2,5 euroa.

Kun olin aikoinaan mukana synnyttämässä itsenäistä Viroa antamalla täältä Suomesta käsin tukea niin ihan kiva nähdä että siellä on kehitystä tapahtunut. Tosin ilmeisesti aika hurjat ovat tuloerot ja enemmän siellä varmaan eletään vieläkin kahden kerroksen väkenä kuin Suomessa.

Paluumatkalla ihmettelin Helsinkin saavuttuamme sitä järkyttävää hartautta millä ihmiset raahasivat laivasta aivan uupumukseen saakka olutlaatikoita. Varmaan jollekin kaljan suurkuluttajalle pientä säästöä. Mutta silti hämmästytti.

Ymmärrän kuitenkin hyvin nuorimman Afrikassa työskentelevän tyttäreni toteamuksen kulttuurishokista kun käväisi kesällä Suomessa lomaillessaan vanhojen koulu- ja opiskelukavereiden kanssa Tallinnan risteilyllä. Ei hän ymmärtänyt sitä kännäämistä ja rellestämistä. En minäkään mutta kun suurimman osan laivamatkasta olimme laivan kokoustiloissa en joutunut suuremmin tuota kulttuurishokkia kohtaamaan.

Rentouttava ja kiva matka kuitenkin oli vaikka olikin hiukan rasittava. Kas kun voimani eivät vieläkään alkukesän pitkän sairastelun ja toipumisen jäljiltä ole vielä täysin palautuneet.