19.4.2007

Osmo Soininvaaran haastattelu ja perustulomalli

Oli ilo kuunnella eduskunnan jättäneen Osmo Soinivaaran haastattelu eilen illalla Ylen Punaisessa langassa (linkki YLE:n sivulle). Kyllä "Ode" on omaa luokkaansa poliitikkona. Sääli, että noin fiksu mies jätti eduskunnan.

Puolessa välissä haastattelua (n 21:30 min kohdalla) Ode suoraan ihmettelee miksei media ole kirjoittanut mitään muutaman vuoden takaisesta eläkeläisten etuuksien huomattavasta leikkauksesta eduskunann toimesta.

On vihreissä muitakin fiksuja poliitikkoja, mm Heidi Hautalaa pidän fiksuna ja äärettömän taitavana, "Susi"-Pulliainenkin osoittautui arvostettavaksi. Olin itsekin aikoinaan mukana vihreissä, mutta erosin kun vihreissäkin esiintyi muille poliittisille puolueille tyypillisiä epätoivottavia piirteitä, ahneutta, selkään puukottamisen kavaluutta. Liike-elämässäkin toiminta on rehdimpää. Erityisen selvästi tätä havaitsi muista puolueista vihreisiin loikanneissa, ilmeisesti entisissä puolueissa opittuja maneereja. Vihreiden yhteiskunnallisia näkemyksiä mielestäni kavensi työläisten ja yrittäjien aliedustus. Ja aivan liian moni johtava vihreä oli hallinnollisen establishmentin jäsen ja sai siis elantonsa julkisista varoista, valtiolta, kunnilta, yliopistoilta, valtionapujärjestöiltä tms. "Sen lauluja laulat jonka leipää syöt" ;)

Minusta on käsittämätöntä, että Oden pitkälle selvittämä perustulomalli ei vaan tunnu kelpaavan uudistusten pohjaksi. Vaikka kuinka puhutaan koko ajan kaikenlaisista työnteon estävistä lainsäädännön tulo- ja kannusteloukuista niin vastavoimana uudistusten tiellä ilmeisesti ovat poliittisessa toiminnassa yliedustetut virkamiehet. Perustulomallin yksinkertaisuus poistaisi melkoisen määrän virkamieshallinnointia, joka vuorostaan vaarantaisi virkamiesten työllisyyden. Eli onko kyse vain N-I-H (=not invented here, suom: ei-täällä-keksitty) periaatteesta, jossa idea on hyvä mutta vain esittäjä on väärä(npuolueen mies) vai onko tässä niin kova uhka virkamiesten valta-asemalle, että he boikotoivat asiaa. Loppuisihan esimerkiksi toimeentuloluukkujen pikku-hitlereiltä valta kontrolloida ihmisten elämää (ja ehkä koko työkin).

Minusta oli mielenkiintoista havaita Iltalehden kolumnistina kirjoittavan miljonääri (?) Kalle Isokallionkin hiukan ennen vaaleja ehdottaneen kaikkien puolueiden ja pääministerin sitoutumista uuden perustulomallin taakse. Olen aikaisemminkin kirjoittanut täällä blogissa ihailevasti Kallen kolumneista.

Yksinkertainen ja virtaviivainen uudistus. Miksi se ei kelpaa?

16.4.2007

Oletko narsistisen persoonallisuushäiriöisen pauloissa tai uhri?

Oletko koskaan joutunut narsistisen persoonallisuushäiriöisen uhriksi tai pauloihin?

Olen muutaman kerran elämässäni törmännyt ihmisiin, joiden olen myöhemmin arvellut potevan narsistista persoonallisuushäiriötä. Vasta törmättyäni netissä n 6 vuotta sitten kahteen erinomaiseen kirjoitukseen ymmärsin mitä olin aikaisemmin kohdannut.

Myös eräs tuttuni oli joutunut jopa tällaisen narsistisen persoonallisuushäiriöisen uhriksi. Hänen järkytyksensä oli suuri mutta hän onnistui siitä jotenkin selviämään vaikka järkyttävät muistot jäivätkin.

Ensimmäisen aihetta koskevan kirjoituksen löysin vahingossa. Kirjoittaja oli Suomen Raamattuopiston Raimo Mäkelä. Teologitaustasta huolimatta kirjoitus oli mitä asiantuntevinta psykiatriaa/psykologiaa. Tässä linkki asiaan:
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=124&valikko=3
Löytäessäni kirjoitus oli kokonaisuudessaan verkossa. Nyt sitä myydään 14 € hintaan, mutta vakuutan että se on hintansa väärtti, jos asia tuntuu kiinnostavalta.

Siihen aikaan en kovin paljon aiheesta löytänyt suomenkielellä. Englanniksi löysin uskomattoman mielenkiintoisen kirjan jonka israelilainen Sam Vaknin niminen filosofian tohtori oli kirjoittanut. Kirjan nimi oli ”Malignant Self Love”. Nyttemmin kirjasta on suomennettukin osia, jotka löytyvät täältä
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Vaknin.html

Tämä jälkimmäinen oli siitä mielenkiintoinen, että Sam Vaknin on huippuälykäs ja pitkälle koulutettu ja itse narsistista persoonallisuushäiriötä poteva. Hänen oma lyhyt elämänkertansa oli kerrassaan uskomatonta luettavaa.

Lisää aiheeseen liittyvää löytyy tätä nykyä myös osoitteesta
http://www.narsistienuhrientuki.info/
ja hyvä linkkilista aiheeseen löytyy tästä
http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen/persoonallisuus.htm

Minulle nuo kirjoitukset olivat melkoisia ahaa-elämyksiä ja ne selvittivät muutaman erityiskysymyksen joka kuvasi tai selitti minullekin näiden ”hurmaavien paholaisten” (sallittakoon tällainen ilmaisu) taustat.

Teologina Raimo Mäkelä on käsitellyt näitä asioita myös uskonnollisten yhdyskuntien näkökulmasta, joihin niihinkin näitä narsistisia persoonallisuushäiriöisiä on eksynyt.

Minun tapaamani henkilöt, joiden näin jälkeenpäin olen arvellut olleen tällaisia narsistisia persoonallisuushäiriöisiä, olivat viehättäviä ja älykkään tuntuisia. Tietäviä, mielenkiintoisia ja suorastaan lumoavia keskustelukumppaneita.

Ensimmäinen heistä oli vain täysin patologinen valehtelija, mutta hän teki sitä taitavasti vuolaana virtana ja aina kun oli joutua kiinni valeesta löytyi joku äärettömän uskottavan tuntuinen selitys. Jossain vaiheessa jopa aloin uskoa, että hän eli niin täysin omat juttunsa että hänen oli kai lähes pakko uskoa niihin itsekin. Muutaman ”hurmaavan petkutuksen” jälkeen minun uskoni loppui aikanaan. Kaverin kohtaaminen oli joskus harvakseltaan senkin jälkeen ihan mielenkiintoista vaihtelua jos ei pitkään tarvinnut sitä show’ta seurata.

Toisen narsistiseksi persoonallisuushäiriöiseksi arvelemani tapasin muutaman kymmenen vuotta myöhemmin. Uskomattoman viehättävä, älykäs, radiossa ja televisiossakin esiintynyt julkisuuden
henkilö, myös menestyksekkäänä yrittäjänä toiminut. Muutaman vuoden tuttavuuden jälkeen jouduimme kuitenkin eräiden tämän henkilön järjestämien hyvin provosoivien tapahtumien vuoksi suoranaisiksi vihamiehiksi.

Minäkin havahduin tajuamaan vasta törmättyäni näihin nettikirjoituksiin, että tällä ihmisellähän ei ollut ollenkaan tunteita. Se selitti myös tämän miespuolisen henkilön vuosien takaiset lukemattomat, ilmeisesti häikäilemättömän tunteettomat seksiseikkailut lähes kaikkien naispuolisten työntekijöittensä kanssa. Eräänlainen robotti-Casanova ;)

Seuraava oli erään keski-ikäisen naispuolisen tuttuni tapaama, lipeväkielisen hurmaava sulhaskandidaatti, jonka persoonallisuushäiriö kulminoitui eräiden lähes dionyysisten seksiorgioiden väkivaltaisena jälkiseurauksen vapaudenriistonkin käsittelyn tuomioistuimessa. Tilanne oli tuttavalleni vaikea, mutta luettuaan minun hänelle toimittamani Raimo Mäkelän kirjoituksen hän löysi rakastetustaan lähes kaikki Mäkelän kuvaamat tunnusmerkit. Mutta myös Raimo Mäkelän ohjeet miten tuollaista narsistista persoonallisuushäiriöistä voi vastustaa tehokkaasti purivat kaikki lähes 100%.

Myös työelämässä olen muutaman kerran tavannut ihmisiä, joihin nuo narsistisen persoonallisuushäiriön tunnusmerkit ovat enemmän tai vähemmän sopineet. Mitään diagnoosia tuskin noista tunnusmerkeistä voi tehdä, mutta noiden em kirjoitusten neuvojen avulla olen löytänyt tavan sekä ymmärtää että selvitä asioinnista tuon kaltaisten ihmisten kanssa. Pääsääntö toki silti on, että pyri väistämään kaukaa jos vain mahdollista.

1.4.2007

Hyvä työpaikka

Edellisen kirjoitukseni jälkeen tuli mieleeni mielenkiintoinen organisaatio. Kansainvälinen yritys nimeltä Great Place to Work on jakanut Suomessakin jo useamman vuoden ajan hyvä-työpaikka oscareita.

Viimeiset tulokset löytyvät tästä

Minäkin eksyin ihmettelemään tällaisen uskomattoman myönteisen kummajaisen olemasssaoloa Suomessa kun kuulin yrityksestä eräässä Classic FM radion haastattelusta. Kas kun korvissani alkoi radiota kuunnellessani särähtää tavanomaisesta suomalaisesta yrityskulttuurista suuresti poikkeavia, lähes kerettiläisiä mielipiteitä kuitenkin esitettyinä tiedenaisen vakuuttavin argumentein. Illalla kotiin tultuani laitoin heti haastatellun nimen Googlen hakukoneeseen ja löysin lähteelle.

Suosittelen lukemista lämpimästi.

Jos työ maistuu puulle hakeutukaa hyvät ihmiset töihin tuollaisiin henkisesti AAAA-luokan Great Place to Work yrityksiin. Todennäköisesti nämä Great Place to Work-palkinnot eivät ole mitään Peppi Pitkätossun "stiiknafuulia" vaan ihan aitoa. Tuohon johtopäätöksenn tulin nörttinä kun havaitsin, että Microsoft on useissa maissa palkittujen yritysten kärjessä. Jokainen vähääkään asioita seuraavan nörtin pitäisi tietää, miten hyvin Microsoft huolehtii työntekijöittensä hyvinvoinnista. Ja mahtavilla voitoillaan sillä on toki siihen varaakin.

Microsoftin kohdalla voi miettiä oliko kana ennen munaa vai päinvastoin :)

Eli luoko hyvä tulos ensin mahdollisuuden palkita henkilökuntaa vai tehdäänkö hyvät tulokset vasta kun henkilökuntaa on osattu oikein motivoida? Minun käsitykseni mukaan henkilöstön myönteisellä kannustuksella ja palkitsemisella on johonkin rajaan saakka eräänlainen multiplikaattori-efekti.

Joskus itsekin yritysjohtajana toimineena muistan kuinka ensimmäisenä myönteisen ilmapiiirin rakennusvuonna henkilöstö ei uskonut silmiään. Ennakkoluuloisina he kuvittelivat, että yrityksen johto yritti tavanomaiseen tapaan vain ns viilata linssiin. Toisena vuonna henkilöstö alkoi ymmärtää työpanoksen, tulosten ja palkitsemisen syy-seurauskorrelaation ja kolmantena vuonna koko yritys oli kuin uusilla raiteilla, viihtyvyys oli hyvä, suoritustaso mahtava ja taloudellliset tulokset mahtavat. Siis todellinen win-win tilanne. Eikä siinä tarvinnut edes työntekijöitä vaihtaa uusiin, mikä on monen kovana saneerajana tunnetun yritysjohtajan ainoa kikka-vitonen jonka osaavat. Kas, kun pitkällä uralla on tullut nähtyä sellaisiakin.

Pitää taas muistuttaa klassisten Clausewitzin, SunTsun, Suvorovin ja muiden sotapäälliköiden opetuksista. Kyllä nämä asiat jo heillä on tiedettu ja osattu. Kannattaa lukea.