31.8.2012

Ei helvetti, mitä meidän verovaroilla opetetaan!


Luin aika ihmettelevänä ja järkyttyneenä mitä meidän verovaroilla oikein opetetaan.

Irakilainen nuori neito, 18 vuotias Fairuz saa kuulla somalialaissyntyiseltä, ilmeisesti epäpätevältä opettajalta kuulla ettei ole sopivaa että hän tanssii julkisesti. Kotona vapaamielinen isä kannustaa tytärtään. Yksikään perheen naisista ei käytä päähuivia hijabia. Opettaja on myös opettanut ettei saa käydä yleisessä uimahallissa samaan aikaan miesten kanssa eikä naisen ole sopivaa käyttää housuja. Samoin on koulussa opetettu että musliminaisen olisi hyvä jäädä kotiin ja seurustella vain oman mieheensä kanssa.

Nuorempi sisko on tullut joskus koulusta ja alkanut kotona ihmetellä miksei isosisko ja äiti käytä hijab päähuivia.

Perheen isä on yrittänyt lohduttaa tytärtään, että hänellä on oikeus itse päättää mitä hän haluaa tehdä ja olla. Mikä onkin meillä Suomessa ihan normaalia. Tytär käy IB-lukiota ja on muutenkin jo Suomen lakien mukaan täysi-ikäinen.

Hiukan tietenkin ihmetyttää miksi isä hyväksy että tytöt ole pakko osallistua islamin opetukseen vaiko onko muslimiyhteisön painostus sittenkin liian voimakas?

Lisäksi ongelmaksi on paljastunut ainakin tämän opettajan ohjauksessa, että vastaamalla jonkun toisen islamin suuntauksen opin mukaisesti kokeesta saa punakynästä.
 
Pätevistä islamin opettajista on pulaa. Päteviä taitaa olla vain alle 10 kpl ja islamin opetusta annetaan noin 6000 islamia tunnustavalle oppilaalle.    

Minusta tämä on ihan kauheaa verovaroin tapahtuvaa mielipidevainoa. Tämä islamin opettaja on alkanut opettaa sordiino päällä kuten on tapana kuvainnollisesti sanoa.

Minusta tuollainen opettaja pitäisi saada välittömästi pois opetustehtävistä. Opetusministeri tuntuu kovin vaivautuneelta ja yrittää löytää jotain poliittisesti korrekteja kiertoteitä asian korjaamiseksi. Onko tuo ollenkaan islaminopetuksen opetussuunnitelman mukaista? Onko meillä ylipäänsä islaminopetukselle jotain opetussuunnitelmaa? Vai saako jokainen islaminopettaja oli miten fundamentalisti tahansa opettaa juuri oman oppisuuntansa mukaista islamia vain ehkä sen vuoksi ettei mitään hyväksyttyä islamin opetussuunnitelmaa ole edes olemassa?

En ole mikään suuri nykyislamin ihailija juuri em kaltaisista syistä johtuen. Minusta islamin arkipäivän todellisuus ei oikein istu nyky-Suomeen. Jos islam on joskus Espanjan menneisyydessä ollut suuri tieteiden ja taiteiden edistäjä jota on oikeasti ihailtava niin ne ajat tuntuvat jotenkin menneet. Jonkinlainen fundamentalistiaalto tuntuu pyyhkäisseen kovasti islamin todellisuutta globaalisti. Eikä se voi olla herättämättä minulle täällä Suomessa levottomuutta kun se tuntuu ihan väen väkisin levittäytyvän myös tänne meille Suomeen ja tuovan jotain lähes keskiaikaisia käsityksiä naisten asemasta tänne meidän yhteiskuntaamme.

Minä en halua tuollaista monikulttuurisuutta tänne! 

30.8.2012

Muutanko autoni bioetanolikäyttöiseksi?

Olen nähnyt, että joitakin autoja on jo markkinoilla, jotka pystyvät käyttämään monipuolisempia polttoaineita. Kaasuautot ovat kai aika taloudellisia, mutta kaasun tankkaus voi muodostaa ongelmia. Aivan kuten joskus 1980-luvulla myytiin petrolikäyttöisiä autoja. Hankalaa oli kun lähin tankkauspiste olisi minullakin ollut jossain 150 km päässä.

Mutta yhtäkkiä älysin asiaa tutkiessani, että tavallisen bensiinikäyttöisen auton voi muuttaa etanolikäyttöiseksi kohtuukustannuksin eikä etanolin käytöstä tarvitse maksaa dieselautojen erikoisveroa. ja autoon voi vapaasti tankata tarvittaessa milloin tahansa tavallista bensiiniä. Ei siis jää pulaan.

Tuo muutos etanolikäyttöiseksi käy näemmä aika helposti. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä Sipoossa on asiaan erikoistunut korjaamo joka tekee tuon muutoksen 4-sylinteriseen autoon alle 400 eurolla.

Tuon muunnoksen tekevä laite maksaa valmistajasta riippuen 100 euron paikkeilla ja useimmat valmistajat väittävät muutostyötä helpoksi ja nopeaksi 0,5 - 1,5 h. Eli olisi tuossa hyvä kate omalle työlle jos säästää 300 euroa noin pienellä työllä. Niin jos rohkenee ja osaa.  Tässä vähän yleistä tietoa tuosta muunnoksesta.

Ukrainalainen valmistaja myy omaa laitettaan 85 eurolla tai 95 eurolla liitäntäkaapeleineen. Joiltain harrastajasivuilta löysin useita tuolta muunnossarjansa tilanneita ja ihan tyytyväisiä.

Jostain kumman syystä tämä ei oikein näytä Suomessa ottaneen tuulta alleen. Ehkä siksi, että vain St1-huoltoasemaketju  on panostanut tuon etanolin tuottamiseen esimerkiksi leipomojätteistä.

Aika hyvä kirjoitus on bioetanolista Wikipediassa. Sieltä selviää, että Ruotsi käyttää noin kolminkertaisen määrän bioetanolia ja Saksa ja Ranska noin viisinkertaisen määrän Suomeen verrattuna (vuoden 2008 tilastot). Ruotsissa Saab oli jopa tehnyt mallin, jossa bioetanoli antoi enemmän tehoa ja vääntöä kuin käyttämällä bensiiniä. Ja kun katsoin netissä niin on Volvollakin jo saatavissa valmiiksi ainakin S40/V50 malleissa jo valmiiksi bioetanolille viritetty moottori.  

Ainoa arveluttava näkökohta tässä on Suomen valtion politiikka. Nyt maksaa bioetanoli E85 noin 1,1 euroa/litra kun samaan aikaan bensiini alkaa olla yli 1,70 euroa/litra. Vaikka bioetanolia kuluukin käytännössä 20-30% enemmän kuin bensiiniä on muutoksen takaisinmaksuaika nykyhinnoin aika nopea. Lisäbonuksena tuo E85 on bensiiniä ympäristöystävällisempi polttoaine.

En ole vielä tehnyt päätöstä muutoksesta mutta harkitsen jo vakavasti.

Tuleva vanhuspalvelulaki

Olen miettinyt mitä mieltä olisin tuosta vanhuspalvelulakiin ministeri Guzenina-Richardsonin ajamasta henkilöstön lukumääräkertoimesta.

On väläytetty kerrointa 0,7 ja viitattu joihinkin nykyisiin laatustandardeihin, joissa käytössä kerroin 0,5, joka ei kuitenkaan tällä hetkellä ole sitova. Jos olen oikein ymmärtänyt niin nämä kertoimet koskevat vuorokauden ympäri 24/7 tapahtuvaa laitoshoitoa.

Mitä tämä sitten tarkoittaisi? Otan esimerkiksi pienen dementoituneita hoitavan yksikön. Teen muutamia oletuksia. Vanhuksia on 20 henkeä. Kertoimella 0,7 pitäisi heillä olla hoitajia 14 henkeä. Mutta sitten pitääkin tarkastella henkilöstön työvuoroja. Tuollaisesta 14 hengen määrästä riittäisi hoitajia hoitotöihin seuraavasti:

Jokaisena viikonpäivänä voisi aamuvuorossa olla 4 henkeä ja iltavuorossa 2 henkeä. Kun meillä on viisipäiväiset työviikot ja maksimi kahdeksantuntiset työpäivät tarvitaan tuollaiseen miehityksen hoitoon 14 täyspäivätyössä olevaa hoitajaa lun kerroin on 0,7. Päivä- ja iltavuoroissa olisi 1 hoitaja 5 hoidettavaa kohti ja yövuorossa olisi 1 hoitaja 10 hoidettavaa kohti. Ei tuo mikään kovin runsas miehitys ole.

Jos kertoimena on 0,5 tarkoittaisi se 10 täyspäivätyössä olevaa hoitajaa. Jaettuna työpäiville tarkoittaisi se 3 hoitajaa päivä- ja iltavuorossa ja 1 hoitaja yövuorossa. Olen seurannut muutamassa hoitokodissa dementoituneiden vanhusten hoitoa (mm oma isäni ja anoppini) ja pitää sanoa, että tämä jälkimmäinen mitoitus kertoimella 0,5 tuntuu jo aika niukalta. Kyllä siinä on hoitohenkilöstöllä houkutus monessa paikassa nykytapaan jättää vaipat vaihtamatta "turhaan" ja myös rauhoittaa ja nukuttaa vanhuksia lääkkeillä kun ei ehditä heitä hoitaa ja rauhoitella.

Ymmärrän ministerin huolen. Ilman sitovia määräyksiä tiukkaan kilpailutetuilla, ulkoistetuilla ja yksityistetyillä hoitolaitoksilla voi olla houkutus säästää hoidon tasossa. Myönnän toki, ettei hoidon taso ihan pelkästään riipu hoitajien lukumäärästä. Silloin voin tuntua älyttömältä määrätä kovin korkeaa hoitajien lukumäärää jos vanhukset ovat täysissä hengen, sielun ja ruumiin voimissa.

Minä en usko johonkin yksityisten hoitopaikkojen hyväntahtoisuuteen, jossa henkilöstöä palkattaisiin ihan oikeasti riittävästi jos hinnat on kilpailutuksessa laskettu kovin alhaisiksi. Mutta jos kilpailutus on jo tejty on tärkeää, ettei hoitolaitos pääse tinkimään hoitajien lukumäärässä jälkikäteen.

Mutta toisaalta yliampumisten välttämiseksi olisi tärkeää että määritellään myös tarkkaan ne laitokset joille tuollaiset lakisääteiset standardit asetettaisiin.
               

24.8.2012

Lisää eläkesuhmurointia ja kähmintää

Nyt paljastui mielenkiintoinen eläkesuhmurointi. Työeläkejärjestelmään on (aikoinaan) rakennettu mielenkiintoinen lisäeläkejärjestelmä. Ahneillle huippujohtajille ei ole riittänyt että jäävät eläkkeelle normaalissa eläkeiässä ja että saisivat vain normaalin ansioon suhteutetun työeläkkeen, jolla muuten ei ole mitään kattoa. Heille on tehty erilliset johtajasopimukset eläkkeistä, jotta he pääsevät jo 60 vuotiaina eläkkeelle ja saavat 60% eläkkeen. Kun tavalliset duunarit ovat samaan aikaan saaneet tyytyä 65 vuoden eläkeikään ja hiukan yli 40% suuruiseen eläkkeeseen.

Samalla on eläkkeen perusteeksi määrätty sopimuksella, että eläkkeen suuruus lasketaan viimeisen 10 vuoden ansioista. Eikä kuten tavallisilla kansalaisilla koko työuran aikaisista ansioista.

Ei tässä mitään. Minäkin olen lukenut näistä vuosien varrella ja uskonut, että nämä eläkkeet rahoitetaan yritysten ottamilla ja maksamilla erillisillä eläkevakuutuksilla.

Nyt paljastuikin Itellan konsernijohtajan siirtyessä eläkkeelle, että eläkesopimus ja sen ehdot ovat todella edellä mainitun kaltaiset. Mutta maksajana ovatkin kaikki työnantajat ja työntekijät. Kun nykyään eläkkeet eivät enää ole pääosin rahastoituja vaan pääosin maksetaan  juoksevista eläketuotoista ns jakoperusteella.

Miten tällainen kuppaus onnistuu työeläkejärjestelmästä. Heheh. Työeläkejärjestelmään on jossain vaiheessa rakennettu rekisteröidyt lisäeläkejärjestelmät. Siinä siirretään muista eläkerahoista näiden lisäeläkkeiden maksamiseen melkoiset summat ja vakuutuksen ottajalta peritään vain "mitätön" rahasto-osuus. Nykyisellään rahaston osuus on enää n 20% kuluista. . Helsingin Sanomien teettämien tuoreiden laskemien mukaan rahaa on siirretty (=kupattu!) n 1 miljardi viimeisen 10 vuoden periodilla näiden lisäeläkkeiden maksamiseen.

Ja meitä rivieläkeläisiä ja muitakin suurten ikäluokkien edustajia koko ajan syyllistetään, että me olemme hankkineet itsellemme eläkkeemme joten oikeudetta. Ikään kuin ryöstäneet rahat tulevilta sukupolvilta ja heidän eläkkeistään.

Kikka on ihan tyypillinen. Osoitellaan syyllisiksi jotkut syyttömät jotta raivostuneiden viha saadaan suunnattua pois omista suhmuroinneista.

Kyllä tämä oli taas ihan uusi järkyttävä paljastus. Perkele. Ei ihme ettei meidän eläkerahat kohta mihinkään riitä kun rohmuamassa on vaikka kuinka paljon ollut sellaisia joilla ei ole mitään tarvetta edes ollut. Kun rahaa on niin paljon ettei edes selkä taivu. Niin. Kun puhun eläkerahoista tarkoitan tietenkin myös niitä rahoja, jotka on sieltå jo ehditty kupata.

Huhuh. Mutta katsokaa tuo Hesarin taulukko. Joskus sielläkin ihan oikeasti harjoitetaan tiedon välitystä.  

22.8.2012

Sukupolvien yhteentörmäyskö?

Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut, että blogikirjoitus syntyy usein kun joku asia alkaa harmittamaan. Eräs toinen blogisti on vahvistanut saman näkökulman ihan vastikään. Eli professori Jyrki Virolainen kirjoitti blogissaan:

Minua on moitittu siitä, että käsittelen aina vain epämiellyttäviä asioita ja kaikenlaisia epäkohtia, poliitikkojen ja virkamiesten töppäyksiä jne. Milloinkaan en kuulemma kirjoita miellyttävistä asioista ja sellaisista, jotka ovat meillä todella ihanasti ja oikein hyvällä tolalla!

Nyt vihastuin kun arvostamani blogisti Kumitonttu kirjoitti mielestäni jopa demokraattista yhteiskuntajärjestystä halveksien (ajatukset ehkä lainattu monimiljonääri Björn Wahlroosin viimeisestä kirjasta - hän kun on ihan putipuhtaaksi ryöstetty :):

Kun puhutaan yhdestä kansakunnasta, esimerkiksi Suomesta, pidetään normaalina että äänestäjiä (4,3 miljoonaa) on enemmän kuin työtä tekeviä (2,3 miljoonaa). Demokratian säännöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa työtä tekevät ryöstetään putipuhtaiksi.

Ensimmäinen kysymykseni on  mikä olisi normaalimpi suhdeluku äänestäjille ja työssä käyville. Pitäisikö noista työssä  käymättömistä äänestäjistä päästä jotenkin eroon (eutanasia?)? Kun tulkkaukseen otetaan vielä seuraava virke niin tuossa tarkoitetaan implisiittisesti että työssäkäymättömät äänestäjät ryöstävät raukat työtä tekevät putipuhtaaksi. Vaikka tuossa ei edes epäsuorasti sanotakaan niin työssä käyvillä tarkoitetaan varmasti vain yksityisellä sektorilla tai muuten tuottavassa työssä käyviä.  Tuskin julkisen sektorin 'loisia'?

Eli demokratian säännöt varmaan pitäisi kumota? Olisikohan valistunut diktatuuri hyvä yhteiskuntamuoto? Miksi vain työssä käyvillä pitäisi olla sanavalta - luen sellaisen ajatuksen tuosta rivien välistä?

Muutenkin tunnen hyvin meidän verotusjärjestelmän. Ei täällä ketään putipuhtaaksi ryöstetä. Toki verotusta voi isotuloinen pitää korkeana, sillä olisihan se kiva jos jäisi enemmän itselle käytettäväksi. Olen minäkin suurimman osan aktiivityöuraani kuulunut ansio- ja verotasoltani ylimpään desiiliin tai tai sen lähelle vaikka en koskaan missään miljonääriluokassa ole ollutkaan enkä ole koskaan tuntenut oloani putipuhtaaksi ryöstetyksi. Vai olenko vain niin tyhmä etten ymmärrä?

Minä ehdotan aivan yhtä hyvänä korjauksena, että annetaan päätäntävalta kokonaan aatelissäädylle. Hehän ovat vuosisatoja tottuneet hallitsemaan rahvasta. Omalta osaltani voin juuri ja juuri hyväksyä reunaehdon, että Suomessa päätäntävalta rajataan ainoastaan Suomen ritarihuoneelle rekisteröityihin jalosukuisiin.

Tuossa edellä tietenkin äänestäviin lueteltiin myös työssä käymättömät eläkeläiset.

Toinen vastakkainasettelu joka on minua jo useamman vuoden ottanut päähän (jo ennen siirtymistäni eläkkeelle) on meidän eläkeläisten ja suurten ikäluokkien syyllistäminen, että me olemme jotenkin kahmineet oikeudettomasti itsellemme jotenkin kohtuuttomat eläkkeet nuorempien työssä käyvien kustannuksella.

En tiedä miten surkeat eläkematemaatikot meidän eläkejärjestelmäämme ovat olleet rukkaamassa vai mihin rahaa on vuosikymmenet syydetty. Minä olen ainakin ihan syytön ja järjestelmää on vuosien mittaan huononnettu minun ikäistenkin suuria ikäluokkia edustavien osalta huomattavasti. Mutta näistä eläkejutuista olen kirjoittanut niin monta kertaa blogissani, että en tässä uudestaan vuodata jo aikaisemmin esittämääni.

Mutta ihan viattomana en meidän poliittista järjestelmäämme pidä. Virkakunta on paisunut maan kokoon nähden aivan liian suureksi ja kalliiksi. Ja siitä on tullut jo eräänlainen itse itseään hallinoiva ikiliikkuja. Kunnissa ja eduskunnassa on päätöksentekijöinä aivan liian paljon julkisen puolen työntekijöitä. Näin he ikään kuin hallinnoivat itse itseään. Vaikea sanoa miten noihin päätöksentekoelimiin voisi enää palauttaa tasapainon, jossa myös muilla kuin julkisissa viroissa olevilla olisi asianmukainen edustus. Ehkä tuo ajatukseni aatelissäädyn aseman palauttamisesta ei sittenkään ole ihan huono ajatus (heheh :).

 
      

15.8.2012

Lapsenlapseni ensimmäinen koulupäivä!

Ensimmäinen lapsenlapseni on vanhemman poikani esikoinen. Seitsemän vuotta toukokuussa täyttänyt nuori herttainen neito. Olen aina tunnustanut olevani heikkona lapsiin. Tosi ihania.

Soitin tuossa illalla ja kyselin miten oli ensimmäinen koulupäivä mennyt. Ihan hyvin. Suurin osa kavereista oli tuttuja jotka olivat olleet samassa esikoulussa. Melkein tunsin esittäväni jotain yhtä tyhmiä kysymyksiä kuin kysyisin joltain maailmanmatkaajalta oliko Tallinnassa tai Tukholmassa jännää.

Miniäni kertoikin sitten että neito oli avustanut ja lohdutellut niiät koulutovereita, joille ensimmäinen koulupäivä oli ehkä vähän ahdistavampi.

Mutta sitten myöhemmin illalla tajusin, että nythän on 60 vuotta omasta koulun aloituksestani. Minulle on jotkut ensimmäisen koulunpäivän tapahtumista jääneet mieleeni.

Minä aloitin Helsingin Deutsche Schule A luokalla vuonna 1952. A luokka vastasi kansakoulun ensimmäistä luokkaa siihen aikaan. Minua vanhempi sisareni kävi silloin tyttökoulussa keskikoulua. Aika moni aloittavista suomalaisista luokkatovereistani oli ollut saksalaisessa leikkikoulussa tai olivat muuten vain esimerkiksi saksalaista syntyperää tms. Minähän oli käynyt venäläistä leikkikoulua.

Osasin saksaa vain kaksi fraasia: 'Ich liebe dich' ja 'Auf Wiedersehen' aloittaessani saksalaisen koulun.

Olen jälkeenpäin mietiskellyt miksi vanhempani valitsivat tuollaisen koulun. En koskaan oikein älynnyt selvittää sitä vanhempieni vielä eläessä. Vaikka koulu sai kai jotain valtionapua silloisesta Saksan liittotasavallasta ja Suomen valtiolta se oli kuitenkin maksullinen ja kaikki oppikirjat oli erikseen kustannettava itse. Se oli kuitenkin aikamoinen uhraus vanhemmiltani. Olen aiheesta kirjoittanut viitisen vuotta sitten otsikolla 'Kielitaidosta ja koulutuksesta'. Siinä yhteydessä en muistanut, että omalla isälläni oli joskus nuorena ollut itävaltalainen kotiopettajatar. En tiedä milloin naisesta oli tullut isoäitini isän salarakas (aiemmin kai kutsuttiin epäkunnioittavasti rakastajattariksi) mutta he elivät Tukholmassa vielä 1950-luvulla. Tästäkin aiheesta kirjoitin vajaa 6 vuotta sitten otsikolla 'Ajatuksia Venäjän tullista'.

Mutta siihen ensimmäiseen koulupäivääni 60 vuotta sitten. En osannut saksaa mutta jotenkin ymmärsin herttaista saksalaista naisopettajaa, että meidän oppilaiden oli jäljennettävä koulun edessä liitutaululta roikkuvalta kuvataululta, joka esitti lasten värillistä leikkipalloa, sen alla oleva teksti jossa luki 'der Ball' eli saksaksi pallo. Tuosta herttaisesta naisopettajasta, Tante Käthestä (täti Käthestä) tuli monivuotinen luokanvalvojani alaluokilla. Minulle jäi kuva, että hän jostain kumman syystä piti erityisesti venäläisten emigranttien pikkupojista. Ihana ihminen.

Tuo tehtävä kirjoittaa yksinkertainen saksalainen sana 'der Ball' vihkoon oli vaikea tehtävä. Minun muistikuvani mukaan siihen meni useampi tunti ellei peräti koko koulupäivä. Aina välillä oltiin pihalla välitunnilla ja käytiin syömässäkin koulun ruokalassa. Mutta sain sen kuitenkin valmiiksi. En ollut ensimmäisten joukossa mutta en viimeistenkään.

Niin ja vielä muistan yhden yksityiskohdan. Koulumatka Helsingin keskustassa kodistani koululle Malminkadulla kesti 10-15 minuuttia kävellä ja piti ylittää monta risteystä. En muista tarkkaan montako päivää äitini saattoi minua aamuisin ja haki koulun päätyttyä. Mutta sen muistan että minut piti jättää aina kulman taakse, jotta olisin sitten loppumetrit näyttänyt isolta pojalta joka tulee ihan yksin kouluun. Mutta aika nopeasti kai saavutin luottamuksen, että kykenen itse kulkemaan koulumatkat mennen tullen.

Jännää. Todella muutamaa päivää vaille 60 vuotta on minun koulun alustani. Nyt alkoi koulu jo 14. päivä elokuuta  kun 60 vuotta aikaisemmin koulu alkoi vasta syyskuun alussa. Usein olimmekin mummon ja äidin kanssa maalla jostain kesäkuusta alkaen melkein elokuun loppuun koulujen alkuun asti. Isä ja sisko jäivät kaupunkiin töihin ja tulivat sitten viikonloppuisin maalle. Matka kesähuvilalle oli lyhyt. Hämeenlinnaan n 100 km ja sieltä n 35 km. Muistan kun isäni osti ensimmäisen auton 1955 kesti sen matkan ajaminen yli 3 tuntia kun se nykyään taittuu hiukan yli tunnissa. Nykyään siellä isännöi vanhempi poikani perheineen sillä olemme halunneet säilyttää paikan suvussamme kun osa juuristamme on siellä Hämeessä.


[kpl poistettu 19.08.2012]

Että sellainen tarina tällä kertaa.

14.8.2012

Onko syytä pelätä pedofiiliepäilyjä?

Viimeksi muutamia viikkoja sitten törmäsin ongelmaan, joka sai minut mietteliääksi.

Olin käymässä Espoon Leppävaarassa kauppakeskus Sellossa.En ole mikään kauppakeskus-ostosparatiisien kannattaja. Mutta ihan kiva jos mahdollisimman monet palvelu saa saman katon alta. Sello on lähinnä minua sijaitseva ostosparatiisi.

Seisoin käytävällä odottamassa kaveriani joka kävi tilaamassa itselleen uusia silmälaseja. Siinä odottaessani havaitsin lähellä olevan Elisan myymälän edessä pikkuisen, ehkä noin 4-6 vuotiaan itkevän pikkupojan,joka aivan sydäntäsärkevästi huusi äitiä. Usemapaan kertaan eikä äitiä näkynyt missään.

Aluksi ajattelin mennä rauhoittamaan poikaa. Aivan automaattinen reaktio lapsista pitävälle 5 lapsen isälle (omat lapseni ovat jo aikuisia).  Mutta sitten mieleeni tuli hyvin nopeasti, että mitä jos joku lähettyvillä oleva kukkahattutäti tai -setä keksii epäillä minua joksikin lapsia jahtaavaksi pedofiiliksi j ahälyttäöä paikalle vartijat ja he vuorostaan hälyyttävätpaikalle poliisin. Ja poliisi tietenkin näinkin vakavan epäilyksen ollessa kyseessä kiikuttaa poliisilaitokselle ja heitää sinut putkaan sen tarkemmin edes selittämättä 'miksi'.

Hiukan näin kävi miehelle, jonka poliisit pidättivät poliisin Facebookiin laittaman kuvan perusteella. Muistaakseni kysely oli jostain masturboimisesta linja-autossa lapsen nähden tai muuta vastaavaa. Ja sitten kuulustelijaksi tuli useamman tunnin ihmettelevät odottelun jälkeen joku naispoliisi, joka vaikutti jo valmiiksi etukäteen vakuuttuneelta kiinniotetun syyllisyydestä. Ja ryhtyi vain painostamaan tunnustusta. Onneksi paikalle tuli miespoliisi,joka vaivautui katsomaan turvakameran etsitystä henkilöstä ottamaa kuvaa ja havaitsi selvästi, että tukka oli täysin eri mallinen. Naispoliisi ei pyynnöstä huolimatta ollut vaivautunut moiseen kun oli niin vakuuttunut kiinniotetun syyllisyydestä. Tämä myöhemmin vapautettu kiinnitettu on raportoinut kokemuksistaan netissä.

Minulla on vastaavia havaintoja siivottoman värittyyneestä poliisitutkinnasta, kun olin 1980-90 luvulla ison oikeusturvaa ajavan kansalaisjärjestön hallituksessa ja pari vuotta puheenjohtajana.

En siis ryhtynyt Sellossa auttamaan hädässä olevaa pikkupoikaa. Mutta jäin seuraamaan tilannetta, että joku puuttuisi ja ettei tämä joku ainakaan vaikuttaisi miltään pahoja aikeita omaavalta henkilöltä. Kai minussakin se pieni kukkahattusetä elää.

No, hetken kuluttua pari rouvaa pysähtyi pojan luo ja alkoivat rauhoitella ja toinen lähti viemään poikaa vahtinestarien luokse. Ja hetken kuluttua kuului kovaäänisestä kuulutus jossa haettiin lapsensa kadottanutta äitiä. Huokasin helpotuksesta.Mutta jäin vieläkin miettimään olisi minun sittenkin pitänyt osoittaa kansalaisrohkeutta ja uhmata kaikkia tuollaisia järjettömyyksiä, mitä maailammme on täynnä.

Olen minä tuollaisia asioita joutunut miettimään aikaisemminkin. Olen aina pitänyt pikku lapsista. Olin 14 v kun siskoni sai ensimmäisen lapsen. Kuinka pidinkin tuosta pikku tytöstä niin paljon. Mutta niin kävikin, että hänen ensimmäinen sanansa ei ollutkaan isä tai äiti vaan eno (lausuttuna jotenkin öno).

Ensimmäinen oma lapseni syntyi kun olin vielä 21 vuotias. Voi miten rakas hän minulle olikaan ja miten häntä pusimalla ja halimalla hellin. Ja sama kaikkien viiden oman lapsen kanssa.

Lasten lasten kanssa olen ollut pidättyvämpi. Yksi syy on, että eläkeläisellä on jotenkin olevinaan aina kiire. Enkä ole myöskään halunnut häiritä heidän perhe-elämäänsä. Muistelen kuinka oma äitini yritti tunkeutua sisareni perhe-elämään. Ja jonkin verran myös minun perheeni kun asuin Helsingissä. Muta onneksi olimme silloin vaimoni kanssa samaa mieltä ja smalla puolella,jolloin sellainen manipulointi ei onnistunut.

No niin tässäpä tulikin mieleeni että ensimmäinen lapsenlapseni, vanhemman poikani seikoistytär aloitti tänään koulun. On se jännää. Pitää papan soittaa ja kysellä kuulumisia. 
         

12.8.2012

Elisaa ei kiinnosta asiakkaan kännykkäongelmat!

Vuoden 2011 joulukuussa aloin epäillä, että onko nokialainen, ehkä jo vanhahtava E90 Communicator mennyt jostain syystä rikki. Lapseni joutuivat useamman kerran ihmettelemään kun kännykkäpuhelimeeni ei saanut yhteyttä. Onneksi minulla on yksi palvelin jatkuvasti verkossa ja sitä kautta sain sähköpostia, jossa ihmeteltiin mitä on tapahtunut ja miksi en vastaa puhelimeen. Ja puhelin on pöydälläni aivan normaalisti kuten jo kohta parikymmentä vuotta on ollut. Eli sen ajan olen ollut kännykän käyttäjä. Tosin asuinpaikka pääkaupunkiseudulla on vaihtunut muutaman kerran.

Jouluna 2011 ostin itselleni uuden Samsung merkkisen Android puhelimen. Alussa kaikki meni uuden järjestelmän harjoittelun piikkiin kun piti opetella pois nokialaisesta logiikasta.

Samankaltaisia ongelmia alkoi esiintyä. Vastapuolen ääni alkoi usein puuroutua ja puhelu saattoi katketa aivan epämääräisesti kesken puhelun. Ja joskus minuun ei saanut yhteyttä ollenkaan. Pitkään arvelin, että on vain surkea puhelin. Usein auttoi kun sammutin ja käynnistin puhelimen uudestaan.

Mutta kesällä aloin tarkkailla muilla puhelimilla ja havaitsin että vika on kaikilla puhelimilla. Sehän selittäisikin, ettei vika ole ollenkaan puhelimessa vaan verkon kuuluvuudessa kotonani. Eli olin ilmeisesti jopa ostanut uuden älypuhelimenkin ihan turhaan kun vanhakin oli ilmeisesti ihan kunnossa. No onhan uusi vähän pienempikokoinen kuin entinen.

Tein Elisallle vikailmoituksen heidän verkkosivultaan.

Vajaa viikon kuluttua vain vastauksen, johon lähetin vielä lisäselvitystä. Tässä kopio Elisan vastauksesta ja siihen laittamani lisäselvitys:


Vielä lisätäsmennyksiä: Puheluissa vastapuolen ääni puuroutuu usein, jopa monta kertaa päivässä. Ja puhelut katkeavat selittämättömästi. Välillä epäilin Samsungin puhelintakin. Mutta toisellakin Samsungilla samat ongelmat. Nyt olen havainnut puhelujen katkeamisen johtuvan vain verkon katoamisesta.


Sitten sain vastauksen (lihavointi on minun):


Hei N,
kiitos yhteydenotostasi. Koska ongelma on jatkunut noin kauan ja sitä on ollut useammalla puhelimella, on kyse katvealueesta. Alueelta on tullut muitakin katveilmoituksia - runsaista 3G-tukiasemista huolimatta signaali ei vain pääse kaikkialle. Jos kyse olisi ollut viasta, se olisi luultavasti jo tänä aikana korjattu.

Onko kuuluvuus parempi lähellä ikkunoita? Jos talossasi on ikkunoita länteen päin, kokeile niiden lähellä. Kannattaa myös ulkona tarkkailla kuuluvuustolppia: onko esimerkiksi M-tien ja N-tien risteyksessä parempi kuuluvuus? Puheluitahan ei tarvitse soittaa; riittää, että tarkkailet kuuluvuustolppien määrää.

Teen uuden katveilmoituksen, jotta alue otetaan huomioon verkkosuunnittelussa. Parannuksia verkkoon ei kuitenkaan ole seuraavaan puoleen vuoteen tulossa.

Ystävällisin terveisin,

Ville Halonen
Elisan vikapalvelu

Nyt minua alkoi ottaa päähän. Vika ei olekaan vika. Tietotekniikassa  on jo vuosikymmenet puhuttu vioista jotka ovatkin valmistajan mielestä ominaisuuksia. Elisan netistä löytyvä kuuluvuuskartta näyttää koko alueella hyvän kuuluvuuden ilman mitään rajoituksia. Vastasin vielä Elisalle kun en ihan niellyt selitystä. Eli seuraavasti:

Kiitoksia vastauksesta. Vaikkei se suuremmin lohduta jos puhelut katkeavat päivittäin eikä esimerkiksi lapseni saa minua kiinni kun puhelimeni ei saa yhteyttä verkkoon. Ehkä minun on hankittava LUOTETTAVAMPI Skype puhelinnumero (josta varoitetaan ettei se sovellu hätänumeroksi!) :)

Vastaat "Jos kyse olisi ollut viasta, se olisi luultavasti jo tänä aikana korjattu." Kyllä näin vakava pitkään jatkunut häiriö on VIKA! Enkä mielelläni vaihtaisi operaattoria kun mökillä Hämeessä taas paras kuuluvuus on Elisa/Saunalahdella - minkä johdosta aikoinaan hankinkin Radiolinjalta liittymän.

Mutta onko tiedossanne M-tien alueen (paritaloissa noin 50 kotitaloutta ja pari omakotitaloa) topografia? Kun ehdotat että mittailisin kuuluvuutta M-tien ja N-tien risteyksessä niin se kohta on useita metrejä alempana (en tiedä tarkkaan, mutta M-tiellä on jyrkkä nousu kun kääntyy N-tieltä. Talvella ei talvirenkaat aina edes pidä mäessä) kuin M-tien paritaloalue, joten se ei ole mitenkään vertailukelpoinen. Jos yhtään tunnen tekniikkaa niin eikös tukiasemien signaaliherkkyys ole kiinni myös siitä miten ne on suunnattu. Muistelin Elisan suunnanneen tukiaseman uudestaan työpaikkani lähellä yrityksen kännyköiden kuuluvuuden parantamiseksi. Ja se kuuluvuus parani heti.

Jos tukiasemia on useita lähiseudulla niin kannattaisiko niiden suuntausta vain tarkistaa? 

Sain tähänkin aivan yhtä tylyn vakiovastauksen:


Hei,
kiitos yhteydenotostasi.

Katve-ongelmaa ei voida korjata nopeasti, koska mitään ei ole rikki jota voisi korjata. Katve ei ole vika-tilanne sillä kyseessä ei ole esimerkiksi vikaantunut tukiasema, vaan yksittäinen paikka minne maaston muodon, rakennuksien ja tukiaseman sijaintien johdosta kuuluvuus on huono. Hyvälläkin kuuluvuusalueella voi paikoin esiintyä sisäkatveita yksittäisissä asunnoissa.

Ainoa tapa vaikuttaa radioverkkosuunnitteluun on jättämällä katveilmoitus. Tällainen ilmoitus on teiltä jo vastaanotettu ja se on näkyvissä meidän kuuluvuuskartalla jota käytetään perustana kun arvioidaan mihin tarvitaan esimerkiksi lisää tukiasemia, tai muutoksia suuntauksiin.

Katve-ongelmaan ei siis valitettavasti ole mahdollista saada mitään nopeaa korjausta. Teemme kuitenkin jatkuvasti muutostöitä parantaaksemme kuuluvuutta ympäri Suomen.

Ystävällisin terveisin,

Stefan
Elisan vikapalvelu

Aikaisemmin myönsivät 'Alueelta on tullut muitakin katveilmoituksia ' mutta nyt jo redusoivat ongelman kuin olisi kyse yksittäisestä asunnosta.

Kun juuri olin sähköpostissani kertonut, että työpaikkani lähin tukiasema vai suunnattiin uudestaan ja kuuluvuus parani välittömästi. Taisi korjaukseen mennä parin päivän odotus. Eli ei tässä mistään luonnonlaista ole kysymys 'ei voida korjata nopeasti, koska mitään ei ole rikki jota voisi korjata'. Kerroin juuri edellisessä postissani että kyllä voidaan. Mutta kysymys onkin ettei asiakaspalvelun nimissä haluta!!!!
Saunalahti/Elisalle ei yksittäinen asiakas ole enää tärkeä. Mutta sama palveluhaluttomuus vai sanoisinko kyvyttömyys koskee kaikkia matkapuhelinoperaattoreita. Olen monta kertaa sanonut kysyville, että ihan samanlaisia ne ovat. Niin kauan kuin kaikki sujuu hyvin eikä ole mitään vikoja niin olen ollut tyytyväinen Saunalahden palveluihin. Mutta aina kun on kyse jostain ongelmasta niin aivan järjetöntä moneen kertaan edestakaisin vehtaamista. Joskus olen joutunut vetoamaan jopa Telehallintokeskukseen jonka pitäisi valvoa noiden operaattoreiden toimintaa. Onneksi vikoja on viime vuosina ollut aika vähän sekä laajakaistaverkoissa että kännykkäverkoissa..
Voihan mielenosoituksellisesti vaihtaa mutta ei sellaisella tempulla saa mitään aikaan vain turhaa vaivaa itselle. Pitää kai taas aloittaa joku valitusrumba tämänkin tapauksen kanssa.
Vähintään on syytä kuitenkin valittaa, etteivät näitä valituksia hoitavat ymmärrä edes ehdottaa hankkimaan hyvää GSM ulkoantennia, joka huomattavasti parantaisi varmaankin kuuluvuutta. Kun ei ole mitään palveluhenkeä eikä ehkä osaamista tai asiantuntemustakaan. Saattaa olla että noitakin hommia hoitavat jotkut ulkoistetut halvalla nälkäpalkalla työskentelevät nuoret. Lisäksi vielä puutteellisesti koulutettuja. Ehkä heidät on opetettu vain sanomaan ei jos on kyse yksittäisen asiakkaan ongelmista.
Yrityspalvelu pelaa sitten ihan toisin. Siellä voidaan syödä jopa pitkiä kosteita lounaitakin jos asiakas on riittävän iso ja kontaktihenkilö vaikutusvaltainen. Silloin kaikki onnistuu. Mutta olenkin vain eläkeläinen ilman näkyvää vaikutusvaltaa.
 

10.8.2012

Onko tämä meidän tulevaisuuden kuva?

Kommentoidessani edellisen kirjoituksen palautetta häkellyin. Palaute oli sekin jotenkin häkellyttävä: Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Malmössä vain joka kolmasluokkalainen osaa lukea.

Mutta kun aloin porautua tarkemmin minkälainen tilanne on Malmössä jos tuollainen tilanne on mahdollinen päädyin aika ihmeellisiin tietoihin. Kyllä minä olen tiennyt, että Ruotsista ollaan tekemässä monikulttuurista yhteiskuntaa ja että siinä on osittain jo päästy tuloksiinkin. Onko tulokset kovin myönteisiä niin siitä voi olla montaa mieltä mutta tuollainen lukutaidottomuusprosentti ei varmaan kenenkään vastuullisen päätöksentekijän mielestä ole suotavaa.

Olen huolestuneesti tarkkaillut miten Suomesta ollaan tekemässä. Pakko kirjoittaa passiivissa kun en tiedä kuka tuosta on päättänyt. Demokraattisissa vaaleissa tuo ei ole ollut kai kun pari kertaa esillä. Eli edellisissä kunnallis- ja eduskuntavaaleissa melkoinen osa kansaa pääsi ensimmäistä kertaa äänestämään kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaa hulvattomaan maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia kansalaisia. Mutta monikulttuurisuuskehitys oli jo pitkällä siinä vaiheessa. Eli siitä on päätetty jossain meitä kansalaisia kuulematta! Ja tuntuu siltä että suuren vaalivoiton tehneet perussuomalaiset olivat ainoat jotka edustivat huolestuneita kansalaisia. Ja välittömästi vaalivoiton jälkeen käynnistyi aivan massiivinen parjauskampanja lehdistössä ja Ylessä. Ja osin kilpailevien puolueiden toimesta.

Mutta takaisin Ruotsiin. Malmössä oli vuonna 2006 ulkomaalaisperäisiä kansalaisia 35,9% väestöstä eli yli kolmasosa. Alle 17 vuotiaista osuus oli vielä suurempi eli 42,8%. Ja äidinkielenä muuta kuin ruotsia puhui esikouluikäisistä vuonna 2007 48% eli melkein puolet. Maahan muuttaneiden aikuisten lukutaidosta ei ole tietoja julkaistu.

Haluammeko mekin tätä? Onko meilläkin meidän tulevaisuuden työntekijät ulkomailta tulleita? Osaavatko he jotain meille hyödyllistä jo valmiiksi tai ovatko valmiit oppimaan?  Vai onko meille hyödyllisiä vasta näiden maahanmuuttajien lapset parinkymmenen vuoden kuluttua. Muuttuuko huoltosuhteemme paremmaksi vai huononeeko se vielä entisestä ennusteesta?  Elättääkö tänne muuttava ulkomaalaisväestö meidän eläkeläisemme? Vai elätämmekö me heidän eläkeläisensä, jotka tulevat perheenyhdistämisen nimissä viettämään meidän normiemme mukaisia eläkepäiviä? 

Malmön tilannetta selvittää parhaiten ruotsinkielinen Wikipedian sivu.

Lukekaa ja miettikää. Ja miettikää tarkkaan mitä te haluatte Kohta on kunnallisvaalit ja minun ymmärtääkseni eräs piiloagenda on yhdistää pääkaupunkiseudun kunnat - metropolialueeksi hienosti kutsuttu, jotta maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset saadaan tasaisemmin jaettua. Nyt ne rasittavat eniten Helsinkiä. Eihän tätä tietenkään kovin suureen ääneen haluta kertoa mutta se lienee yksi suurimpia syitä tehdä yhtenäinen metropolialue. Itsenäisinäkin pääkaupunkiseudun kunnat ylittävät moninkertaisesti kunnille asetetut kokovaatimukset.

Ja huvittavaa on, että Pohjanmaalla  jotkut kunnat haluavat palata suuralueyhteistyöstä takaisin omiin kuntiinsa kun kustannukset olivat silloin paljon pienemmät kuin isona yksikkönä. Eli ei suuruuden ekonomia olekaan ihan yksinkertainen skaalautuva juttu. Mutta eihän sellaista tarvitse ottaa huomioon kun myydään mielikuvia tietämättömille.

8.8.2012

Onko ruotsalaiset fiksumpia kuin suomalaiset?

Olen taas vaihteen vuoksi alkanut epäillä josko ruotsalaiset olisivat sittenkin fiksumpia kuin suomalaiset. Aina välillä uskon, että kyllä me Suomessakin olemme vähintään yhtä fiksuja. Mutta tuli taas epäuskon hetki.

Käytän tässä aivan harkiten sanaa fiksu kun kyse ei ole puhtaasta älystä mutta ei myöskään pelkästä viisaudesta. Vaan kyse on jostain niiden ja jonkun muun x-tekijän tai peräti tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Ensimmäinen epäuskon hetki tuli muutama päivä sitten kun jossain maailman väestön keski-ikä kartastossa Ruotsi oli väriltään yli 80 v ryhmässä ja Suomi edellisessä ryhmässä joka loppui 79 ikävuoteen. CIA Factbookin tilastoissa Ruotsi on sijalla 16 ja Suomi vasta sijalla 40. Mietiskelin tuota muutamia päiviä enkä oikein löytänyt muuta selitystä kuin Suomea myönteisempi työilmapiiri työpaikoilla, joka auttaa ihmisiä paremmin jaksamaan kuin suomalainen hiostaminen ja pomottelu ja viime vuosina mukaan tullut pelkojohtaminen. Jos olet ryhmässä 50-60 v saat jatkuvasti pelätä YT neuvotteluissa tulevasi vähennetyksi. Jos olet lähempänä 60 v saatat päästä ns eläkeputkeen, joka voi työikäiselle ja kykyiselle olla aika loukkaavaa ja nöyryyttävää. Mutta voi uudelleen työllistyminen olla vaikeaa jo alle 50 v iässäkin. Minulla oli onni työllistyä vielä yli 50 v iässä  ja ehdin tehdä melkein 13 vuoden työuran ennen siirtymistäni 65 v iässä eläkkeelle.

Mutta voi ruotsalaisten suomalaisia korkeampaan keski-ikään olla toinenkin syy. Ruotsalaiset ovat kohtuullisempia alkoholin käytössä.

Mutta se varsinainen asia joka ainakin minulle vahvisti, että taitavat ruotsalaiset olla todella fiksumpia kuin suomalaiset oli tuore uutinen. Ryhtyä Nato-maa Islannin ilmatilan valvontaan on Ruotsin poliitikoille selvä ongelma. Suomalaiset päättäjät tuntuvat olevan siihen paljon valmiimpia mutta se halutaan vain verhota pohjoismaiseksi hankkeeksi siten että siihen mennään vain jos puolueeton Ruotsi lähtee myös mukaan.

Ruotsi on ilmeisesti kovin paljon tiukempi pitämään kiinni puolueettomuudestaan kuin Suomi. Kai meille Paasikivi-Kekkosen-Koiviston aikana syntyi joku Neuvostoliitto-Venäjä trauma ja yritämme nyt jotenkin lyöttäytyä lännen isojen poikien joukkoon (ja uskoa heidän suojelukseen!) pelättyjä idän isoja poikia vastaan.

En  tiedä mihin uskoa ja mitä pitää totena. Mutta meidän suomalaisiin huippupoliitikkoihin on minun uskoni romahtanut vuosi vuodelta yhä enemmän.

1.8.2012

Muslimiavioliitto Suomessa

Suomen islamilainen neuvosto on antanut ohjeen ja suosituksen islamin sääntöjen mukaista avioliiton solmimista varten. Kyseinen neuvosto edustaa useita islam-yhdyskuntia Suomessa, mutta ei käsittääkseni ihan kaikkia. Suomen vanhin tataarien perustama islam seurakunta on pysynyt erillään eikä ota uusia jäseniä kuin omasta piiristään.

Noista julkaistuista säännöistä jäi muutama asia hiukan ihmetyttämään. Englanninkieliset ohjeet poikkesivat suomenkielisistä joissakin kohdissa.

Kohdassa 5 osapuolet vahvistavat, että lapset kasvatetaan muslimeiksi. Tosin englanninkielisessä on lisätäsmennys, että avioliitosta syntyneet lapset kasvatetaan muslimeiksi. 

Kohdassa 8 on suomenkielisissä ohjeissa otettu käyttöön mielestäni meillä oikeudellisesti tuntematon käsite 'edunpuolustaja' (jota on täsmennetty suluissa ilmeisesti somalinkielisellä ilmaisulla 'wali') joka on englanninkielisissä ohjeissa mainittu morsiamen holhoojaksi. Miehen holhoojien suostumuksista ei ole puhuttu mitään ja ilmeisesti mies onkin oletettu automaattisesti täysivaltaiseksi mikä hyvin sopinee islamilaiseen arvomaailmaan.

Kohdassa 11 on suomenkielellä myötäjäiset selitettävä vain morsiamelle. Englanninkielellä määrätään että selvitys on annettava molemmille osapuolille, mutta sitten lisätään että erityisesti morsiamelle.

Sitten muutamia kommentteja kohtiin, jotka saivat ainakin minut mietteliääksi. Kohdassa 2 vaaditaan, että nainen antaa vakuutuksen, että hän menee vapaaehtoisesti vihittäväksi. Samanlaista vakuutusta ei mieheltä näköjään vaadita.


Kohta 7 on herättää ainakin minussa hiukan miettimistä, että velvoitetaanko siinä avioliiton ongelmissa avioero mukaan luettuna soveltamaan sharia-lakeja, joita tulkitsee vihkijä tai yhdyskunnan imaami. Siis miehet pannaan ratkaisemaan aviokriisit.

Muutamat kohdat ohjeissa esittävät vain suomalaisen käytännön joita pitäisi tietenkin noudattaa ilman tuollaisia ohjeitakin.

On hyvä että tuollaiset ohjeet on laitettu näkyville. Se saattaa vähentää valtaväestön epä- ja ennakkoluuloja. Hiukan sieltä paistaa silti läpi naisten alisteinen asema islamissa miehiin verrattuna. Siinä suhteessa säännöt eivät ole mitenkään myönteisiä vaan vahvistavat sitä käsitystä ettei nainen islamissa ole miehen kanssa tasaveroinen.