8.8.2012

Onko ruotsalaiset fiksumpia kuin suomalaiset?

Olen taas vaihteen vuoksi alkanut epäillä josko ruotsalaiset olisivat sittenkin fiksumpia kuin suomalaiset. Aina välillä uskon, että kyllä me Suomessakin olemme vähintään yhtä fiksuja. Mutta tuli taas epäuskon hetki.

Käytän tässä aivan harkiten sanaa fiksu kun kyse ei ole puhtaasta älystä mutta ei myöskään pelkästä viisaudesta. Vaan kyse on jostain niiden ja jonkun muun x-tekijän tai peräti tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Ensimmäinen epäuskon hetki tuli muutama päivä sitten kun jossain maailman väestön keski-ikä kartastossa Ruotsi oli väriltään yli 80 v ryhmässä ja Suomi edellisessä ryhmässä joka loppui 79 ikävuoteen. CIA Factbookin tilastoissa Ruotsi on sijalla 16 ja Suomi vasta sijalla 40. Mietiskelin tuota muutamia päiviä enkä oikein löytänyt muuta selitystä kuin Suomea myönteisempi työilmapiiri työpaikoilla, joka auttaa ihmisiä paremmin jaksamaan kuin suomalainen hiostaminen ja pomottelu ja viime vuosina mukaan tullut pelkojohtaminen. Jos olet ryhmässä 50-60 v saat jatkuvasti pelätä YT neuvotteluissa tulevasi vähennetyksi. Jos olet lähempänä 60 v saatat päästä ns eläkeputkeen, joka voi työikäiselle ja kykyiselle olla aika loukkaavaa ja nöyryyttävää. Mutta voi uudelleen työllistyminen olla vaikeaa jo alle 50 v iässäkin. Minulla oli onni työllistyä vielä yli 50 v iässä  ja ehdin tehdä melkein 13 vuoden työuran ennen siirtymistäni 65 v iässä eläkkeelle.

Mutta voi ruotsalaisten suomalaisia korkeampaan keski-ikään olla toinenkin syy. Ruotsalaiset ovat kohtuullisempia alkoholin käytössä.

Mutta se varsinainen asia joka ainakin minulle vahvisti, että taitavat ruotsalaiset olla todella fiksumpia kuin suomalaiset oli tuore uutinen. Ryhtyä Nato-maa Islannin ilmatilan valvontaan on Ruotsin poliitikoille selvä ongelma. Suomalaiset päättäjät tuntuvat olevan siihen paljon valmiimpia mutta se halutaan vain verhota pohjoismaiseksi hankkeeksi siten että siihen mennään vain jos puolueeton Ruotsi lähtee myös mukaan.

Ruotsi on ilmeisesti kovin paljon tiukempi pitämään kiinni puolueettomuudestaan kuin Suomi. Kai meille Paasikivi-Kekkosen-Koiviston aikana syntyi joku Neuvostoliitto-Venäjä trauma ja yritämme nyt jotenkin lyöttäytyä lännen isojen poikien joukkoon (ja uskoa heidän suojelukseen!) pelättyjä idän isoja poikia vastaan.

En  tiedä mihin uskoa ja mitä pitää totena. Mutta meidän suomalaisiin huippupoliitikkoihin on minun uskoni romahtanut vuosi vuodelta yhä enemmän.

9 kommenttia:

  1. Malmössä joka toinen kolmasluokkalainen osaa lukea, tietää Sikolätti kertoa. Ehkä sikäläiset poliitikot ovat fiksumpia, koska lukutaidotonta kansaa on tietty paljon helpompi hallita. Saman tietolähten mukaan sikäläinen keskustelukulttuuri on samaa laadukasta tasoa, jossa natsikortit viuhuvat ruotsidemokraattien uskaltaessa avata suunsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa. Mitähän tuo joka toinen kolmasluokkalainen tarkoittaa? Malmössä oli v 2006 ulkomaalaistaustaisia asukkaita 35,9% ja alle 17 v lapsissa osuus oli peräti 42,8%. Vuonna 2007 oli esikouluikäisistä 48%:lla muu äidinkieli kuin ruotsi.

      Sikolätti/Rähmispossu on mielenkiintoinen uutis/tietolähde. Seuraan sitä. Mutta se kertoo vain osan ruotsalaisesta yhteiskunnasta joten ihan pelkästään sen varaan en haluaisi rakentaa maailmankuvaani Ruotsista. Kyllä Ruotsissa on ihan sivistynyttäkin elämää edelleen.

      Asennoituminen ruotsidemokraatteihin ja natsikorttien viuhtominen ovat tyypillistä sossu-touhua. Vähän vielä jyrkempää kuin meillä.

      Kuningas on sentään aika monennen polven ruotsalaiseksi kotoutunut (Bernadottet hallinneet lähes 200 vuotta Ruotsia) vaikka kuningatar onkin maahanmuuttaja :)

      Poista
  2. Joku vääräleukahan sitä sanoi, että Ruotsin kuningas on malliesimerkki maahanmuuttajasta - 200 vuoden jälkeenkin elää vielä verovaroin :)

    VastaaPoista
  3. Igor elinikä ero voi selittyä genetiikalla. Suomalaiset ovat geneettisesti varsin erilainen ryhmä kuin ruotsalaiset. Ruotsalaiset ovat lähempänä saksalaisia ja ranskalaisia kuin meitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. En tullut tuota vaihtoehtoa älynneeksi.

      Poista
    2. Genetiikka on tiede, joka tutkii geenejä. Se ei siis ole sama asia kuin genomi eli perimä eli geenistö, vaikka tätä moni kirjoittaja, kuten nimimerkki Tomi sekä Ruukinmatruuna yrittävät väittää.

      En sitten kuitenkaan heti ymmärrä, miksi pohjois-Ruotsissa jengi elää pidempään kuin pohjois-Suomessa, vaikka Ruotsissa on hyvin merkittävä suomalaisperäinen väestö. Geneettisesti itseasiassa lähes identtinen. Puhuvatkin samaa kieltä rajajoen molemmin puolin. Lähtisin ennemmin tutkimaan kansanterveystyön ja paremman ravinnon vaikutusta. Näihin asioihin on Ruotsissa kiinnitetty huomiota vuosikymmeniä Suomea aikaisemmin.

      Poista
    3. Anonyymi on varmaan ihan oikeassa. Ei genetiikka ole sama kuin geenistö. Ei estetiikkakaan tarkoita samaa kuin esteettinen. Mutta hiukan tuo on sofismia. Kyllä minä ainakin ymmärsin mitä Tomi tarkoitti.

      Mutta painopiste kansanterveystyössä ja ravinnossa saattaa olla varteenotettavia näkökohtia mietittäessä pitkäikäisyyttä.

      Poista
    4. Ano, kieli ja geenit voivat liikkua toisistaan riippumatta. Torniojokilaakson ihmiset voivat olla geneettisesti ruotsalaisia, mutta ovat omaksuneet suomalaisen kulttuurin.

      Poista