Käväisin lauantai-iltana Riihimäen lähellä Ryttylässä. Sain erinomaisen ajo-ohjeen valmiina netistä ja perille löytäminen oli lasten leikkiä. Tampereen mottoritieltä neuvotusta liittymästä vain neuvotulla tavalla.
Pimeän tullen lähdin takaisin päin ajatellen, että kun näin helppoa oli löytää niin helppohan täältä on poispäinkin. Ja olihan se ihan helppoa kun seurasin erinomaisia ohjeita vain käänteisessä järjestykseessä.
Mutta paluumatkalla ehdin ihmetella jo monta kertaa aikaisemminkin ihmettelemääni. Kun lähdin Ryttylästä ajamaan niin vasta päästyäni melkein jo näköetäisyydelle Helsinki - Tampere moottoritietä näen ensimmäisen kerran kyltin jossa mainittiin ajosuunta Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin. Sitä ennen olin nähnyt matkan varrella vain lukuisia kylttejä Forssa, Lahti, Janakkala, Riihimäki yms mutta en yhtään joka olisi opastanut miten pääsen Helsinkiin johtavalle moottoritielle.
Olen nyt ajanut autoa hiukan yli 20 vuotta ja törmään yhä edelleen, että meillä liikenteen ohjaus tuntee kaikenlaisia pikkupaikkoja mutta isot suunnat saat yritää arvata. Ellei tilanne aikaisemminkin olisi ollut ihan yhtä huono epäilisin, että liikennemerkkien suunnittelijat olisivat lyöttäytneet yhteen navigaattoreiden valmistajien ja kauppaajien kanssa.
GPS-laitteseen yhdistetty autonavigaattori, jota virkaa myös kännykätkin osaavat hoitaa, on tuollaisissa tilanteissa hieno apu. Kallis mutta ihan lyömätön.
Mutta silti laittaisin suomalaiset liikennemerkkien suunnittelijat uudelleen koulutukseen. Ulkomailla matkustaessani olen usein ihmetellut, miten hyvin siellä liikenteen ohjausmerkit kertovat oikeat ajosuunnat ja vielä ihan oikea-aikaisesti.
1.10.2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti