EU-Kreikan huijarit vai kotimaan köyhät?

Eräs tuttavani soitti eilen ja oli kauhuissaan että Suomen "osuus" Kreikan konkurssikypsän valtion avustamisessa on noin 300 miljoonaa euroa. Kyllä tämä hiukan ihmetyttää että meidän on otettava tänä vuonna toistakymmentä miljardia velkaa mm tuollaisia tarpeita varten. Milloinkas se Kreikan valtio maksaa sen meille takaisin? Ja jos kykenee ylipäänsä maksamaan takaisin niin miksi ei lainaa itse?

Samaan aikaan meillä puhutaan edelleen palvelujen riisumisesta ja säästämisestä ja totta kai ne asiat aina koskettavat noita kaikkein köyhimpiä.

Irvokasta oli kun kuuntelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaa joka kertoi että köyhimmille maksettava toimeentulotuki Suomessa voitaisiin nostaa samalle kohtuulliselle tasolle (=ylöspäin!) jolla se oli ennen vuoden 1990-luvun alun lamaa noin 500 miljoonalla.

Eli kyllä nämä on priorisointeja suosimmeko me oman maan kansalaisia vai köyhdytämmekö heidät entisestään ja autamme jotain EU--huijareita.

Toinen aika irvokas luku oli kun lueskelin mitä maksaa ne humanitaariset turvapaikanhakijalapset (sellaisia isoja parrakkaita nuorukaisia!). Yhden lapsen vastaanotto maksaa vuodessa 57000 euroa. Kun vertailuluvuksi laitettiin kuinka monta lasta tuolla yhden "lapsen" yhden vuoden vastaanottokuluilla voitiin rokottaa kehitysmaiden lapsia niin määrä oli 250'000 lasta voitiin tuolla summalla rokottaa (en nyt muista ulkoa mikä rokote se oli). Huhuh.

Kun noita lukuja aina välillä laittaa vastakkain niin alkaa miettiä mitenkjähän tuolla päätöksentekijöiden päässä nuo priorisoinnit oikein tapahtuvat vai eikö siellä kukaan todellisuudessa ajattelekaan mitään.