Mikael Jungner

Olen kirjoittanut Mikael Jungnerista viime vuonna kun hänen työsuhteensä Yleisradioon päättyi.

Kun olen katsonut kaikenlaisia vaaleihin liittyvia tilaisuuksia missä Mikael Jungner on esiintynyt on minun käynyt jopa hiukan sääliksi kaveria. Mikael Jungner on kaveri jolla olisi leadership ominaisuuksia vaikka minkälaisen ison yrityksen saneeraamiseen. SDP:n puoluesihteerinä kaverin taidot menevät ihan vesilinnuille.

Mikael Jungnerin aikana Yleisradio nousi työpaikkana aivan kärkiryhmään ja tuli viidenneksi kilpailussa Suomen parhaat työpaikat, isojen työpaikkojen sarjassa v 2010. Yleisradion työntekijäkunta on omalla tavallaan vaikeaa porukkaa. Osaavaa, kouluja käynyttä ja omat oikeutensa tuntevaa porukka on vaikea saada tyytyväiseksi. Saavutuksen merkittävyyttä korostaa, että samaan 'ylösrakennuksen aikaan' on porukkaa jouduttu irtisanomaan, kannattavuus on saatu kohotettua ja katsojana tuntuu siltä että ohjelmiston tasoakin on kyetty nostamaan. No uusintoja on lisätty. Mutta aikamoinen tekemisen meininki on tuntunut Yleisradiossa vallinneen.

Nyt kun puhutaan työurien pidentämisestä, työssä jaksamisesta ja työmotivaatiosta yms on minusta johtaja jolla on esittää Jungnerin saavutukset Yleisradiossa arvokas juuri leadership ominaisuuksiensa vuoksi. Kyllä minä yritin vaivihkaa usuttaa häntä riitaisaan Finnairiin johtajaksi hoitamaan siellä asiat kuntoon. Minä todella uskon että jos mies saa Yleisradion hankalan porukan lähes yksimielisesti kannattamaan johtajaansa olisi tuollaisilla avuilla mitä suurimmalla todennäköisyydellä Finnairkin ollut saatettavissa parhaiden työnantajien ryhmään.

Demaripuolueen puoluesihteerinä tuollaisen leadership kyvyn taidot valuvat minusta ihan hukkaan. Sääli ettei kukaan ennakkoluuuloton suuryrityskapitalisti ehtinyt pelastaa Jungneria kunnon johtajahommiin mihin hän minun mielestäni olisi ehdottomasti kuulunut. Ja kuuluu varmaan edelleenkin.

Ettei kukaan ymmärrä väärin kirjoittamaani totean että en ole äänestänyt demareita näissä eduskuntavaaleissa.