Toimittajien yksipuolisuutta vai sinisilmäisyyttä?

Olen tänään törmännyt muutamaan asenteelliseen uutiseen. Sitä en osaa sanoa onko tuo ollut tarkoituksellisuutta vai ainoastaan huonoa taustatyötä.

Ensimmäinen ihmetyksen aiheeni tuli television uutisista. Siinä uutisoitiin hyvin dramaattisesti, että eläkevakuutusten maksutulot menevät ensimmäistä kertaa kokonaan eläkkeiden ulosmaksuun ja ettei mitään jää rahastoitavaksi.

Tuo alkuosa pitää paikkansa. Maksutulo on ilmeisesti v 2012 on kuta kuinkin samansuuruinen kuin ulosmaksettavien eläkkeiden määrä. Ja siitä maksutulosta ei todella ole mitään jäänyt rahastoitavaksi. Mutta uutinen ei ollenkaan mainitse, että jättiläismäiset eläkerahastot ovat esimerkiksi v 2012 tuottaneet toimijakohtaisesti tuottoa välillä 7,4 % - 12,9 %. joka tarkoittaa n 10 miljardia vuodessa. Todettakoon, että eläkkeiden ulosmaksu on tällä hetkellä ilmeisesti hiukan yli 20 miljardia vuodessa. Tosin v 2011 tuli miinusta  mutta v 2010 ja sitä ennen tuottoa tuli reilusti rahastoitavaksi. Lopullisia tilinpäätöstietoja ei ole vielä saatavissa.

Toinen ehkä hiukan vastaava tai ehkä enemmän kuvaa toimittajan vastenmielisyyttä Perussuomalaisten kansanedustajaa, fil.tohtori Jussi Halla-ahoa vastaan. Helsingin Sanomien uutinen eduskunnan kyselytunnilta tänään 14.02.2013 on otsikoitu "Maahanmuuttajien työhalukkuus nousi keskusteluun eduskunnassa".

Toimittaja Olli Pohjanpalon kirjoittaman uutisen ensimmäinen virke on "Eduskunnan kyselytunnilla työministeri Lauri Ihalainen (sd) ja edustaja Jussi Halla-aho (ps) esittivät erilaisia näkemyksiä maahanmuuttajien työhalukkuudesta."

Eli tässäkin väitetään, että kyseessä oli erilaiset näkemykset työhalukkuudesta. Työministeri Lauri Ihalainen viittasikin muutamalla sanalla epäsuorasti maahanmuuttajien työhalukkuuteen "Kaikki selvitykset, jotka on tehty, osoittavat että maahanmuuttajat ovat halukkaita integroitumaan yhteiskuntaan.".  Hyvällä mielikuvituksella voi tulkita ilmaisun ",... halukkaita integroitumaan yhteiskuntaan" tarkoittavan työhalukkuutta vaikka ei sitä selvästi sanottukaan.    


Mistä sitten tri Halla-aho puhui? Halla-aho taas viittasi ulkomaalaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan nimetön työnhaku ei parantanut mahdollisuuksia saada työtä.
"Työnantajien asenteet ovat liian helppo selitys tiettyjen maahanmuuttajaryhmien huikealle työttömyysasteelle. Todennäköisempi selitys on että heiltä vain keskimääräistä useammin puuttuu niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa välttämättömiä työllistymiseksi" , hän sanoi.

Eli en minä tuosta ymmärtäisi  Halla-ahon tarkoittaneen alkuunkaan työhalukkuutta tai -haluttomuutta. Vaan esimerkiksi puutteellista kielitaitoa, peruskoulutusta ja ammatillista osaamista. Ne kaikki ovat tärkeitä työpaikan saamisen edellytyksiä syntyperäiselle suomalaisellekin miksei sitten maahanmuuttajalle.

Kansanedustaja Astrid Thors oli kertovinaan leikkisästi miten hankalaa olisi työpaikan saanti esimerkiksi Bogomoloff nimiselle. Useimmat poliitikot hiukan naurahtivat kun nimi viittaa melko tunnettuun helsinkiläiseen Kokoomuksen kunnallispoliitikkoon - joskus Bogo lempinimellä kutsuttuun. Bogo puhuu sujuvasti suomea ja äidinkieltään ruotsia  ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Jos ei hän jostain saisi työpaikkaa heti niin tuskin hän siitä syyttäisi sukunimeään.

Minunkin sukunimeni on venäläinen vaikka ei yhtä selvästi. Etunimeni onkin sitten selvästi venäläinen. Mutta ei minulle ole koskaan tullut mieleen syyttää venäläistä sukunimeä, jos en ole saanut jotain hakemaani työpaikkaa. Ikäsyrjintä on 50 ikävuoden jälkeen ollut paljon vaikuttavampi tekijä mutta senkin ohitti oman alani monipuolinen ja ajan tasalla oleva osaaminen.

On vielä kolmas asia. Taas katsoin jotain ajankohtaisohjelmaa ja siinä taas toimittaja hehkutti Timo Soinille ja Esko Seppäselle kuin hienoa on EU:ssa kun on vapaa liikkuvuus eikä tarvitse passia. Ikään kuin kyse olisi jostain tosi isosta ja hyödyllisestä asiasta.

Mitä me teimme ennen EU::ta? Matkustaessamme Pohjoismaiden ulkopuolelle me haimme poliisilaitokselta ulkomaanpassia. Mitä me nyt EU:n jäsenvaltion kansalaisena teemme? Me haemme poliisilaitokselta ulkomaanpassia, joka maksaa 52 euroa ja kelpaa matkustettaessa muuallekin kuin vain EU:n sisällä. Pelkästään EU:n sisällä meille riittäisi poliisilaitokselta haettava hiukan kooltaan ajokorttia muistuttava henkilökortti ns sirukortti, joka maksaa 53 euroa. Eli se maksaa euron enemmän kuin passi eikä kelpaa matkustusasiakirjaksi EU:n ulkopuolella. Ajokortti vai vastaava ei kelpaa EU:n sisälläkään matkustusasiakirjaksi. Kai sen väärentäminen on sen verran helppoa.

Eli meidän matkustaminen on ihan yhtä byrokraattista kuin ennenkin. EU:n Schengen sopimus on höllentänyt passin tarkastusta rajoilla mutta minä mielelläni hyväksyisin sen, jos me pysyisimme pitämään esimerkiksi kaikenlaiset huumekuriirit ja muut epätoivotut henkilöt poissa maastamme.

Eli ei tuo toimittajakaan ole näköjään koskaan ajatellut asiaa vaan toistelee vain aivopesussa saamaansa mantraa jonkinlaisen totuutena.

Ja ne toimittajan hehkuttamat muutkin liikkuvuusvapaudet on aika kyseenalaisia. Lapseni ovat olleet ulkomailla töissä EU maista Hollannissa, Iso.Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa ja joka paikassa on ollut aikamoinen ilmoitus- ja luparuljanssi ennen kuin on päässyt laillisesti töihin. Jos minä kotimaassani Suomessa vaihdan asuinpaikka ja työpaikkaa niin ei minun hirveästi tarvitse erilaisia lupalappuja hankkia. Ja "vapaalla" oleskelullakin on rajoituksia. Että sellaista se meidän vapaa liikkuvuus on EU:ssa!