Ihmisoikeusliitto selvittää "lestadiolaisten ehkäisykieltoa"

En voinut lukea Kotimaa-lehden artikkelia vihastumatta tämän Ihmisoikeusliitto nimisen kansalaisjärjestöksi itseään nimittävän järjestön omituista logiikkaa.

Kirjoitin ihmetellen kyseisen järjestön kannanotosta pikkupoikien silpomiseen uskonnonvapauden nimissä eli pikkupoikien ympärileikkaukseen.

Roomalaiskatolinen kirkko kieltää maailmanlaajuisesti paavin arvovallalla edelleen jäseniltään syntyvyyden säännöstelyn käyttämällä raskauden ehkäisyyn nykyaikaisia keinoja. Toivottavasti tämä järjestö ottaa tasapuolisuuden nimissä myös katolisen kirkon käsityksen tutkittavakseen.

Kotimaan haastattelussa sanotaan (lihavointi minun):

"Kouroksen mukaan nyt selvittelyn alle otettava asia on äärimmäisen haastava.

- Totta kai aikuiset ihmiset saavat päättää, jos he haluavat synnyttää paljon lapsia. Mutta onko ehkäisyä hyväksymättömissä vanhoillislestadiolaisperheissä kasvaneilla aitoa mahdollisuutta olla valitsematta ehkäisemättömyyttä? Entä onko tässä ideologisessa ympäristössä aitoa mahdollisuutta valita, jos esimerkiksi vaihtoehto olisi se, että yhteisö hylkäisi, Kouros pohtii."

Aivan yhtä hyvin voi kysyä onko katolisissa perheissä kasvaneilla "aitoa mahdollisuutta olla valitsematta ehkäisemättömyyttä". Tai katolis-ideologisessa ympäristössä valita?

En minä vastusta tuollaisen selvityksen tekemistä. Toivoisin vain tasapuolista muidenkin uskontokuntien arviointia. Ja ylipäänsä eri uskontojen ja niiden eri fundamentalistifraktioiden asennetta ihmisoikeuksiin myös Suomessa. Riittäisi jo Suomessakin tekemistä. Esimerkiksi onko fundamentalisti-islamilaisessa perheessä kasvaneilla tytöillä ja naisilla aitoa mahdollisuutta valita käyttävätkö huivia tai saavatko vapaasti valita seurustelukumppaninsa yms. Minusta ihmisoikeuksien ajamisen pitäisi mennä kaikenlaisen poliittisen korrektiudenkin edelle. No ehkä liioittelen tässä - eihän huivin käyttö sinänsä hengenvaaraa muodosta. Mutta väärän poikaystävän valintahan voisi olla vaikka ei Suomessa ns kunniamurhia kai suuremmin ole esiintynyt.

Mitä nyt meidän supisuomalaisessa romaniyhteisössä nuo kummitelleet verikosto ja väistämisvelvollisuus-"kulttuurit". Tässä vielä puoli-romaanin poliisin vetoomus asiasta.

Minulla ei haastatellun Kouroksen tavoin ("Hänen oma käsityksensä lestadiolaisuudesta on pääpiirteittäin hyvin positiivinen") ole kovin myönteistä kuvaa lestadiolaisuudesta. Minulla on joskus nuoruudessani ollut lestadiolaiskodeissa kasvaneita tyttö- ja naisystäviä. Kyllä heihin oli onnistuttu nuoruudessa istuttamaan aivan hirveät vielä aikuisenakin vaikuttavat synnintunnot mitä normaaleimmista asioista. No rehellisyyden nimissä olen sellaista havainnut muidenkin uskontojen edustajissa jos ovat riittävän fundamentalistiympäristössä kasvaneet.

Ettei lukija ymmärrä väärin: minusta jokaisella naisella tai miehellä on oltava vapaus valita tai olla valitsematta ehkäisynsä ja siihen käyttämänsä keino. Aborttia en tässä yhteydessä pidä ehkäisykeinona. Koska kunnioitan ihmisen elämää suhtaudun aborttiin skeptisyydellä mutta ymmärrän sen (nykymuotoisen) sallimisen välttämättömyyden. Toivoisin toki että valistusta lisäämällä voitaisiin aborttien määrää saada laskemaan. Mutta sallisin myös lääkärille oikeuden omantunnon syistä kieltäytyä abortoinnista.

Mutta eipähän nämä asiat helppoja tai yksinkertaisia ole. Tuli vain mieleeni kun tuon lestadiolaisuusjutun luin.