Etelä-Suomessa tapahtui tänään 19.03.2011 maanjäristys. Ei se kovin iso ollut mutta olipahan taas muistutus että on noita maanjäristyksiä meilläkin.
Mutta jäin miettimään insinööritieteitä yleisemmin.
Japanin tuoreiden ydinvoimalaonnettomuuksien syynä oli ymmärrykseni mukaan ettei voimaloita rakennettaessa ollut osattu varautua että maanjäristyksen lisäksi samaan aikaan esiintyy iso tsunami.
Olen kirjoittanut pari vuotta sitten 'musta joutsen' ilmiöstä, josta Nassim Taleb on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan.
Eli ydinvoimalan suunnittelijat eivät olleet valmistautuneet tuollaiseen ulkoiseen tilanteeseen. Mitenkä meillä? Onko meillä varauduttu ydinvoimaloissa kaikkiin 'mustiin joutseniin'? Mitä suurimmalla todennäköisyydellä erilaisiin potentiaaleihin uhkiin on varauduttu vain niiden oletetun todennäköisyyden mukaan.
Minulla on ollut kunnia ja ilo kuulla parin arvostetun professorin käsityksiä ydinvoimaloista. Kansantaloustieteen emeritus professori Kyösti Pulliainen (on kansanedustaja, professori Erkki 'Susi' Pulliaisen veli tietääkseni) vertaili perinteisiä voimaloita ja ydinvoimaloita. Mieleeni jäi voimakkaasti analyysi hiilivoimalan saasteista. Pulliaisen mielestä hiilivoimalan päästöt tunnetaan ja tiedetään ja niihin voidaan varautua suodattamalla ja puhdistamalla päästöt. On sitten kustannuskysymys miten hyvää suodatusta käytetään. Mutta mitään ydinvoimalan kaltaista yhtäkkistä ympäristökatastrofia ei hiilivoimala aiheuta edes pahimmissa katastrofiskenaarioissa.
Toisen arvovaltaisen ydinvoimalan vastaisen mielipiteen kuulin emeritus professori Pentti Malaskalta vastikään television uutishaastattelussa. Nuo haastattelut ovat vain niin lyhyitä ettei niissä mitään argumentteja ehditä käsitellä. Mutta Malaskan asiantuntijataustaa ja kansainvälistä asemaa ajatellen on pakko myöntää että mielipiteellä on painoarvoa ainakin minulle.
Sen sijaan minua hämmästytti tasavallan presidentti Tarja Halosen lausunto ydinvoiman väliaikaisuudesta. Ehkä lausuntoa ei ollut tarkoitettu suomalaisten luettavaksi vaan ainoastaan kansainväliseksi PR-tempuksi. Kun tutkailin ydinjätehuoltoa Wikipediasta niin luin sieltä lauseen:
"Korkea-aktiivinen ydinjäte sisältää myös puoliintumisajaltaan pitkäkestoisia radio-aktiivisia alkuaineita, kuten Cesium-135 ja Technetium-99, siksi kestää noin pari sataa tuhatta vuotta, ennen kuin säteily on vaimentunut suunnilleen luonnon uraaniesiintymän tasolle".
Että sellaista tekniikkaa on tasavallan presidentti Tarja Halosen väliaikaiseksi nimittämä. Minusta koko ilmaisu oli irvokas.
19.3.2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
En nyt näistä mustista joutsenista jaksa puhua.
VastaaPoistaEhkä merkittävin ero tavallisen kivihiilivoimalan ja ydinvoimalan välillä on se, että ydinvoimalaa ei saa kiinni napista painamalla. Vaikka varsinainen reaktio sammutetaan säätösauvoilla, jäljelle jäävä lämpöteho vaatii jäähdytystä vielä pitkään.
Japanissa oikeastaan kaikki mahdollinen meni pieleen. Maanjäristys vei sähköt ja tsunami sammutti varageneraattorit. Ilmeisesti myös jäähdytykseen käytettävän veden saanti tyrehtyi, koska jäähdytyksessä jouduttiin turvautumaan meriveteen.
Ydinvoima on houkutteleva vaihtoehto, koska sen käyttökustannukset ovat melko pienet. Toisaalta ydinvoiman kustannusarvioista jätetään usein pois varautuminen nähdyn kaltaisiin kerran tuhannessa vuodessa toistuviin tapahtumiin. Jos kaikki riskit otettaisiin mukaan, Japaniin ei olisi kannattavaa rakentaa ydinvoimaa.
Mustan joutsenen suurin negatiivinen vaikutus liittyy ihmismielen pelkoihin, jotka vähentävät innokkuutta turvautua ydinvoimaan energialähteenä. Näin on siitä huolimatta, että maanjäristys ja tsunami aiheuttivat Japanissa valtavasti enemmän kuolemaa, hävitystä ja kärsimystä kuin Fukushiman reaktorit yhteensä.
Vasarahammer! Maanjäristyksen ja tsunamin vahingot aiheuttavat varmasti kuolemaa, hävitystä ja kärsimystä. Mutta ehkä niiden aikajänne ei sittenkään ole paria sataa tuhatta vuotta.
VastaaPoistaHuomioppas se, että ydinonnettomuudet ovat aiheuttaneet länsimaissa suoraan joitakin kuolonuhreja kautta historian.
VastaaPoistaHiilivoima tappaa vuosittaain suoraan satoja, ellei tuhansia ihmishenkiä. Puhumattakaan muista energiamuodoista.
Vesivoima taitaa olla ihmishengille tuhoisin, kun huomioidaan Kiinan padot jne..
Vähän perspektiiviä säitelyyn.. ;)
http://xkcd.com/radiation/
Eiköhän nyt senior Proninin tulkinta "väliaikaisuudesta" karannut hieman lapasesta.
Pointtihan on siinä, että ihmiskunta ei vaan ole pystynyt vielä parempaan ja ydinvoima on puhtainta ja parasta sähköenergiatuotantoa so far, kun huomioidaan kaikki näkövinkkelit.
Ehkä huomenna keksitään parempi.
Ilja! Kysymys ei ole ollenkaan siitä etteikö ydinvoimalla tuotettu sähkö olisi puhdasta. Sehän kiistämättä on.
VastaaPoistaIlmaisut "parasta" ja "kun huomioidaan kaikki näkövinkkelit" ovat mielipiteitä - rohkeaa esittää niitä faktoina. Viittasin tuohon 'mustaan joutseneen' juuri sen vuoksi että jospa ihan kaikkia näkövinkkeleitä ei aina olekaan huomioitu.
Ulkomaiset ydinturvallisuus organisaatiot (jopa STUK) olivat usein varoittaneet Japania heidän ydinturvallisuuspuutteista.
VastaaPoistaJapanilaiset ylimielisin ja persaukisina eivät olleet ottaneet varoituksia kuuleviin korviin.
Nyt he maksavat siitä hintaa.
Edelleenkään onnettomuudessa ei ole kuollut ensimmäistäkään ihmistä.
Suomen maajäristyksiä (jotka ovat alle 3 magnitudia) ei ilman laiteitta voi havaita.
Ne johtuva isostasiasta eli siitä, että jääkaudella jään paino on painanut kallioperää syvälle vaippaan ja jään sulettua kallioperä nousee hiljalleen.
Ydinonnettomuus ei ole luonnolle eikä ihmisellekään tuhoisaa. Ihmiset kuolevat välittömästi säteilysairauteen, jos ovat onnettomuus paikan välittömässä läheisyydessä, muuten terveyshaitat ovat pieniä.
Onnettomuus on siis täysin lokaali.
Tshernobylissä luonto on toipunut onnettomuudesta loistavasti.
Jos AGW:n uhkat toteutuvat, se on globaali katastrofin niin ihmiselle kuin luonnollekin.