Suomalaisten tonttikaupat Karjalassa

En ole kovin tarkkaan seurannut Karjalan tonttikauppojen yksityiskohtia. Mutta nyt olen jotenkin ymmärtänyt, että olisi tapahtunut joku venäläisiäkin ärsyttänyt konfrontaatio jos Venäjä suunnittelee lunastavansa pois jo ostettuja kiinteistöjä.

Alun perin Venäjä tarjosi tontteja vain vuokrattavaksi mutta muutti myöhemmin myös ostot mahdollisiksi. Ja  niin suomalaiset ryhtyivät ostamaan tontteja Karjalasta.

Hetken aikaa olivat ehkä molemmat osapuolet tyytyväisiä kunnes alkoi kuulua kahdenlaista purnausta. Suomessa alettiin ihmetellä miten venäläiset ostivat tontteja kummallisen läheltä Suomelle jotenkin sotilaallisesti tärkeitä kiinteistöjä.

En muista oliko samaan aikaan vai aikaisemmin tai myöhemmin kun Venäjältä alkoi kuulua että  osa Karjalan kiinteistökaupoista ei olisi ollut laillisia ja ne pitäisi perua. Perusteena oli kiinteistöjen sijainti rajavyöhykkeellä.

Suomessa on nyt useita vuosia vaadittu että jos venäläiset saavat ostaa kiinteistöjä Suomesta niin vastavuoroisesti on suomalaisten saatava ostaa kiinteistöjä Karjalasta ja samalla on kovaäänisesti osoitettu mieltä että nyt tuollaista vastavuoroisuutta ei olisi. Ja rivien välissä on pilkistänyt jopa vanha ryssävihakin.

Tuskin Suomikaan sallii kiinteistöjä myytäväksi rajavyöhykkeellä ulkomaalaisille. En tosin tiedä onko meillä mitään laillista mekanismia estää sellaiset kaupat. Mutta se mikä voitaneen estää ettei ulkomaalainen saa lupaa liikkua rajavyöhykkeellä.

Suomen rajavyöhyke lienee leveimmilläänkin muutaman kilometrin levyinen. Venäjällä rajavyöhyke on Karjalassa useiden kymmenien kilometrien levyinen ja se rajaa monet suomalaisia kiinnostavat alueet rajavyöhykkeelle. Eikä tämä rajavyöhykkeen määrittely monien kymmenien kilometrien levyiseksi ole mikään uusi vain suomalaisten kiinteistökauppojen kiusaksi tehty määräys vaan noin leveä oli rajavyöhyke jo 1950-luvulla kun minäkin ensimmäisen kerran kävin Neuvostoliitossa ja ajoimme autolla Karjalan halki silloiseen Leningradiin. Tieltä ei saanut poiketa ja matkaasi valvottiin hyvin tarkkaan. Jos pidit liian pitkää kahvitaukoa  etkä ohittanut seuraavaa tarkastuspistettä 'määräajassa' tuli sinua etsimään rajavartija-miliisien moottoripyöräpartio.

Venäjällä ei ehkä ole samanlaista kiinteistökauppojen valvontajärjestelmää kuin meillä lainhuudatuksineen yms jolloin tuollaiset virheelliset kaupat rajavyöhykkeellä ovat päässet syntymään erehdyksessä.

Minusta vastavuoroisuus on toteutunut jos kyse on vain 'kuumasta' rajavyöhykkeestä. Jos jo tehdyt rajavyöhykkeiden kaupat korvataan Venäjän toimesta täysimääräisesti (myös mahdolliset aloitetut rakennustyöt jne) ostajille niin etteivät ostajat häviä mitään niin turha minusta rähinöidä.

Minä ainakin ymmärrän, että suurvalta Venäjän toiseksi suurimman suurkaupunki Pietarin lähellä oleva raja-alue pidetään leveämpänä kuin mitä me Suomessa olemme tottuneet.

Hiukan minua on jopa hävettänyt, että meidän ex-presidenttimmekin ehdittiin vielä värvätä loppuaikoinaan tuota asiaa selvittelemään  käydessään pääministeri Putinia tapaamassa.

Minusta vastavuoroisuus on toteutunut vaikka rajavyöhyke käsite meillä ehkä poikkeaakin venäläisestä. Miten sattuneet erehdykset korjataan jälkikäteen oikeusturvatakeita noudattaen on toki aivan legitiimi selvittelykohde.