Liikennemerkeistä ja liikenteenohjauksesta

Asun nykyään Kauniaisissa. Jännää on, että tulen melkein mistä suunnasta tahansa niin joka paikassa on selvät tienviitat Bemböleen.Suurin osa ihmisistä ei oikein edes mtiedä missä se Bemböle on mutta lähes kaikki tietävät kuuluisan Bembölen kahvituvan.

Pääkaupunkiseudulla olen asunut sen verran kauna että osaan orientoitua mihin pitää ajaa jos olen autolla liikkeellä.

Mutta joitakin vuosia sitten  olin eräässä iltatilaisuudessa Riihimäen lähistöllä. Perille ajoin valoisaan aikaan ja noudatin saamiani ajo-ohjeita ja pääsin perille ilman suurempia eksymisiä.

Mutta illalla oli jo pimeää ja jouduin lukemaan tienviittoja. En ollut varannut tiekarttaa vaan luotin liikenteen ohjausmerkkeihin. No niitähän löytyi. Löytyi liikennemerkkejä jotka ohjasivat Forssaan, Hausjärvelle yms mutta missään ei näkynyt yhtään tienviittaa, joka olisi osoittanut Helsinkiin, Suomen pääkaupunkiin. Monen eksymisen ja etsinnän jälkeen löysimme vahingossa tien Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle.

Samanlaista epämääräistä opastusta olen joskus tavannut Tampere-Jyväskylä välillä. Jos poikkeat hiukan päätieltä löydät sen jälkeen viittoja Orivedelle yms mutta erittäin huonosti mistä löytyy tie Tampereelle, Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin tai Jyväskylään - sekin on iso kaupunki.

Täällä Espoossa ja Kauniaisissa on monia alueita, jossa liikennemerkillä osoitettu nopeus vaihtelee vähän väliä lukemissa 30 - 40 - 50 ja sillä tavoin, että jos vähääkään katsot muualle kuin noita nopeusrajoitusmerkkejä saatat jo unohtaa mikä se nopeusrajoitus nyt on.

Huvittavin oli esimerkki Kauniaisten ja Espoon rajalla kun ajaa Kauniaisista Espooseen. Espoon rajalla Kauniaisten puolella on merkki että 40 km/h aluerajoitus loppuu ja sitten heti Espoon puolella on merkki että samansuuruinen aluerajoitus alkaa.

Mikään noista edellä kerrotuista ei ole hengenvaarallinen nutta törmäsin liikennevaloihin, jotka sitä voivat olla.
Lippajärventien ja Turuntien risteyksessä on liikennevalot. Kun tulen Lippajärveltä ja aion kääntyä oikealle voin päivän ja vuorokauden ajasta riippuen törmätä kahteen erilaiseen tilanteeseen: vieressä olevalla jalankulku-pyörätiellä voi olla joskus vihreä valo ja joskus punainen. Ja kun nykyajan polkupyöräilijöitä ei tunnu  itsesuojelivaisto vaivaavan sieltä usein huristaa polkupyöräilijä hirmvauhdila kun huomaa, että on vihreä valo. Ja minä katsoin hetkeä aikaisemmin taaksepäin ettei siellä ollut ketään.

Tämä on hämäävää, että välillä vihreä väri minulle tarkoittaa, että risteävällä suojatiellä on punainen valo mutta välillä ei. Kun oivalsin tämän tulin entistä varovaisemmaksi aina kääntyessäni oikealle. Et voi luottaa muistiisi tai kokemukseesi kun liikennevalojen signaali ei ole johdonmukainen.

Onneksi läheltä piti tilanteita on ollut vähän ja onnettomuudet on onnistuttu välttämään jomman kumman osapuolen varovaisuudella ja nopealla reagoinnilla.