9.6.2014

Vantaa lentokenttä

Käyn useita kertoja vuodessa Vantaan lentokentällä. Useimmiten joko viemässä tai hakemassa paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia lapsiani.

Luin muutama viikko jostain iltapäivälehdestä suomalaisen paljon maailman lentokenttiä nähneen stuertin arvostelun Vantaan lentokentästä. Hänen arvionsa olikin, että se on yksi maailman huonoimmista kentistä. Yksi asia minkä hän mainitsi oli, että kentällä on erittäin runsaasti ruoka- ja juontimahdollisuuksia. Sitä hän ei suoraan sanonut näkikö hän sen myönteisenä vai kielteisenä puolena.

Viime perjantaina istuin hetken aikaa juomassa virvokkeita kun oli hyvin lämmintä. Tyttäreni ihmetteli Nouvelle kivennäisveden hurjaa hintaa paikallisessa kahvilassa. Lisäksi kun kierto oli nopeaa oli pienissä pöydissä jatkuvasti edellisten asiakkaiden ruokailuvälineet ja puoliksi syömättä jätettyjä ruoan tähteitä.

Vaikka en olutta juokaan kiinnitin huomiota tavallisen Lapin Kulta hanaoluen hintaan. Oluen hinta oli 9,5 €. En ole moiseen hintaan törmännyt  edes helsinkiläisissä luksusravintoloissa. Ja kyse lentokentällä oli sentään vain anniskeluoikeuksin varustetusta itsepalvelukahvilasta.

Jäin kotimatkalla ajaessani miettimään johtuuko kiskurihinnat lentokentän omistavan Finavian kiskurimaisista vuokrista vai tekevätkö paikalliset yritykset huipputuloksia.

Joskus aikaisemmin valitin, että lentokentällä on kaikki aikaisemmat maksuttomat yleisölle tarkoitetut istuinpaikat poistettu ja korvattu erilaisten ravintoloiden ja kahviloiden tuoleilla ja penkeillä. Nyt oli sentään muutama maksuton penkki palautettu syrjemmälle.

Kun tulimme parkkipaikalta terminaalin puolelle 1. kerroksessa niin 2. kerrokseen on liukuportaiden kaltainen kävelyhihna. Ylöspäin menevä hihna on ollut nyt melkein joka kerta kun käyn lentokentällä epäkunnossa. Alaspäiin menevä hihna toimii, mutta se onkin matkalaukkujenkin kanssa kevyttä kun se liikkuu alaspäin.

Vielä yksi purnauksen aihe. Kansainvälisillä lentokentillä on eri terminaalien välissä olevilla käytävillä sähköllä liikkuvat kävelyluiskat helpottamassa ja nopeuttamassa liikkumista. Eihän meillä sellaisia ole vaikka kuinka hieno kenttä on olevinaan. Ja terninaalien väli on sentään jotain melkein kilometrin luokkaa.

Pisteenä ii:n päälle ihan järjetön fiasko. Lentokentällä ei näyttäisi missään olevan invapaikkoja autolla tuleville liikuntarajoitteisille. Vaan invalidien on käytettävä muiden kanssa samoja paikkoja. Jostain parkkipaikkatoimistosta, joka on 1. ja 2. terminaalien välissä mahdollisimman kaukana pitäisi voida käydä invamerkin kanssa hakemassa maksuttomaan pysäköintiin ja parkkipaikalta poistumiseen oikeuttavan lipukkeen. Edellisellä kerralla kun lähetin poikani hakemaan hän sai sen mutta nyt ei  sellaista suostuttu antamaan hänelle vaan kehotettiin ulosmenoportilta soittamaan niin tulevat jotenkin tarkistamaan ulospääsyn (?????). Jotenkin ymmärsin, että minun olisi itse huonosti liikkuvana pitänyt jaksaa juosta n 1,5 km sinne parkkitoimistoon ja takaisin. Aikaisemmin löysin ohjeet sentään Finavian Vantaan lentoaseman nettisivustolta mutta eipä niitäkään ole enää. Ehkä tarkoitus on, että invaparkkimerkin omistavatkin maksavat lentoaseman parkkialueen premium hinnat.

Tällainen on lentokenttä joka jotenkin yrittää profiloida itseään korkealuokkaiseksi kansainväliseksi lentokentäksi.

2 kommenttia:

  1. Just käytiin tuossa itärajan takana ja syötiin pari borts-keittoa ja A-tuopit. Hinta kahdelta 10 euroa (Svetogorskissa). Ihan sekaisin tämä meidän maamme on mennyt, mutta kun 90-luvulta asti Vihreät ovat määrittäneet pelin hengen, niin tässä ollaan. Mekin jotka ei Virheitä äänestäneet.

    Kannattaa muuten lukea Matthew Owensin kirja "Stalinin lapset". Ihme on jos et herkisty sitä lukiessasi. Yksi kovimpia tunnelatauksia ainakin itselläni kun sitä luin.

    Terveisin Kumis (en voi kirjautua google-tunnuksilla täällä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin. Heti oli mielenkiintoinen uutinen Finaviasta Ilta-Sanomissa. Se oli löydetty Aamulehdestä mutt aminä en löytänyt enää. Aika tyypillinen valtionyhtiö. Yritys on säästökuurilla mutta johdon palkkoja ja bonuksia korotetaan roimasti. Tekee aina mieli kysyä millä perusteella? Tosin tapahtuu samaa yksityisellä sektorillakin suuremmissa yrityksissä. Usein tyyliin sinä mulle ja minä sulle kun istutaan ristiin toistensa hallituksissa. Ja sitten on se mielenkiintoinen joukko, jota kutsutaan 'hallitusammattilaisiksi'. Monella tuntuu olevan toki paljon hyvää kokemusta yritystaloudesta. mutta usein olen ihmetellyt hallituksessa istumista ilman kyseisen toimialan tuntemusta. En oikein usko, että pelkällä yritystalouden tuntemuksella ja yleissivistyksellä kovin hyvää panosta pystyy antamaan. Vaikka kuinka osaisi lukea tuloslaskelmia ja taseita. Ilman toimialatuntemusta joutuvat luottamaan yritysjohtoon. Vielä enemmän ihmettelen yrityksiä, jotka vaihtavat johtajiaan ammattijohtajiin ilman toimialaosaamista. Tietenkin ymmärrän, että lahjakas yritysjohtaja voi päästä nopeastikin kiinni johtamansa uuden yrityksen toimialaan jos osaa kuunnella ympäristöään. Joskus telee mieli kysyä kuinka moni muuten osaa?

      Poista