Ajatuksia Venäjän tullista

Isoäitini isällä oli tsaarin Venäjällä huolintaliike ja liikkeellä oli asiakkaina mm suuret suomalaiset paperinviejät. Joskus 1900-luvun alussa Venäjän tulli alkoi hankalaksi ja määräsi tulkinnoillaan ylimääräisiä tulleja omaa teollisuuttaan suomalaisilta suojellakseen. Isoäitini isä ryhtyi asiakkaittensa puolesta ajamaan asiaa ja usean vuoden taistelujen jälkeen sai asiakkaitensa puolesta voiton tullin vääristä tulkinnoista ja jos olen oikein ymmärtänyt voitto ei tullut lahjomalla vaan oikeudellisesti. Sen seurauksena suomalaiset viejät saivat suuret palautukset jälkikäteen.

Nyt kyllä suomalaisten viejien olisi aika saada joku vastaavanlainen järjestely. Onhan ihan käsittämätöntä, että vilkkaalla EU-Venäjä SUomen puoleisella rajalla rekkajonot ovat kymmenien kilometrien pituisia ja esimerkiksi elintarvikkeet ehtivät pilaantua ruuhkajonoissa. Käsittämätöntä. Tietääkö kukaan onko samanlaisia jonoja myös Venäjän etelämmillä raja-asemilla vai onko tämä vain Suomi-spesifinen ongelma? Olemmekohan uhonneet liikaa Nato-kortilla tms ;)

Mainittakoon, että suomalaiset paperiteollisuuspatruunat myönsivät tälle lokakuun vallankumouksessa köyhtyneelle ja länteen siirtyneelle isoäitini isälle vapaaehtoisen eläkkeen palkkiona omalle teollisuudenhaaralleen tekemistä palveluksista. Hän elikin sitten peräti 96 vuotiaaksi ja kuoli Tukholmassa v 1954. Siihen aikaan patruunahengessäkään kaveria ei jätetty.

Tämä isoäitini isä oli myös erään toisen erikoisen tempun takana. Venäjällähän on junilla ollut muusta Euroopasta poiketen sama junakiskojen raideleveys kuin Suomessa. Mutta Suomesta poiketen Pietarissa myös raitiovaunuilla on sama raideleveys kuin junilla. Hänpä keksi, että Suomesta tulevat kuljetukset voidaan kalliiden uudelleenlastauksien ja miljoonakaupungin kiertämisen sijasta ohjatakin yöllä kaupungin läpi raitiovaunukiskoja pitkin ja onnistui saamaan siihen luvankin. Ja ratkaisu toimi. Paljon Pietarissa matkustaneet tietävät, että Pietarissa Neva-joen yli johtavat nostosillat nostetaan yöllä ylös kellontarkasti. Talvikeleillä tuo junien ajo raitiovaunukiskoilla Pietarin lukuisien siltojen ylitse muodosti useita jännityksen hetkiä kun aikataulut olivat tiukat ja tarkat ja junat juuttuivat lumeen yms. Mutta olennaista oli että ratkaisu toimi ja oli kustannustehokas.

Että sellaista tuli tänään uutiasannista mieleeni.