Onko kuka tahansa ostettavissa?

Tulipa erään tuttavani kanssa ihmisten luotettavuudesta puhuessamme mieleen vanha, mutta osuva kertomus lahjottavuudesta. Törmäsin siihen joskus 60-luvulla ja osuvana sanonta on iskostunut mieleeni.

Näkyvä pilke silmäkulmassa rikas mies kysyi hienolta naiselta cocktail-juhlisssa : Lähtisittekö kanssani sänkyyn miljoonasta? Kaunis hieno nainen alkoi kikertää: hihih oi oi hihih kyllähän minä.

Mies vaihtoi ilmeen totiseksi ja kysyi ronskisti samalta hienolta naiselta: Lähdetkö satasella naimaan kanssani?

Nainen näyttii äärettömän loukkaantuneelta ja vastasi tuohtuneena: Miksikä huoraksi te minua kuvittelette?

Siihen mies vastasi lakonisesti: No sen minä olen jo selvittänyt. Nyt yritän vain selvittää käypää hintaasi.

Näin raadollisia me ihmiset taidamme olla. Hinnat vain vaihtelevat.

Hiukan asiaan liittyen.: Tässä muutamia vuosia sitten moitin erästä yli 80 vuotiasta uskovaista tuttavaani, että miksi hän ei pyytänyt apuani etukäteen kun jälkikäteen paljastui että hän tuli kiinteistökaupassa nenästä vedetyksi. Itse kun arvelin jälkiviisaana, että olisin vastaavassa tilanteessa ollut epäilevämpi ostajan aikeista ja olisin ymmärtänyt kirjauttaa kiinteistön kauppakirjaan kaikki kauniit, mutta myöhemmin katteettomiksi osoittautuneet suulliset, jopa kirjalliset aiepöytäkirjaan kirjatut lupaukset. Kas kun kiinteistökaupassa jälkikäteen sitovia ovat vain kauppakirjaan kirjatut kaupanvahvistajankin vahvistamat kaupan ehdot.

Tämän entisen pyhäkoulun opettajan asenne oli mieleenpainuva: Enhän minä voi elää jatkuvasti epäilemässä kanssaihmisiäni. Jossain minun on vain pyrittävä olemaan luottavainen vaikka silloin tällöin ihmisten keskuudessa käykin että tulee kavalletuksi tai petetyksi. Oli siinä myönteistä asennetta opiksi minullekin.