Tietokoneavusteinen konekääntäminen

Tästä on varmaan toistakymmentä vuotta kun törmäsin ensimmäistä kertaa koneelliseen suomenkielen kääntämiseen.

Silloinen asiakkaani josta myöhemmin on tullut ystävänikin harrasti sivutoimenaan kielenkääntämistä. Myöhemmin sivutoimi oli jo ehtinyt muuttua päätoimiseksi yrittäjänä toimimiseksi.

Yrittäjähenkisenä hän oli ottanut käyttöönsä kaikki mahdolliset tietokonepohjaiset sanakirjat ja muut lähdeteokset. Tietokonepohjaiset faksit ja sähköpostit olivat arkipäivää kun asiakaskunta oli eri puolilla Suomea ja jopa maailmaa. Muutamassa vuodessa työt tulivat valtaosin sähköpostilla ja samoin lähtivät valmiit työt. Vaikka asiakas olisi ollut toisella puolella maailmaa saattoi hän saada valmiin työn tällä tavoin muutamassa tunnissa.

Tässä vaiheessa astuin minäkin konsulttina kuvaan. Kävimme tutustumassa kotimaisen Kielikone nimisen yrityksen markkinoimaan ainutlaatuiseen käännösrobottiin joka osasi kääntää yllättävän hyvin suomea englanniksi. Tämä ei ollut mikään halpis-tietokonesanakirjojen mukana tuleva sana sanasta kääntäjä vaan todellisten kielitieteilijöiden tekemä huippuohjelma nimeltään TransSmart, joka käänsi siis ainoastaan suomesta englanniksi.

Ystäväni päätti investoida tuohon osaamiseen ja ohjelman. Ohjelman oli harvojen herkkua ja oli noin keskikokoisen auton hintainen. Valmistaja arveli sen kääntyvän myös Linux käyttöjärjestelmälle ja asensinkin ystäväni toimistolle erääseen vanhaan käytöstä jo syrjään jääneeseen korkeintaan muutaman satasen (markka-aikaa!) arvoiseen koneeseen Linuxin ja liitin sen tähän yhden miehen yrityksen sisäverkkoon palvelimeksi. Kyllä meitä itseämmekin hiukan huvitti ohjelma- ja laiteinvestoinnin monen kertaluokan suuruusero.

Robottiohjelman ja ihmisen yhteistyö vaati hioutumista. Ystäväni on nyt saanut tuosta pitkälti yli 10 vuoden kokemuksen ja uskoisin, että sillä kokemuksella on yksi tehokkaimpia konekääntämisen hyödyntäjiä.

Nykyisellään saman konekääntäjän Windows versiota myydään muutamalla sadalla eurolla. Ostin sellaisen työpaikalleni mutta aika tönkköä se raaka-käännös on. Vasta kokeneen ammattilaisen käsissä siitä saa ulos tehoja. Eli kokenut kone/ihminen-yhteistyön kääntäjäammattilainen tietää minkä tyylisiä tekstejä sillä kääntää parhaiten ja missä sen heikkoudet ovat.

Tuli tuo muistelo mieleen kun aloin testailla tunnetun Trados-nimisen käännösmuistiohjelman ilmaista Omega-nimistä kilpailijaa. Ihan omaksi huvikseni.

Mm käännösmuistiohjelmat ovat laajalti käytössä esimerkiksi EU:n pääkallopaikalla Brysselissä. Käännösmuistin perusperiaate on nerokkaan yksinkertainen. Se tallettaa aikaisemmin kääntämiäsi fraaseja ja kun teet uutta käännöstä se yrittää löytää aikaisemmin kääntämistäsi fraaseista ”sopivia”.

Tuollainen käännösmuisti on tavallaan kielistä riippumaton tyhmyri, joka vain katsoo onko fraasi samantyylinen kuin joku vanha fraasi. Jos käännät usein saman tyylisiä töitä se voi olla hyvinkin tehokas.

Nykyään monet Tradosia käyttävät yritykset teettävät käännöksiä Tradosia osaavilla alihankkijoilla. He toimittavat käännöstilauksen mukana oman fraasisanastonsa mutta sitten odottavat saavansa fraasisanastonsa uudella käännöksellä täydennettynä takaisin. Tuo fraasisanastohan tavallaan täydentyy jokaisella käyttökerralla, tulee aina arvokkaammaksi ja laadun parantuessa nopeuttaa joka kerran kääntämistä hiukan. Ainakin teoriassa näin sen pitäisi.

Eli tuollaisella ”lelulla” leikin nyt vapaa-aikanani. Aina tämä juopottelun voittaa ;)