Ulkoistamisen järkevyydestä

Minusta tuntuu että ulkoistamisesta on tullut muoti-ilmiö. Ainakin asiakkaana huomaan epäonnistuneita ulkoistuksia vaikka mitenkä usein. Onnistuneista en tiedä vai onko ne tehty niin taitavasti että en huomaa?

Muistan joskus aikoinaan matkailualalla neuvoneeni erästä isoa yritystä kun miettivät matkapalvelujensa ulkoistamista jollekin asiantuntijalle, matkatoimistolle. Saadut ulkoistustarjoukset olivat yrityksen kannalta houkuttelevia koska matkatoimistot olisivat sijoittaneet henkilön heidän yritykseensä ja huolehtineet kaikista kustannuksista.

Onneksi yrityksessä oli osaavat johtajat eivätkä langenneet ulkoistuksen seireeninlauluhoukutuksiin. Avainsana oli vanha viisaus: ”sen lauluja laulat jonka leipää syöt”. He oivalsivat ensinnäkin että se maksuton työntekijä ei missään tapauksessa olisi ollut ilmainen (vai ilmainen ei olisi ollut maksuton ;). Jostainhan ne hänenkin palkkarahansa olisi otettu. Toiseksi he oivalsivat tuon edellä siteeraamani vanhan kansanviisauden perusteella että tuollainen ulkoistettu työntekijä ilman muuta suosisi omaa työnantajaansa etujen ristiriitatilanteessa.

Vain kun ulkoistajan ja ulkoistetun palvelun tuottajan edut ovat yhtenevät tai ollaan tarkkaan sopimuksella säädetyllä alueella toimii yhteistyö ulkoistajan eduksi. Mutta muuten työntekijän velvollisuus on olla lojaali työnantajalle, palkkansa maksajalle – ei suinkaan asiakkaalle.

Tuossa mainitsemassani esimerkissä yritys säästi jo parina ensimmäisenä vuotena reilusti palkkaamansa työntekijän kustannukset.

Ehkä yleisin ja perinteisin ulkoistuksen muoto on pk-yrityksillä kirjanpito ja taloushallinto. Ymmärrän sen hyvin. Yrittäjällä ei itsellään ole välttämättä kokemusta ja byrokratia vaatii nykyään melkoisen määrän paperisotaa ja osaamistakin. Yrityksen koko voi olla sellainen ettei sillä olisi mahdollisuuttakaan palkata pätevää ihmistä täyspäiväisesti. Tässä tapauksessa ymmärrän, että yritys keskittyy ydinosaamiseensa. Joissakin tapauksissa olen näitä yrityksiä neuvonut vielä kilpailutuksen jälkeen nostamaan tilitoimistolle maksamaansa palkkiota jotta saisivat sieltä myös sitä tarvitsemaansa asiantuntemusta.


Mutta jos yritys on riittävän iso en ymmärrä miksi sille tuollaisen toiminnon ulkoistaminen oli edullista tai muutenkaan tarkoituksenmukaista.

Kirjoitin tällaisesta esimerkistä .

Mutta voi ulkoistuksella olla syynä myös varautuminen esimerkiksi kapasiteetin sopeutukseen alaspäin ja miksei myös ylöspäin. Vaikka ulkoistuksissakin pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin voi niistä irti pääseminen alasajotilanteessa olla helpompaa kuin omista investoinneista irtautuminen. Mutta taitaa aika harvassa ulkoistuksessa olla tällaista syytä. Ainakin minä luen jatkuvasti selityksiä miten edullinen ulkoistus on taloudellisesti.

Taloushallintoa vastaava esimerkki voisi olla vaikkapa työterveyshuolto. Oman asiantuntemuksen ja koneiston ylläpito voisi isollekin yritykselle olla mahdotonta.