Eläke, elinaikakerroin ja tasa-arvo?

Kävin kyläilemässä ja keskustelemassa kaikenlaista mielenkiintoista. Siitä hiukan jäljempänä.

Olen aina silloin tällöin kirjoitellut miesten ja naisten tasa-arvosta.

Samoin olen kirjoittanut mielestäni kovin asenteellisesta ilmaisusta naistutkimus.

Helsingin yliopisto muutti v 2009 ilmaisun naistutkimus nimitykseksi sukupuolentutkimus. Mutta uutisen mukaan mitään muutosta ei oppiaineen sisältöön tullut:

"Uuden nimen ei ole tarkoitus muuttaa oppiaineen sisältöä. Sukupuolentutkimus on naisliikkeestä kasvanut tieteenala, ja feministisen ajattelun perinne on edelleen keskeinen osa sitä, toteaa naistutkimuksen professori Tuija Pulkkinen."

Kyläpaikan isäntä ja keskustelukumppanini on syvällisesti perehtynyt tiedemiehenä matematiikkaan, tilastotieteeseen, vakuutusmatematiikkaan yms. Lisäksi hän on mies. Hän kiinnitti huomiotani eläkejärjestelmäämme ilmestyneeseen uuteen tekijään - elinaikakertoimeen. Sinänsä tuollainen elinaikakerroin lienee aika tarkoituksenmukainen vaikka en olekaan siihen suuremmin perehtynyt, sehän koskee vasta v 1948 ja sen jälkeen syntyneitä.

Mutta kun olen jo eläkeiässsä itse minua on kovasti alkanut kiinnostaa mitä kaikkea eläkejärjestelmämme on sisältynyt ja miten sitä on lähes 50 v aikana muutettu. Eläkkeidensaajien kannalta kaikki muutokset näyttäisivät olleen vain huonompaan suuntaan! Osa huononnuksista koskee jo minunkin eläkkeitäni mutta se varsinainen eläkkeiden alasajo tulee vasta minua nuoremmille.

Omat etunsa ja vaikutusvaltansa ovat eläkkeiden hallinnan omineet työmarkkinaosapuolet sementoineet taitavasti. Eräs hyväpalkkainen kollega kertoikin eläkkeellä olevan vakuutusjohtaja-äitinsa eläkkeen olevan huomattavsti isomman kuin hänen suhteellisen korkeat ansionsa (ansiot suomalaisten ansiotason ylädesiilissä!). Lisäksi eläke oli ansaittu työskentelemällä yrityksessä jossa sen eläkevarallisuus onnistuttiin tuhoamaan.

Eliniän odote oli Suomessa arvioitu v 2008 keskimäärin 78,8 vuodeksi mutta sepä jakautuu kovin epätasaisesti. Tällä hetkellä syntyvän poikalapsen elinajan odote on 76,3 vuotta kun se tyttölapsella on 83 vuotta - eroa melkein 7 vuotta.

Ensi näkemältä tuo ei kuulosta ehkä kovin suurelta erolta. Mutta jos ajatellaan hiukan toiselta näkökulmalta. Ihmisten työuria yritetään pidentää 68 ikävuoteen asti.

Syntyvä poikalapsi ehtisi nauttia eläkettä 76,3 - 68 eli 8,3 vuotta mutta tyttölapsi vastaavasti 83 - 68 eli 15 vuotta.

Siis nainen ehtisi elinaikanaan nauttia eläkettä melkein kaksinkertaisen ajan eikä tällaista eroa oteta mitenkään huomioon elinaikakertoimessa!!!!!

Todellista sukupuolten tasa-arvoa. Nyt olisi miesliikkeellä tehtävää!

Uteliaille on todettava että taidan toteuttaa pääministeri Vanhasen päiväunissa haaveilemaa työuran pidennystä jos vain ruumiillista ja henkistä terveyttä riittää.

Olen jo nyt saanut nauttia jo 8 vuotta erinomaisesta osa-aikaeläkejärjestelmästämme. Kirjoitinkin viime vuoden syyskuussa

"Kyllä minua nauratti kun jostain luin jonkun korkean vakuutusjohtajan arvioineen osa-aikaeläkettä niin edulliseksi eläkkeensaajalle, että jokainen joka olisi oikeutettu osa-aikaeläkkeeseen eikä hae sitä pitäisi välittömästi määrätä psyykkisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle."

Eli minulla on n 3,5 v jäljellä ennen kuin täytän 68 v. Mutta aika näyttää. Paljon ratkaisee sellainenkin asia kuin että säilyykö työilmapiiri työpaikallani jotensakin järjellisenä. Jos ihan hulluksi menee niin eihän silloin ole mitään järkeä itseään kiduttaa jos ei ole tarvetta siihen. Saas nähdä miten asiat etenevät.