18.1.2013

Pakko taas kirjoittaa rasismi-käsitteestä

Luin jonkun toimittajan kirjoituksen aiheena tuo iänikuinen joka paikassa luuraava rasismipeikko.

Jutussa aloitettiin ensin hyvin asiallisen tuntuisesti käyttämällä näistä ihmisistä kuvaamalla  heidän maahanmuuttokriittisyyttä. Mutta kun tarkemmin katsoin niin koko sanan "maahanmuuttokriittisyys" ympärille oli laitettu lainausmerkit kuin vähättelemään koko ilmaisua. No seuraavasta lauseestahan se selvisi. Tuo koko ihmisryhmä olikin muuttunut maahanmuuttovihamielisiksi ja tällä kertaa ilman lainausmerkkejä. Ja seuraavassa lauseessa samat ihmiset olivatkin jo rasisteja ja puhuttiin jo sujuvasti rasistisista rikoksista.

Toinen huvittava oli Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tutkija Liisa Larjan  ja sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkindin yhteinen kirjoitus 'Syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta '.

Siinä on kerrottu seuraava esimerkki:

SYR­JIN­TÄ on käyt­täy­ty­mis­tä, jos­sa toi­sen ryh­män jä­se­niä koh­del­laan huo­nom­min kuin oman ryh­män jä­se­niä vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa. Omia suo­si­va ja toi­sia syr­ji­vä käyt­täy­ty­mi­nen on usein tie­dos­ta­ma­ton­ta.

Tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sam­me kä­vi il­mi, et­tä kun yh­tä pä­te­vä suo­ma­lai­nen ja ve­nä­läis­taus­tai­nen työn­ha­ki­ja ha­ki­vat työ­tä, suo­ma­lai­nen pyy­det­tiin haas­tat­te­luun kak­si ker­taa to­den­nä­köi­sem­min kuin ve­nä­läi­nen. Ve­nä­läi­sen täy­tyi siis ha­kea kak­si ker­taa enem­män työ­paik­ko­ja kuin suo­ma­lai­sen pääs­täk­seen haas­tat­te­luun. Tä­mä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä suu­rin osa työn­an­ta­jis­ta oli­si lä­peen­sä pa­ho­ja ra­sis­te­ja. Päin­vas­toin, mo­ni on luul­ta­vas­ti tie­toi­sil­ta asen­teil­taan var­sin su­vait­se­va.


Siis mitä? Jos venäläinen pääsee puolet harvemmin työpaikkahaastatteluun kuin syntyperäinen suomalainen niin sekö muka on syrjintää? Ai nuo työnantajat eivät ole läpeensä pahoja rasisteja. He syrjivät vain tiedostamattomasti. Voi hellanlettas. Jos minä menisin Ranskaan hakemaan työtä eikä minua kutsuttaisi yhtä usein haastatteluun kuin syntyperäistä ranskalaista niin ei minulla kuuna päivänä tulisi mieleeni puhua rasismista.

Ei minulla ole ollut venäläisestä nimestäni koskaan tuollaista haittaa. Ne työnantajat mistä olen hakenut töitä ovat ymmärtäneet hakemuksestani, että äidinkieleni on suomi. Onhan sujuva suomenkielen taito tärkeä vähääkään vaativammissa tehtävissä. Aika törppöä jos tarjoukset asiakkaille tai yrityksen esitelmät tms olisivat tönkkö-suomea, vaikka sillä työkavereiden kanssa small talkista selviäisikin. Murteellinen kielitaito ei vain tee ihmisestä tasaveroista työnhakijaa syntyperäisen suomalaisen kanssa, jos kielitaidolla  on vähääkään merkitystä työtehtävien hoidosta. Useimmiten nimittäin on vähääkään vaativammissa työtehtävissä. 

Tämä rasismi-fobia on mennyt ihan järjettömäksi. Jos professoritason toimijat esiintyvät tuollaisilla argumenteilla lähes höpöhöpö-asioiden puolestapuhujina niin surulliseksi on mennyt meidän yhteiskuntamme.

Minä ainakin tunnustan olevani edelleen maahanmuuttokriittinen (ilman lainausmerkkejä). Mutta en ole missään nimessä maahanmuuttovihamielinen tai rasisti. 

3 kommenttia:

  1. Karmela Liebkind on tyypillinen vasemmistolainen maailmanparantaja, jonka idealismi ei ole enää edes hellyttävää vaan lähinnä puistattavaa. Yliopistossa on aikaa puuhastella omien mielihalujen kanssa, valitettavaa vain että nuo mielihalut jäävät parikymppisen tytönheitukan tasolle. eli niille sijoille, kun kosketus todelliseen ulkomaailmaan viimeisen kerran tapahtui ennen sulkeutumista tutkijan saleihin ja tiedostavaan kaveripiiriin.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus ja Kumitontun komppaukseen yhdyn täysin.

    Laitetaanpas pari huomiota:
    SYR­JIN­TÄ on käyt­täy­ty­mis­tä, jos­sa toi­sen ryh­män jä­se­niä koh­del­laan huo­nom­min kuin oman ryh­män jä­se­niä vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa. Omia suo­si­va ja toi­sia syr­ji­vä käyt­täy­ty­mi­nen on usein tie­dos­ta­ma­ton­ta.

    Eletyssä elämässä kä­vi il­mi, et­tä kun yh­tä pä­te­vä suo­ma­lai­nen ja suomenruotsalainen piti arvostella työsuorituksestaan (joka sitten vaikutti palkkaukseenkin), suo­mentuotsalainen arvostettiin kak­si ker­taa to­den­nä­köi­sem­min paremmaksi työntekijäksi kuin suomalai­nen. Tä­mä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä kyseinen työn­an­ta­jan edustaja oli­si lä­peen­sä pa­ha ra­sis­ti. Päin­vas­toin, hän on tie­toi­sil­ta asen­teil­taan var­sin su­vait­se­va.

    Em. teksti on täysin totta. Toisaalta rkp kyllä ajaa täysin avoimesti Apartheid-politiikkaa, joten tiedostamatonta tuo syrjintä ei siis ole.

    -Tvälups-

    VastaaPoista
  3. Lyhyesti: piilorasisti/kaappinazi = demoni, rasismi = perisynti, piilorasismin ilmeneminen = paha silmä. Joten juttuhan taitaa mennä niin, että nuo parametrit oikein asettelemalla melkein mikä tahansa asia saadaan käännettyä niin, että kukaan ei voi todistaa sitovasti että tässä nimenomaisessa tapauksessa demoneilla ja pahalla silmällä EI OLLUT mitään osuutta siihen mitä tapahtui tai ei tapahtunut. Uudemman ajan maagista ajattelua siis.

    VastaaPoista