1.3.2013

Silmälääkärit innovoivat

Eräs tuttuni oli laittanut Facebookiin linkin uutiseen, jossa kerrottiin suomalaisen väitöskirjaa tekevän miehen tekemistä tehokkuusselvityksistä intialaisella silmäklinikalla. Klinikasta löytyy mielenkiintoista tietoa Wikipediasta mutta myös suoraan.

Isäni suunnitteli aikoinaan 1980-luvulla menevänsä Moskovaan tohtori Fjodorovin klinikalle silmäleikkaukseen omalla kustannuksellaan. Hän oli yksi alan guruja, joka kävi opettamassa ympäri maailmaa kehittämäänsä leikkaustekniikkaa. Mutta onneksi isän silmälääkäri leikkasi silmän täällä julkisella puolella. En tiedä oliko sillä merkitystä että isälläni oli vain yksi näkevä silmä ja sekin jo sokeutumassa. Yksi hammaslääkäriasemahan meillä on soveltanut samankaltaista liukuhihnamaista tehokäsittelyä käsittääkseni ja kertoo hintojensa olevan kilpailukykyisiä julkisen puolen hammashoidoille. Mutta kun maksajia riittää ei edes silmälääkärien sosiaalinen mielenlaatu ole vielä tuollaista teholeikkausta tuonut Suomeen. Meillä on kai ajattelumallina ahneus ei työn tehostaminen. Tuskin tuolla Ararvindin silmäsairaalassa 1000-1500 euroa per silmä peritään muutaman minuutin hommasta.

Jäi mietityttämään tuo Fjodorovin menetelmä kun en enää muistanut sitä. Siellä tuo liukuhihnaleikkaaminen oli keksitty ja käytössä. Kiinnostuneille tässä lisää tietoja:  Aika jännä tarina. Sai uransa alussa jopa potkut kun tappeli pomonsa kanssa ja hänen tutkimus- ja kehittämistyötään pidettiin "epätieteellisinä". Myöhemmin hän menestyi sekä lääketieteellisesti mutta myös liikkeenjohdollisesti tehokkaiden klinikkojensa kanssa taloudellisestikin ja perusti niitä Neuvostoliiton lisäksi ulkomaille Italiaan, Puolaan, Saksaan, Espanjaan, Jemeniin ja Arabiemiraatteihin. Wikipediassakin on tietoja.

Fjodorovista tuli jo Neuvostoliiton aikana menestyvä miljonääri. Hänen intohimonsa oli lentäminen, jonka opiskelu nuorena päättyi jalkaonnettomuuteen. Sen jälkeen Fjodorov ryhtyi opiskelemaan silmälääkäriksi.

Fjodorov kuoli 72 vuotiaana lentäessään helikopterillaan kotiin sen tippuessa maahan vuonna 2000. Jopa kuuluisa amerikkalainen The New York Times julkaisi uutisen Fjodoroovin kuolemasta.

Fjodorovin instituutti sijaitsee 11 eri paikkakunnalla Venäjällä tälläkin hetkellä ja on valmis kouluttamaan menetelmiinsä länsimaisiakin asiantuntijoita. Fjodorovin eläessä hän oli suosittu luennoitsija länsimaissakin kehittämiensä vallankumouksellisten menetelmien johdosta.

Siitä minulla ei ole tietoa onko Aravindin klinikka hyödyntänyt Fjodorovin kehittämiä menetelmiä ja sitten kehittänyt niitä eteenpäin omiin oloihinsa soveltuviksi. Vai onko Aravindillä kokonaan 'keksitty pyörä uudestaan'? Näin olisi pääteltävissä siitä, että missään heidän sivuillaan ei mainita tällaista uranuurtajaa kuin Fjodorov. Käsittääkseni Fjodorovin joistakin leikkausmenetelmistä tuli hyvin nopeasti silmäkirurgien standardimenetelmiä ympäri maailman. Liukuhihnaleikkaaminen ei sitten samalla tavoin yleistynyt. Aravindin liukuhihnaleikkaamisestahan minullekin muistui Fjodorov mieleeni.

9 kommenttia:

  1. Muistan että Suomen televisiossa näytettiin joku dokumentti neuvostotohtorista. Vai olisiko ollut laaja raportti uutisissa? Siinä esiteltiin Fjodorovin menetelmää, joka perustui sarveiskalvoon tehtyihin säteittäisiin viiltoihin. Homma hoitui ihan mekaanisesti ilman mitään lasereita. Vakaa käsi kuitenkin.

    Itsekin olen harkinnut silmäleikkausta, mutta se tyssäsi aikoinaan siihen, että tuollaisen leikkauksen jälkeen lentolupakirja perutaan. Nyttemmin tuota on lievennetty ja osa menetelmistä hyväksytään myös ilmailussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole asiantuntija silmä- enkä muussakaan kirurgiassa. Isänikin silmä leikattiin Helsingissä ja käsityönä mikroskoopin alla. Muistan kun isäni kertoi leikanneen silmäkirurgin lapion kokoisista (kuvainnollisesti!) käsistä. Ihmettelimme yhdessä. Isäni arveli että käden vakaus onkin ehkä helpompaa voimakkaille ja isolle kourille.

      Fjodorovin ja Aravindin innovaatioissa on kuitenkin merkittävää ollut leikkaustyön järkeistäminen järjestämällä työ liukuhihnaksi ja jakamalla työt osaamisen ja taitojen mukaan eri henkilöille leikkausprosessin aikana.

      Nuo lentolupakirjahommat on tiukkoja ia ilmeisesti ihan syystä. Yksityislentäjällä kai vähän helpommat vaatimukset kuin ammatti- tai taistelulentäjillä.

      Suositteli silmälääkäri isällenikin luopumista autoilusta mitä neuvoa isäni noudattikin. Olihan hän muutenkin eläkkeellä silloin. Eikä montaakaan viikkoa mennyt kun hän kertoi miten vapauttavaa oli kun saattoi ottaa ruoalla vapaasti viinilasillisen ja vielä jonkun makean viinin tai liköörin jälkiruoan kanssa. Ja yhdestä rahareiästä pääsi eroon myytyään autonsa. Minullekin hän tarjosi autoaan mutta kun en omistanut siihen aikaan pääkaupunkiseudulla asuvana edes ajokorttia jouduin kieltäytymään.

      Poista
  2. Potilaan yksityisyyden perusteella meillä on vain yksi potilas huoneessa kerrallaan. Kaihileikkauksissa käytetään kahta vierekkäistä huonetta, ja potilaat valmistellaan ennen huoneeseen tuloa, mikä on lisännyt leikkausmääriä privapuolella ainakin tuplaten. Intiassa lääkäri ei nosta päätään mikroskoopista kääntyessään viereisellä tuolilla odottavan potilaan puoleen. Siellä leikataan aina sen puolen silmä, kumpi on lääkäriä lähempänä. Lääkärit eivät vaihda edes hanskoja leikkauksen välillä, mikä ei Suomessa onnistuisi millään. Asut vaihdetaan kahvitauoilla, mikä sekään ei vastaa suomalaista käsitystä hygieniasta. Siksipä voidaan leikata jopa sata silmää päivässä. Kaikki turha on karsittu pois. Jos hanskat ja kaapu vaihdetaan, menetetään 90 sekuntia ja voidaan leikata 15 potilasta päivässä enemmän...

    Hoitaja ojentaa instrumentit suoraan kouraan. Siinä on riskinsäkin, koska sairaalassa käyneiden kertomusten mukaan hoitajilla ja lääkäreillä ei ole yhteistä kieltä. Hoitsut kun ovat todellisia matalapalkka-alan sankareita: paikallisia kouluttamattomia tyttöjä, joiden ura päättyy keskimäärin puolentoista vuoden jälkeen avioliittoon ja äitiyteen.

    Intiassa leikataan aina yksi silmä kerrallaan, koska köyhillä ei ole varaa olla pois töistä päivää kauempaa. Koska tummat silmät (kuten Intiassa asuvilla yleensä on) reagoivat eri tavalla kuin suomalaisten, niin meillä varataan varoaikaa leikkausten väliin toisin kuin Intiassa, jossa potilaalle ei ole varattu "omaa vuoroa" vaan hänet leikataan kun mustuaiset ovat laajentuneet.

    Näistä pienistä puroista se ero syntyy. Muutamatta käytäntöjä radikaalisti - ja hyväksymällä siis ennen kaikkea erilainen ajatus hygieniasta - suomalainenkin toiminta voitaisiin muuttaa vastaamaan intialaista. Eri asia, löytyykö Suomesta monia potilaita sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fjodorovin menetelmät olivat ilmeisesti enemmän länsimaisiin soveltuvat juuri noista Kumitontun mainitsemista seikoista johtuen. Tuskin muuten olisi saanut perustaa klinikoita Saksaan, Italiaan ja Espanjaan. Ja ehkä ei olisi ollut niin arvostettu luennoitsija jos menetelmät ja leikkausolosuhteet eivät olisi vastanneet länsimaisia standardeja.

      Aravindillä on saatu todella puristettua lisää tuottavuutta muuttamalla hygieniakäytäntöjä. Väittävät kylläkin niidenkin muutosten perustuneen tarkkaan pohdintaan ja tilannetta monitoroidaan jatkuvasti ja säännöllisesti.

      Totta kai silmäleikkauksissa suomalainen odottaa korkeinta mahdollista laatua ja hygieniaa. Mutta kun nyt yksityispuolella esimerkiksi laajalti yleisölle tarjottavat laserleikkaukset maksavat alimmillaankin noin 1500 euroa per silmä uskoisin, että leikkauksiin olisi meillä Suomessakin paljon enemmän halukkaita jos ne maksaisivat muutamia satoja euroja ja ne leikkaukset tehtäisiin (vastuullisesti) suomalaisissa sairaaloissa.

      Poista
  3. Niin no, nyt sotketaan kaihileikkaus ja taittovirheleikkaus, joka tehdään laserilla. Aravindissä leikataan kaihia ja Fjodorov taisi hoidella taittovirheitä, jos ymmärsin oikein. En tiedä mitä Fjodorov jätti jälkipolville, mutta ei ainakaan laseria.

    En osaa sanoa, miten paljon noissa "tehokkuus"-tutkimuksissa on sitten selvitelty kokonaiskustannuksia. Ainakin Intian osalta - ja jossain määrin myös Neuvostoliiton - epäilen että vaikka itse leikkaus sujuisi onnistuneesti, niin mitenkä on leikkauksen jälkeinen tilanne? Sairaalabakteerin saaneen potilaan kuolema ei nimittäin sitten näy kaihitilastoissa "epäonnistuneena" toimenpiteenä, vaikka se kokonaisuuden kannalta on tietenkin epätoivottu seuraus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isälläni oli kaihi ja hän oli ollut yhteydessä Fjodorovin klinikkaan. Tännään Fjodorovin klinikat ovat täyden palvelun silmäsairaaloita. ja käytössä on myös laserleikkaukset. Sitä en tiedä jättikö Fjodorov laserleikkaukset jälkipolville vai onko ne tuotu klinikoille hänen kuolemansa jälkeen.

      Aravindistä en tiedä mitään muuta kuin juuri lukemani. Mutta Fjodorovista keskustelimme isäni kanssa paljon ja hän oli asiaan erityisen hyvin perehtynyt. Taitaa Kumitonttu antaa tilaa ennakkoluuloille kun laittaa tehokkuus sanankin lainausmerkkeihin. Fjodorovhan sai nimenomaan kuuluisuutta lännessä klinikkansa leikkaustehokkuudesta ja kehittämistään uusista leikkausmenetelmistä. Että ihan pelkästä neuvostohuuhaasta ei ole kysymys. Olen sen verran hyvin perehtynyt sikäläisiin oloihin että osaan erottaa propagandahuuhaan todellisuudesta varsin hyvin. Enkä käytä ennakkoluulojen värittämiä silmälaseja.

      Yksi seikka näissä Fjodorov klinikoissa ainakin minua mietityttää. Karismaattisen innovaattorin johtamassa porukassa saavutetaan usein mahtava draivi. En keksinyt parempaa ilmaisua. Mutta onko se henki saatu säilytettyä klinikoilla Fjodorovin kuoltua vuonna 2000 on kysymys johon minulla ei ole vastausta.

      Poista
    2. Suosittelen Kumitontulle Wikipedia artikkelia Fjodorovista (linkki tuolla jutussa):

      'He is considered to be the father of the ophthalmic microsurgery.'
      'In 1960 he performed the first intraocular lens replacement operatio'
      'In 1973 he developed a new surgical techinique to cure the early stage of the glaucoma,'
      jne eli ei ihan pelkkiä taittovirheiden korjauksia :)

      Poista
  4. Laitoin lainausmerkit, koska pohdiskelin juuri sitä, että kokonaistehokkuuteen pitäisi laskea mukaan koko hoitoketju, ja Neukkulassahan ei tunnettu käsitettä kansanterveys. Mitenkään en vähättele Fjodorovia ja saavutuksiaan, vaikka en jaksakaan ko. artikkelia lukaista.

    Glaukooman osalta Fjodorovin tekniikka itse asiass oli tiedossani, mutta enpä muistanut ennen kuin sanoit. Euroopassahan glaukoomaa on hoidettu lääkkeillä jo 70-luvulla, mikä on kansanterveyttä ajatellen huomattavasti parempi ratkaisu.

    VastaaPoista
  5. BlueHost is one of the best web-hosting provider with plans for all of your hosting requirements.

    VastaaPoista