Tämä kirjoitus on erään tuttavani.
Joku professori oli televisiossa laskenut tehyläiset ns matalatuottavuuden aloille. Kirjoittaja vertasikin näppärästi, että miten esimerkiksi Suomen maailman huipputasoa oleva imeväisikäisten lapsikuolleisuus pitäisi noteerata. Eikös se ole hyvän terveydenhuoltojärjestelmän ansiota. Tuottavuutta sekin vaikka ei ehkä suoraan rahassa mitattavissa.
Toinen herkullinen vertaus olikin panna rinnalle Fortumin johdon palkat ja arvella kyseessä olevankin korkean tuottavuuden alasta em professorin arvomaailmassa.
Jutun lopussa oli viittaus siihen, että jos työvoimahallinto ryhtyisi lakkoon niin kuka jäisi kaipaamaan: varmaan saisivat olla lakossa loppuelämänsä. On minullakin kokemusta kyseistä instituutiosta. 1960-70 luvullahan se vielä tuntui toimivan mutta rappio alkoi jo 1980-luvulla. Yritti minua Pieksämäellä työvoimatoimiston johtaja (taisi mies muuten olla vielä siihen aikaan ns kommunisti) aikoinaan ajaa ulos peräti poliisin avustuksella kun kysyin häneltä lakikirjan pykäliin vedoten KOHTELIAASTI JA YSTÄVÄLLISESTI paikallisen työvoimatoimiston lainvastaisesta avustuspolitiikasta (jonka johdosta vaimoni menetti työpaikkansa!).
En ole kovin kokoomuslainen mutta tässä kokoomusnuoret kohdistavat nuoliaan oikeaan suuntaan: ulkoistakaa työvoimatoimistot.
Sitten on se omalla tavallaan ihan mielenkiintoinen keskustelunaihe miten yhteiskunnan avainalueilla toimivat voivat "kiristää" palkkoja lisää ihan toisella tavoin kuin esimerkiksi edellä mainitsemani työvoimatoimistot. Kuka niitä jäisi kaipaamaan. Mutta koko julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on aika avainasemassa. On tämä omalla tavallaa hiukan moraalinen kysymys, vaikka en tehyläisiä millään tavoin halua syyllistää.
Kyllähän tätäkin avainasemaa aikoinaan puitiin kun Merimiesunionin Wälläri pysäytti laivoja. En tunne niin hyvin merenkulkua että osaisin arvioida onko nykyinen ulosliputus vain suoranaista seurausta Wällärin ja Merimiesunionin lakkoiluista.
3.12.2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Satamat ja satamatyöntekijät - ahtaajat - ovat kaikissa maissa strategisella toimialalla. Tämä venäläisten lanseeraama termi käsittää myös energiasektorin ja maasta riippuen joitain muita mahdollisia toimialoja. Suomessa metsäteollisuus on ollut ja olisi, mutta kiltisti tuntuu taipuvan koko maa hallitusta myöden Venäjän puutulleihin. Myös metalliteollisuus on nurisematta hyväksynyt energian hinnannousun, vaikka vielä takavuosina telakkateollisuus oli ylpeyden aihe.
VastaaPoistaKäytännössä satamat on jollain tavalla pyritty pitämään tavanmaisten lakkojen ulkopuolella. Helsingissä ahtaajien lakko ei enää pariin vuosikymmeneen ole pysäyttänyt koko satamaa, koska satamaoperaattoreita on useampia. Kilpailu näyttää toimivan hyvin kaikissa muissakin satamissa, miksi erityisesti työntekijät vastustavat raivoisasti sitä. Työnantajapuoli taas on USAta myöden joutunut turvautumaan pakkolakeihin satamia uhkaavien lakkojen estämiseksi.
Poliitikot ovat Suomessakin topakasti korostaneet lakko-oikeutta kunhan vahingot kohdistuvat yksityisen sektorin pääomaan. Yksityinen sektori on valtiolle ensisijaisesti vero-objekti. Paperimiesten lakko ja Tehyn työtaistelu ovat yhtä merkittäviä, mutta vain toinen nousi yli kaiken muun.
Minä en näe sairaanhoitajien lakossa juuri mitään moitittavaa. Minusta valtio on hoitanut leiviskänsä huonosti. Kyse ei ole Matti Vanhasesta yksin, vaikka hänen käytöksensä oli hyvin paljastavaa siitä, kuinka poliitikot kokivat, että kansa ei kiltisti tottelekaan heitä.
Kun valtio ohjaa jotain toimialaa, olkoonpa se satamat, sairaanhoito tai energia, toimiala muuttuu vähitellen tehottomaksi. Se käynnistää erilaisia prosesseja, joiden seurauksena syntyy "työvoimahallintoja", joka on niin stereotyyppinen termi, että jokainen hyvinvointivaltion asukki välittömästi tajuaa, minkälaisesta virastosta ja työnteon kulttuurista on kyse.