Hyvää palvelua

Vaikka laitoin otsikoksi hyvää palvelua niin kimmokkeen kirjoittamiseen sain epämiellyttävästä puhelusta.

Kauniaisissa sammui tänään sähköt noin klo 18:30 aikoihin. Ja se koski kaikkia naapuritalojakin ja katuvalotkin olivat pimeinä. Kun katkos oli kestänyt tunnin aloin mietiskellä minne pitäisi soittaa. Vaikkei välttämättä kyse ollut ihmishengistä niin pakasteiden sulaminenkin on valtava tappio vaikka ne useista kotivakuutuksista korvataan. Netistähän tuollaiset usein selviävät mutta kun ei ole sähköjä niin ei ole oikein mitään muita kunnon kommunikointivälineitä kuin kännykkä.

Autollakaan en voinut lähteä ajamaan kun olin nauttinut pari punaviinilasia.

En keksinyt muuta kuin soittaa yleiseen hätänumeroon 112. En minä olettanutkaan että sähkökatkokset kuuluisivat hätäkeskukselle vaikka sen näkisin mahdollisena jossain katastrofitapauksessa.

Hyi hitto minkälainen henkilö oli puhelimessa. Erittäin epämiellyttävällä sävyllä murtaen suomea puhuva ilmeisesti äidinkieleltään ruotsinkielinen mieshenkilö vain jankkasi ettei asia heille kuulu. Kaverin sävystä melkein pystyi päättelemään johtopäätöksen että jostain tuollaisesta ylimielisestä ja öykkärimäisestä asenteesta ovat johtuneet myös hätäkeskusten viime aikoina muutamat esillä olleet epäonnistumiset.

Tuli elävästi mieleeni edellinen yhtä epämiellyttävä puhelinkeskustelu. Siitä on jo 40 vuotta. Silloin puhelimen toisessa päässä oli SAK:n silloinen lakimies Tarja Halonen, nykyinen tasavallan presidenttimme. Olin saanut neuvon soittaa hänelle eräältä hänen Varusmiesliitossa toimineelta demari puoluetoveriltaan. Olin siihen aikaan asevelvollisena suorittamassa sivaripalvelua ja olin törmännyt eräisiin varusmiesten perheitä koskevien sotilasavustusmääräyksien idioottimaisuuksiin. Olin käynnistämässä lobbausta asian korjaamiseksi ja annoin Varusmiesliitolle kaiken keräämäni tiedon. Sivarina pidin varusmiesliitossa matalaa profiilia mutta annoin liitolle kaiken keräämäni asiantuntemuksen.

Kun tasavallan presidentti Tarja Halosen kiukuttelusta henkilöstölleen alettiin julkisuudessa kuiskutella minulla oli syytä uskoa kun omakohtaiset kokemuksetkin olivat samansuuntaiset.

Samoihin aikoihin oli toisen kerran yhteydessä SAK:n toiseen lakimieheen. Olin yhteydessä kommunisteja edustavaan lakimieheen Arjo Suonperään ja asiointi sujui aivan toisella tavoin miellyttävissä merkeissä. Mutta Arjo Suonperän olen kuullut auttaneen muitakin kansalaisia pelkästä ystävällisyydestä.

Ai niin. Kävin asian tiimoilla sosiaaliministerinkin luona ja annoin yhden radiohaastattelun. Ja muutos tulikin juuri niihin sotilasavustuksen soveltamisohjeisiin joiden uhrina oli perheeni. Vaikka minä ehdin sitä ennen jo päästä siviiliinkin.

Pienenä muisteluna kerron tässä että perheeni sai loppujen lopuksi huomattavasti enemmän sotilasavustusta kuin itse olimme alun perin edes anoneet. Olisi sosiaalitoimisto päässyt paljon halvemmalla kun olisi myöntänyt perheeni alun perin anoman avustuksen mukisematta.

Siinä sosiaalitoimistossa jossa asioimme yksi ainoa tervejärkiseltä tuntuva toimistopäällikkö nainen. Hän sentään kuunteli mitä hänelle kirjoitin ja sanoin. Sen jälkeen en enää muiden kanssa suostunut asioimaankaan.

Kun palasin takaisin työhön ostin ensimmäisistä palkkarahoistani ison konvehtirasian ja hienon kukkakimpun ja menin tapaamaan tätä minuun asiallisesti suhtautunutta naistoimistopäällikköä. Halusin erityisesti kiittää häntä siitä, että hän oli koko virastossa ainoa joka suhtautui minuun kuten täysijärkiseen ihmiseen. Puheeni jälkeen ja luovutettuani konvehdit ja kukat tämä rouva purskahti itkuun. Hetken kuluttua hän sitten kiitti ja kertoi, että nämä olivat ensimmäiset konvehdit ja kukat jotka hän oli saanut sen parinkymmenen vuoden aikana mitä hän oli ollut sosiaalitoimessa. Samoin hän kiitti minua parannuksista jotka olin saanut lobbaamisellani aikaan ja totesi etteivät he järjestelmän sisältä pysty sellaisia uudistuksia kerta kaikkiaan saamaan aikaan eli siihen tarvitaan ulkopuolisia voimia.

Ennen siirtymistä IT-alalle 33-vuotiaana olin ollut mm matkailualalla erilaisissa myynti- ja markkinointitehtävissä vajaa 18 vuotta. Olin siellä aina innostunut korkealuokkaisesta asiakaspalvelusta ja niistä kokemuksista oli myös hyötyä myöhemmällä yli 30 vuotta jatkuneella IT uralla.

Että sellaisia tarinoita tänään :) Ei pitäisi loukata lukijaani Kumitonttuakaan.