Eläkekeskustelu on ihan järjetöntä

Sattuneesta syystä seuraan mielenkiinnolla eläkekeskustelua mediassa. Kiihkoton keskustelu tuntuu mahdottomalta. Ja argumentit joilla perustellaan eläkeiän nostoa ovat ihan lapselliset. Siitä ei kai liene mitään epäilystäkään etteikö jotain tarvitsisi tehdä kun eläkeläisten määrä kasvaa ja elinikä pitenee. Mutta sellainen vippaskonsti, että jollain mahtikäskyllä vain määrättäisiin, että nyt ei sitten eläkkeelle pääse enää ennen 68 ikävuotta on ihan järjetöntä. Jos ihminen on sitä ennen työkyvytön niin hän on työkyvytön. Eikä lääkärit voi ryhtyä eläkevakuutusyhtiöiden tai valtiovallan lakeijoiksi ja alkaisivat kerta kaikkiaan kieltäytyä kirjoittamasta työkyvyttömyyslausuntoja alle 68 vuotiaista.

Miksei missään puhuta milloin ja millä ehdoilla puretaan jättimäisiksi paisuneita eläkerahastoja? Suomen eläkerahastot ovat BKT:hen suhteutettuna tällä hetkellä Euroopan suurimmat. Selityksiä on todennäköisesti kaksikin. Vallan kahvassa eli eläkerahastojen hallinnoinnissa on kiva keikkua. Siellä on sekä työnantaja että työntekijäjärjestöjen edustajia nauttimassa korkeita kokouspalkkioita. Toinen selitys voi tietenkin olla, että eläkerahastot lasketaan EU:n vakavaraisuuslaskelmissa valtion varallisuudeksi eikä niitä voida purkaa, koska Suomi ei enää olisikaan niin selvästi AAA-luokiteltu maa.

Kun puhutaan eläkeiän alarajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen unohdetaan mainita kaksi asiaa: ensinnä kyse on vain joustavan eläkeiän alarajasta kun meillä eläkkeellesiirtymisrajat ovat 63-68 ikävuotta. Ja mitä aikaisemmin siirryt eläkkeelle sitä pienempi on eläkkeesi. Ja kuten jo edellä mainitsin ei tuo mahtikäsky ketään työkyvytöntä työkykyisenä pitäisi.

Meidän eläkejärjestelmäämme on tehty useita huononnuksia sen n 50 vuoden voimassaolon aikana. Osa oin ollut vain huononnuksia ilman suurempia perusteluja - rahat ei vaan riitä argumentilla.

Elinaikakerroin oli meillä vastaus eliniän pitenemisen aiheuttamien eläkemenojen kasvulle. Muuten ihan asiallinen korjauskeinona, mutta täysin epäoikeudenmukainen miehille. Kirjoitin asiasta blogissani pari vuotta sitten. Naiset ehtivät olla eläkkeellä pidemmästä eliniästä johtuen 2 kerta miehiä kauemmin. Vaikka naiset saisivat ehkä miehiä pienempiä eläkkeitä he syövät eläkevarallisuutta miesten keskimäärin 8,3 vuoden sijasta 15 vuotta.

Viime vuonna oli julkisuudessa muutaman kerran esillä uutinen, miten 35 v ikäisiä nuoria naisia jää kovin paljon mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos naisten eliniän odote on 83 vuotta he ehtivät nostaa ensin työkyvyttömyyseläkettä ja sitten vanhuuseläkettä 48 vuotta ja vanhuuseläkkeelle jäävä mies ehtii nostaa eläkettä 8,3 vuotta. Tässä tapauksessa eläkettä nostetaan 6 kertainen aika verrattuna terveeseen mieheen!

Ja vielä epäkohtiin joista pitäisi mutta ei silti keskustella. Kansallisoopperan balettitanssijan eläkeikä on nykyään 44 v. Aikaisemmin se kai oli jopa 2 v alempi eli 42 v. Jokaiselle baletin ystävälle, jollaisena pidän myös itseäni, pitäisi olla päivänselvää ettei niin raskaan fyysisessä ammatissa voi jaksaa ilman kremppoja. Venäläinen huippuballerina Maya Plisetskaya [laitoin linkin englanninkieliseen Wikipediaan kun suomenkielinen oli niin aneeminen] on harvinainen poikkeus että vielä pitkälti yli 70 v iässä oli tanssiessaan upea ilmestys.

Toinen vastaava ryhmä on palomiehet. Esimerkkinä haasteista pidetään jotain savusukellusta mikä on raskasta puuhaa hyväkuntoisille nuorille miehillekin.

Ettei synny väärinkäsitystä. Minä ymmärrän hyvin näiden ihmisryhmien alemmat eläkeiät. Tosin mietityttää voitaisiinko heidän osaamistaan jotenkin hyödyntää vaikka ovat lopettelemassa aktiiviuraansa. Eihän urheilijoillekaan laiteta eläkepapereita kun täyttävät 35 v tai 40 v. Mutta keskustelua minusta kaipaisi miten tuollaisten erikoisryhmien alentunut työkyky entiseen ammattiin otettaisiin huomioon. Pitäisikö kokonaan miettiä jonkinlaisia kaksi- tai kolmevaiheisia urapolkuja?

Olen kirjoittanut blogiini 19 juttua jotka koskevat eläkkeitä tai eläkejärjestelmää. Jonkin verran olen noissa yhteyksissä sivunnut minkälainen merkitys on työpaikan hyvällä ilmapiirillä työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen. Minusta sillä on todella suuri merkitys ja olen nähnyt vierestä miten hyvä johtaja saa rakennettua sellaisen työkulttuurin vuosien vaivalla ja sitten hänen joku puoli-idiootti 'ammattijohtaja'-seuraajansa tuhoaa koko aikaansaannoksen muutamassa vuodessa - ellei vielä nopeammin. Minusta tuollaiset työpaikan pilaaja-johtajat pitäisi jotenkin saattaa vastuuseen tuhotyöstään. Mutta se nyt on ihan toisen jutun aihe. Tarkoitukseni on kirjoittaa siitäkin mutta harkitsen vielä missä muodossa. On sen verran rajua juttuja ja suurin osa juttujen aiheista on vielä työurillaan. Kas kun totuudenpuhujasta ei pidetä. Sehän on vanha totuus.