Hoidon maksajalla on merkitystä

En malttanut olla kopioimasta tänne puheenvuoroa jonka kirjoitin vihreän ex-kansanedustaja Osmo Soininvaaran blogikirjoitukseen "Hoidon maksajalla on väliä". Soininvaaran kirjoitukseen on linkki tässä.

Eli kommenttini seuraa tässä. Tein siihen muutaman täydennyksen kun kopioin tänne. Alkuperäinen lienee tuolla Soininvaaran palstalla:

Jos kansalainen Osmo Soininvaara tarvitsee palvelua julkisesta terveydenhuollosta hän sen myös todennäköisesti saa. Nopeasti ja laadukkaana. Ja varmaan vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Ja jos ei jostain syystä heti saisi osaisi kyllä varmaan valistuneena kansalaisena vaatia itselleen kuuluvat oikeudet.

Sen sijaan kansalainen Eetu Tavis rajataan helposti ulkopuolelle. Valitettavan usein terveyskeskus ei vaivaudu ohjaamaan erikoislääkärille tai ei viitsi tehdä riittäviä tutkimuksia. Ja jos kansalainen on tyhmän luottavainen asiantuntijoihin voi asianmukainen hoito jäädä saamatta.

Priorisointi onkin sitten mielenkiintoista. Olen seurannut vierestä miten 56 vuotiaan epilepsian takia eläkkeellä olevan kohdalla sairaalalääkäri pyytää suorastaan käsittämättömällä innolla lähiomaiselta (soittaa lähiomaiselle klo 2 yöllä hotelliin ja pyytää lähes tunnin ajan lupaa!) lupaa jättää elvyttämättä, jos sattuisi sellainen tilanne tulemaan tehohoidossa, kun n 40 v ikäisen lääkärin arvion mukaan hänen elämänsä ei enää ollut riittävän laadukasta (siis jo ennen sairaalahoitoon tuloakin!). Ai niin tässä tapauksessa potilas oli pienehköllä hoidolla jo seuraavana päivänä lähes kävelykunnossa. Siirrettiin elpymisen jälleen "tapettavaksi halvempaan" kaupungin omistamassa sairaalaan.

Tällaisesta tehdään aina pieni merkintä DNR (lyhennys sanoista Don Not Resuscitate - älä elvytä) potilaan papereihin koko hoitohenkilökunnalle tiedoksi. Tai kun lääkäri möläyttelee tuntemalleni 70 vuotiaalle syöpähoitoja saavalle potilaalle: "johan te olette elänyt ihan riittävästi". Mainittakoon että 3-4 kk tuon hetken jälkeen syöpä diagnostisoitiin toisen lääkärin toimesta selätetyksi.

Amerikanjuutalainen väitellyt tohtori-vävypoikani on muotoillut aika mielenkiintoisesti juutalais-filosofisen näkemyksen omalle kohdalleen: hänen henkensä eteen on sairastapauksessa tehtävä kaikki mahdollinen. Sillä jos noita rajoja aletaan asettamaan niin kun kerran on alettu asettamaan rajoja niin rajan siirtäminen asteittain on enää vain pikku juttu ja ollaan hyvin nopeasti tilanteessa joka muistuttaa 30-luvun Saksaa.

Avainsanat tuossa ovat tietenkin mitä tarkoitetaan ilmaisulla "kaikki mahdollinen". Siinähän se on. Vävypoikani tarkoittaa "kaikki lääketieteellisesti mahdollinen" mutta meidän julkisessa terveydenhuollossahan tuollainen tarkoittaa "kaikki taloudellisesti mahdollinen" ja sitten tuota taloudellisuusrajaa rukataan tietenkin "säästöjen" varjolla koko ajan alaspäin.

Käyttöön on putkahtanutkin eikä mielenkiintoisia eufemismeja: rahaa säästää "huonoa" hoitoa nimitetään perushoidoksi. Uusi perustuslakimmekin turvaa käsittääkseni sellaisen hoidon kaikille.

Ja sitten on erikseen ns tehostettu hoito. Sen piiriin pääsevät sitten työikäiset ja "hyödylliset" kansalaiset. Hyödyllisyyden kriteeri voi sitten olla myös yhteiskunnallinen asema. Ja tehostettua hoitoa saa usein myös jos todella osaa sitä itse vaatia tai vakavasti sairaan omainen osaa sitä riittävän ponnekkaasti vaatia. Näissä tapauksissa on usein kyse terveydenhoitohenkilökunnan varovaisuudesta - kun esimerkiksi eutanasia ei ole vielä virallisesti sallittua eivät oikein uskalla olla antamatta hoitoa jälkiseurausten pelosta jos vaatimuksia esittää riittävänponteva omainen.

Hoitotakuu-käytäntöhän voi tarjota tämän kaltaisissakin tapauksia lääkärin päätöksiä helpottavia reunaehtoja mitä tapauksia ei tarvitsekaan hoitaa.

Näkemykseni on aika kyyninen mutta se perustuu tositapaushavaintoihin joihin olen törmännyt lähi- ja tuttavapiirissäni.

Lisäksi olen tehnyt yllättävän havainnon, että esimerkiksi eutanasiaa tuntuvat eniten kannattavan niukkojen budjettiensa kanssa kamppailevat terveydenhuollon ammattilaiset. Juutalaisen vävypoikani mukaan eutanasia-myönteisyys on protestanttisten maiden ilmiö. Vahvasti katolisissa maissa kannatus on todella vähäistä (tai muuten vain hävettävänä pysyy piilossa).

Kirjoituksen otsikko oli "Hoidon maksajalla on merkitystä". Tässä tapauksessa siinä ilmeisesti oli pientä kaksimielisyyttä. Kas kun julkispuolen hoitojen maksajaksi voidaan tulkita yhteiskunta mutta jos mennään oikein alkujuurille niin kyllä se maksaja on aina viime kädessä veronmaksaja-kansalainen.