"Työvoimapula"

Muutama viikko sitten (marraskuun 9. päivänä 2008) lueskelin eräässä blogissa huvittavan vertailun. Meillähän perustellaan mittavan maahanmuuton edistämistä työvoimapulalla.

Blogin kirjoittaja toteaakin miten kauheaa työvoimapulaa ovat viime viikkojen aikana ilmoittaneet potevansa lukemattomat yritykset jotka hän sitten ihan nimeltä mainitseekin. Lainaan tähän pätkän kirjoituksesta:

"Parin viikon sisällä työvoimapula on iskenyt mm. seuraaviin yrityksiin ja yhteisöihin.

Jeld-Wen, Porin Energia, Metso Paperi, Eye, PKC Group, Lappeenrannan Tekn.Kork.Koulu, Nokian Renkaat, McCann, Sormat, Honkarakenne, Närko, TPS, Oravais HUS, Stora Enso, YIT, Metsäkonetehdas Ponsse, FIM sijoitusyhtiö, UPM, Cargotech, Pilkington, MV Marin, Fazer Leipomot, Lumene Group, Parma, Exel, Ensto Sekko, Ecocat, Karelia-Upofloor, Glaston, Abloy, Forssan AKK, Paroc, Vaasan&Vaasan, Nokia, Abloy, Rautaruukki, Mantsinen, Hydroline, Metsä-Botnia ja Finn-Nickel.

Lista ei ole kattava, mutta masentava se on. Onneksi maan hallitus keulakuvanaan Astrid on hereillä ja taistelee yltyvää työvoimapulaa vastaan."

Kesti hetken aikaa tajuta sarkasmi kirjoituksessa. Vertailu huvitti ainakin minua. Kas kun tuo "työvoimapulaa" kärsivien yritysten lista luetteli viime aikoina julkisuudessa työvoiman vähentämisistä ilmoittaneita yrityksiä.

Olen läpielänyt 1990-luvun alun laman ja tunnen työttömän arjen. Osaan hyvin ymmärtää ettei työttömäksi jäänyt, nykyään kantasuomalaiseksi nimitetty ymmärrä että meille tuotetaan ulkomailta lisätyövoimaksi nykyisen tai tulevan työvoimapulan hoitamiseksi väkeä kun ei työtä riitä omalle väellekään.

Etenkin kun melkoinen osa heistä jää kielitaidottomina tai huonosti koulutettuina pitkäaikaistyöttömiksi.

Voidaan tietenkin ajatella asioiden olevan toisen näköistä pitkällä tähtäimellä. Mutta ei ole hyvä merkki jos eräissä kansallisuusryhmissä työttömien osuus on 50-60% työikäisistä melko pitkälläkin tähtäimellä työministeriön tutkimusten mukaan.

Eräs tuttavani, mielestäni älykäs ja sivistynyt, taatusti ei-rasistinen naisopettaja työskenteli joitain vuosi sitten eräässä pakolaiskeskuksessa opettajana. Hänen käsityksensä ei ollut kovin mairitteleva ja hän pitikin pakolaisasiaa erilaisille toimijoille hyvänä bisneksenä. Itse asiassa erään ison kansalaisjärjestön rahoituksen tiimoilla aikoinaan ihmettelinkin miten esimerkiksi yhteiskunnan varoilla rahoitetulla Pakolaisneuvonta nimisellä kansalaisjärjestöllä oli varaa pitää palkkalistoillaan melkoista juristimäärää.

Oli ja on hyvä että pakolaiset saavat apua. Mutta jos kantasuomalaisten oikeusapu on ja oli muuttunut vaikeasti saatavaksi ja kalliiksi että jopa heidän oikeusturvansa vaarantui mutta jokaista maahan tulevaa turvapaikanhakijajoukkoa oli laivarannassa tai lentokentällä vastassa jo valmiiksi iso yhteiskunnan kustantama juristilauma niin jotain oli pielessä.