Massalomautuksista ja irtisanomisista

On aika shokeeraava kuulla ja lukea jatkuvista uusista ilmoituksista miten siellä ja täällä yrityksissä suunnitellaan vähennettäväksi satoja ihmisiä. Ja yhteenlaskettuna kyse on jo melkoisista määristä.

Olen seurannut eräitä YT-neuvotteluja hiukan lähemminkin. En ole välttynyt ajatukselta että potkuilla paikkaillaankin huonosti onnistuneen johdon virheitä uusilla lisävirheillä. Mitä enemmän lomautat tai irtisanot ihmisiä sitä kovemman "saneeraajan" sulan saat hattuusi. Ja kun kaikilla johtajillakin on esimiehensä niin olemalla "kova saneeraaja" saat hiukan armoa huonoista tuloksistasi huolimatta ja jatkoaikaa istua pallillasi ja kuitata ehkä vielä yhdet ryöstöviljelyoptiot tai -bonukset. Ja ehkä tehokkaana saneeraajana onnistut saaman itsellesi uuden työpaikankin sillä välin. Johtajaseuraajasi joutuu sitten saamaan "kurat niskoilleen" kun saneerauksen tuhoisat seuraukset alkavat vaikuttaa ja näkyvät.

Kun seuraa näiden tehosaneeraajien uraa olen huomaavinani että ne tekevät sitä samaa koko uransa. Olenkin joskus ihmetellyt että milloin headhunterit alkavat etsiä sellaisia johtajia joitka eivät ole suuremmin saneeranneet vaan ovat saanet johtamansa yritykset kukoistamaan - siinähän luulisi olevan tavoittelemisen arvoisia taitoja.

Mielenkiintoisen havainnon sain keski-Euroopasta. Esimerkiksi Hollannissa paikallisissa suurissa sanomalehdissä sekä vasemmalla että oikealla ja myös talouslehdissä ei olen nähtävissä irtisanomisuutisia. Pikemminkin puhutaan koroista ja työajanlyhennyksiä tai yritysostoista.

Törmäsin tänään myös aika mielenkiintoisen artikkeliin "Thinking Twice About Supply-Chain Layoffs", joka löytyi maineikkaan amerikkalaisen Harvard Business Schoolin viikkouutisoinnista. Siinä bisneskoulun apulaisprofessori Zeynep Ton toteaa:

"Cutting the wrong employees can be counterproductive for retailers, new research from Harvard Business School professor Zeynep Ton concludes. One suggestion: Pay attention to staff who handle mundane tasks such as stocking and labeling. Your customers do."

Vapaasti lyhentäen suomeksi, että väärien työntekijöiden vähentäminen voikin heikentää tuottavuutta. Ja neuvoo kiinnittämään huomiota arkipäiväisiä tai tylsiä (sana mundane tarkoittaa molempia) töitä tekevään henkilöstään. Meillä Suomessahan juuri tuollainen henkilöstö pannaan ensimmäisenä kilometritehtaalle. Jos ei muun syyn vuoksi niin ainakin pelotteeksi jäljelle jääneille että osaavat olla nöyriä. Management by fear eli pelkojohtamista parhaimmillaan. Tuntuu eräänlaiselta muotitaudilta nykyisessä suomalaisessa yrityskulttuurissa.

Havaintoesimerkki ei tietenkään ole mikään yleispätevä luonnonlaki mutta mielenkiintoista että sellaisen julkaisee juuri tällaisena aikana ehkä maailmankuuluisimman bisneskoulun apulaisprofessori.

Yksi tällaisen menon mahdollistaja on meidän vielä toistaiseksi hyvä sosiaaliturvamme. Yritysten johtajat voivat ilman suurempia omantunnon pistoksia lomauttaa tai irtisanoa ihmisiä. Rakennetut eläkeputketkin on viritetty tällaiseen yritysten tulosten parantamiseen yhteiskunnan varoilla.

En ole enää ollenkaan vakuuttunut onko meidän sosiaaliturvammekaan enää mitään Euroopan huippuluokka. Muutama kuukausi sitten lueskelin mielenkiinnolla netissä jotain eurooppalaista sosiaaliturvavertailua eikä Suomi siinä mitenkään edukseen poikennut. En laittanut linkkiä talteen mutta taidankin kirjoitella siitä aiheesta ihan erikseen. Muistan kuitenkin käyneeni sen jälkeen eräitä mielenkiintoisia keskusteluja onko enää mikään lottovoitto syntyä Suomeen jos vertailumaita ovat muut korkean aineellisen elintason länsimaat.