Miksi kannattaa kuunnella eri mieltä olevaa?

Sain aiheen tähän kun törmäsin eräässä yrityksessä asenteeseen että eräistä muutoksista eri mieltä olevat potivat muutosvastarintaa ja puolustivat vain omaa erillistä siiloaan. Tuo sana siilo taitaa olla jonkinlainen "ammattisaneeraajaporukan" lempisana. Olen minä törmännyt muunlaisiinkin leimakirveisiin joita käytetään eri mieltä olevien usein jopa ylimieliseen vähättelyyn.

Tuollainen on liian helppo tapa leimata eri mieltä oleva jotta ei tarvitsisi kuunnella mitä hänellä oli perusteluina kannalleen. Kun ei ole joko halua tai kykyä kuunnella toista osapuolta niin noin vuoropuhelusta voi päästä eroon.

Mutta jos kaikki olisivat aina samaa mieltä, täydellinen jees-lauma nyökyttelemässä myöntyvästi mihin tahansa järjettömyyteenkin niin mihin se johtaisi?

Itse olen esimiestehtävissä huomannut kaikkein parhaiksi ns vastarannan kiiskit. Ainakin jos he ovat olleet keskustelukykyisiä ja ovat yrittäneet perustella näkemyksiään. Ai kuinka monta kertaa olenkin joutunut pyörtämään käsitykseni ja myöntämään toista mieltä olevalle että taidat olla sittenkin oikeassa.

Myönnän toki että minulla on voimakkaat mielipiteet enkä hevillä anna periksi. Mutta olen yrittänyt olla valmis keskustelemaan ja perustelemaan näkemyksiäni. Ja jos näkemykseni on perustunut vain sisäiseen hyminään niin olen sen myös ilmaissut että kyse on "musta tuntuu" ratkaisusta.

Nuorempana työuran alussa oli vaikeaa myöntää olevansa väärässä ja debatti saattoi joskus tuntua jankkaamiseltakin. Mutta kyllä siihen tottui että onkin vain ihan erehtyväinen. Ja mitä enemmän tuota olen aikojen kuluessa harjoitellut sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut että kannattaa kuunnella juuri sitä eri mieltä olevaa. Sieltä saa valmiina monta hyvää näkökohtaa joilla voi tarkistaa vielä että ratkaisu oli paras mahdollinen tai vähintäänkin hyvä.

Jos et aidosti kuuntelisi eri meiltä olevia ja heidän argumentointiaan jäisi helposti monta hyvää näkökohtaa huomiotta.

Meillä on taipumusta viihtyä samanhenkisten seurassa ja meillä on taipumusta pitää samaa mieltä olevia viisaina jne. Mutta kun oikein tarkkaan miettii niin tajuaa että aina samaa mieltä olevilta tuskin oppii mitään uutta vaikka muuten olisikin miten kivaa tahansa.