Lääkärien asema on monella tavalla vaikea se on pakko myöntää. Julkisella sektorilla työn tekemisen ehdot ja/tai puitteet eivät ole parhaat mahdolliset. Vika ei välttämättä ole vai siinä julkisessa sektorissa koska on kuntia joissa homma on osattu hoitaa. Eikä silti ole tarvinnut ulkoistaa jollekin yksityiselle toimijalle.
En tiedä mistä lääkärit keksivät oivallisen mallinsa jolla he siirtävät tulojaan pääomaverotuksen piiriin. Järjestelmä on ihan nerokas ja sama voisi toimia monilla muillakin aloilla. Juristeilla on oma mallinsa millä he optimoivat verotustaan. Ihan laillista ja kun asialla molemmissa tapauksissa on taitavat juristit niin jos yksi reikä paikataan vähän ajan kuluttua on keksitty uusi kiertotie.
Jutta Urpilaisen ehdotus että lääkäreiltä pitäisi kieltää työ "väärällä" sektorilla oli huonosti muotoiltu. Ja jos sellainen Lex Urpilainen (keksijänä Kalle Isotalo Ylen jälkiviisaissa) säädettäisiin siirtyisivät kaikki lääkäri yksityiselle puolelle hyvin nopeasti. Mutta eihän ehdotus ollut mitään muuta kuin kielto tehdä kilpailevia sivutöitä. Saattaa olla ongelmallista kun lääkärit ovat hoitaneet hyvin edunvalvontansa. Ja huolehtivat mustasukkaisesti ettei lääkäreitä vain kouluteta liikaa pilaamaan heidän hyvät bisneksensä.
Mutta huolestuttavana pidän sitä kehitystä jossa meidän julkisen terveydenhuoltomme annetaan rapautua. Itse asiassa jopa välillä tuntuu että julkista terveydenhuoltoa jopa aivan tarkoituksella rapautetaan jotta yksityistä sektoria saadaan laajennettua ja samalla lisätä lääkärien palkkatasoa ja alentaa verotusta erilaisilla kikkailuilla. Ja jos siinä samalla myös erilainen joustavuus lisääntyy niin ei kai lääkäreilläkään mitään sitä vastaan ole.
Mutta jos lääkäreillä ei olisi työpaikkoja kuin ainoastaan julkisella sektorilla niin on siinäkin omat ongelmansa vähentyneenä kilpailuna.
27.2.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Lääkärien yritysjärjestelyn esikuvana on Teollisuuden Voiman 50-luvulla luoma malli, jossa TVO maksoi ostamastaan sähköstä pientuottajille eri osakesarjojen perusteella tuotantoon perustuvat osingot. Lakimiehillähän on tunnetusti tämä sama malli ollut käytössä yhtä pitkään kuin lääkäreillä, mutta kukaan ei pidä siitä meteliä.
VastaaPoistaHuoli siitä, että lääkärit estävät uusien lääkärien koulutuksen ja siten jotenkin "turvaavat bisneksiään", kuten kirjoitat, on turha ja myöskin väärä. Ns. lääkäripula johtuu ihan muista syistä. Nuoret lääkärit eivät myöskään halua tehdä ikäviä työvuoroja (kukapa haluaisi). Myös kliininen työ on kokenut melkoisen arvonalennuksen lääkärien silmissä. Yhteiskunnan "amerikkalaistuminen" näyttävine haasteineen ja joukkokanteineen uhkaa häätää loputkin sellaiset lääkärit, jotka kokevat jonkinasteista kutsumusta, pois kliinisestä työstä. Kaiken lisäksi nämä "kutsumus"lääkärit ovat herkimpiä ahdistumaan ja masentumaan, ja heidän yrittäjähenkisyytensä on olematonta. Yhdysvalloissa lääkärin vakuutusmaksut ovat yhtä suuret kuin Suomessa lääkärin vuosipalkka. Vakuutusmaksujen ja yrittäjäriskin lisäksi lääkäri halunnee vielä hyvän elintason, joten olemme ottaneet vasta ensiaskelia täällä kotosuomessa.
Julkinen sektori on jo rapautettu korjaamattomaan kuntoon. Siihen on varmaan osin myös poliittisia so. ideologisia syitä, mutta nähdäkseni kyse on enemmän kyvyttömistä poliitikoista ja virkamiehistä. Koko terveydenhuoltosektori on niin monimutkainen ja kompleksinen, että yksittäisiä virheitä on turha kaivaa. Kysymys on kuitenkin lyhyesti todettuna siitä, että virkamiehet eivät - tunnetusti joskin vastoin heidän omaa näkemystään - omaa sellaisia viisauksia, että he voisivat puijata markkinamekanismia pysyvästi.
Urpilainen edustaa lapsellisuudessaan tyypillistä tosielämästä vieraantunutta virkarälssin jäsentä. Samoin kuin Tarja Cronberg, joka maireasti hymyili kannattavansa eläkeiän nostoa 65-vuoteen. Typerästi virnistellen Tarja muistutti itsekin olevansa 65-vuotias ja täysissä voimissa. Harvahan meistä saa viettää työuransa erilaisissa palavereissa istuskellen, vaan työssäkäyvät ihmiset joutuvat tekemään eri tavoilla raskaita töitä. Suomessa työkykyä haittaavia oireita ilmestyy keskimäärin jo 62 vuotiaana, kun Pohjoismaissa vastaava oireilu alkaa melkein 10 vuotta myöhemmin.
Urpilainen ei esimerkiksi ymmärrä, että yksityislääkärin vastaanotolla käy perusdemareita - ei pelkkiä poroporvareita. Kun Urpilainen täten syyllistää epäsuorasti myös yksityislääkärien potilaita, hän tulee leimanneeksi myös omia potentiaalisia äänestäjiä. Kun keski-iän ylittänyt työmies tai pienyrittäjävaimonsa käy pikkukaupunkinsa yksityisellä lääkärillä ja kuulee Urpilaisen urputusta, ei liene ihme, että äänestäjä ymmärtää siirtyneensä ennemmin Sekoomuksen äänestäjäkuntaan.
Eihän tämä enää edes liity kirjoituksen aiheeseen, mutta toteanpa lopuksi sen, että koko työväenliike on ajautunut työväen etujen ajamisesta koko yhteiskunnallisen toiminnan kampittamiseksi. Ainoa ideologinen uudistuminen, minkä työväenliike on saanut aikaan 60-luvun jälkeen on cityvihreys ja siihen perustuva huijaus. Tämä Oras Tynkkysen näkemys on vertaansa vailla, jopa Urpilaiseen verrattuna:
Vihreät toivovat, että hallitus arvioisi uudestaan ilmasto- ja energiastrategiassa sovitut sähkönkulutustavoitteet.
- On ilmeistä, ettei energiankulutus nouse sitä tahtia kuin hallitus on arvioinut, vihreiden ilmastoasiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mukaan kulutus taittuu odotettua nopeammin sekä taantuman että energiasäästötoimien takia.
- Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ei ole järkevää näin epävarmassa tiianteessa, Tynkkynen sanoo.
Jaa. Mielenkiintoista että tuo osakesarjakikkailu on noinkin vanhaa. Minä olin ajatellut että juristit kiertävät jakamalla tulojaan useammalle yhtiölle mutta että tuollakin keinoin, sitä oppii koko ajan uusia tietoja yhteiskunnasta.
VastaaPoistaJoukkokanteita meillä ei tietääkseni ole vieläkään eikä kai noita kanteitakaan vielä ihan ylen määrin lääkäreitä vastaan ole nostettu.
Urpilaisesta ja Cronbergistä lienemme samaa mieltä Kumitontun kanssa.
Lääkärien edunvalvonnasta näytämme olevan hiukan eri mieltä ainakin noissa painotuksissa.
Työn mielekkyydestä ja rahan ahneudesta taidamme olla samaa mieltä.
Minä olen kai ikuinen optimisti mutta uskon edelleen että julkisen sektorin terveydenhoitokin voitaisiin ja mielestäni jopa pitäisi saada kuntoon. Ja kun esimerkkejäkin löytyy. Hehkutan edelleenkin kotikuntani Kauniaisten loistavaa terveyskeskusta. Muitakin löytyy. Osaamisesta se on kiinni.
Saatan Oras Tynkkysestäkin olla samaa mieltä vaikka vanha viherpiipertäjä olenkin ;)
Kommentti kerrallaan. :)
VastaaPoistaLääkärien veronkierrosta en itse ainakana ole kovinkaan suivaantunut. Saavat pikkasen parempaa palkkaa jos tienestit ovat tarpeeksi kovat, en usko, että lääkärit tämän maan ongelma on.
Lakimiestoverini kanssa yllätyttiinkin kun korkein oikeus ei pitänytkään lääkärien hommaa tavallisena veronkiertona (eli se, jossa yksi henkilö tekee alihankintana töitä yhdelle virmalle, yhden firman valvonnassa, yhden firman resursseilla). Mutta no, se on nyt sitten laillista, miksi sitä ei siis tekisi?
En usko, että lääkärit pystyvät estämään lääkärien koulutusmääriä. Mutta totta hitossa vastustavat, itsekin vastustaisin jos olisin moisella alalla.
http://areena.yle.fi/toista?quality=hi&id=1926466
VastaaPoistaTämä linkki jäikin sitten laittamatta. Katsohan tuo, se on mun mielestä erinomainen keskustelu.
En usko, että lääkärit pystyvät estämään lääkärien koulutusmääriä. Mutta totta hitossa vastustavat, itsekin vastustaisin jos olisin moisella alalla.
VastaaPoistaKäytännön ongelmaksi nousee jossain vaiheessa myös se, että kun lääkärien koulutuspaikkoja nousee, lääkärien keskimääräinen ammattitaito alenee. Sama ilmiö nähtiin teollisuudessa 90-luvulla kun insinöörien aloituspaikkoja lisättiin roimasti.
Epäilen voimakkaasti, että wanhojen hywien aicojen mukaista julkista terveydehuoltoa enää saadaan takaisin. Pidän todennäköisenä sellaista "amerikkalaista mallia", jossa yksityisen sektorin lääkärit käyvät konsultoimassa sairaaloissa. Lisäksi kannattaa muistaa, että monilla erikoisaloilla yksityinen sektori mahdollistaa koko väestöpohjan hoitamisen (siis painotus on julkinen/yksityinen), koska sairaalat menisivät totaalisen tukkoon, jos yksityistä puolta ei olisi. Moni suomalainen myös asuu niin landella, että meno sairaalaan tulee kohtuuttoman kalliiksi, joten yksityisvastaanotot tekevät sen mahdolliseksi, että hoitoa saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Lopuksi mutta ei pienimpänä asiana kannattaa muistaa, että tätä samaa keskustelua on käyty ainakin 50-luvulta asti (iäkkäät lääkärit ovat kertoneet). Se, jos joku, antaa myös aiheen epäillä, että virkamiestasolla asiaa ei osata hoitaa. Suomessa sairaalalääkäri joutuu yhä tänäkin päivänä pyytämään osaston ylilääkäriltä luvan (yl. suullisesti riittää) yksityissektorilla toimimiseen, joten ihmettelen Urpilaisen kommenttia. Ruotsissa kielto (eräiden terapia-alueiden sairaalalääkärien toiminta yksityisellä puolella) on myös toteutettu, joten sieltä voi kysellä käytännön kokemuksia.
"Lex Jutta" Sen itse ainakin pistän möläytyksien piiriin. Toki kilpailevaa toimintaa ei usein saa tehdä, mutta jostain syystä minun on vaikea nähdä kunnallista terveydenhuoltoa ja yksityislääkäreitä kilpailijoina.
VastaaPoistaKuulisin mielelläni hyviä perusteluja miksi ne on kilpailijoita?
Teddy, kilpailuasetelma korostuu lähinnä Helsingissä ja HUSin alueella yleisemminkin. Kilpailua on lääkäreistä, palkoista ja muista taloudellisista resursseista. Myös puolustusvoimat joutuivat kilpailemaan 90-luvulla Finnairia vastaan, joten sieltä saa pientä vertailukohtaa.
VastaaPoistaMuutamassa pienessä maalaiskunnassa on jo tapahtunut se, että nuorehkot lääkärit ovat vaatineet itselleen kovia palkkoja (muistaakseni 8 kiloeuroa/kk) pysymisen ehtona. Tietenkään se ei onnistu, mutta kuvaa hiukan ongelmaa yhdeltä kannalta. Toisaalta, julkiset toimijat (lähinnä terveysasemat) kokevat, että Kela-tukea saava työterveysjärjestelmä kuppaa julkista terveydenhuoltoa, eivätkä mielestäni lainkaan syyttä. Varsin klassinen julkisen sektorin (siis poliitikkojen ja virkamiesten kyvyttömyyttä) ongelma, että hallinnollisilla mahtipäätöksillä yritetään vaikuttaa ongelmaan (hoitokulujen kasvu) kun syy (sairauksien ennaltaehkäisy) on niin monimutkainen, ettei sitä yksinkertaisesti hallinnollisilla päätöksillä kyetä hallitsemaan. Markkinamekanismi toimisi tässä paremmin, mutta ideologisesti ja poliittisista intresseistä johtuen (äänestäjää on helpompi kosia lupaamalla etuuksia terveydenhoitoon kuin vaatia kansalaisia kantamaan vastuuta omasta terveydentilastaan) tämä tie kuljetaan loppuun asti. Siksi en enää usko siihen, että wanhaa hywää aicaa tullaan meidän elinaikanamme näkemään.
KT kirjoitti: "Moni suomalainen myös asuu niin landella, että meno sairaalaan tulee kohtuuttoman kalliiksi, joten yksityisvastaanotot tekevät sen mahdolliseksi, että hoitoa saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti."
VastaaPoistaEt kai ihan oikeasti usko että tuolla harvaan asutulla landella olisi yksityislääkäreitä harjoittamssa praktiikkaansa?
Teddy: On ehkä väärin puhua verokierrosta kun kyse on ihan laillisesta toiminnasta. Enkä minäkään usko että lääkärit mikään tämän maan suurin ongelma olisi. Olisi vain kiva kun nuo samat kikkailut olisi sallittuja muillekin veronmaksajille.
Ja kiitos linkistä. En sattunut koko ohjelmaa näkemään.
Ohjelmassa esiintyneen, nyt jo tv:stäkin tutun maalaislääkäri Kiiminkisen maanmainioita jutusteluja kuuntelin jo toista vuotta sitten Ylen Jyväskylän radion ohjelmissa. Ensimmäisen kerran kun puheli työpaikkakiusaamisesta joka kosketti erästä lähimmäistäni.
Jos yhteiskunnan maksama tuki ns. yksityislääkäreille poistettaisiin, niin tulisipa äkkiä tungosta kunnallisiin virkoihin. Sama koskee lääkkeitä. Kelakorvaukset pois ns. yksityislääkäreiden määräämiltä resepteiltä. Miksi ns. yksityislääkärit eivät halua toimia vapaassa markkinataloudessa vaan käyttävät tulonhankkimiseensa yhteiskunnan subventoimia asiakkaita?
VastaaPoistaSoininvaaran blogissa taisi olla joku prosenttiluku siitä kuinka paljon yhteiskunta maksaa ns. yksityislääkärien palveluista. Luku oli melko korkea.
Et kai ihan oikeasti usko että tuolla harvaan asutulla landella olisi yksityislääkäreitä harjoittamssa praktiikkaansa?
VastaaPoistaItseasiassa näin on. Jopa pääkaupunkiseudulla joidenkin terapia-alueiden erikoislääkärien vastaanotolla käynti HUSin hoitotakuun puitteissa voi matkakuluineen maksaa potilaalle enemmän kuin käynti "omalla yksityislääkärillä". Maaseudulla tilanne korostuu, jos potilaan ajankäyttö lasketaan mukaan (tsaarinaikaisessa hallintokulttuurissahan potilaan aika on ilmaista).
KT: En kyllä nyt ymmärrä mitä vertailet keskenään.
VastaaPoistaKäyntiä erikoislääkärin vastaanotolla sairaalassa vs yksityislääkärissä (erikoislääkäri?).
Vaiko landella asuvan kaupunkireissua sairaalaan vs landella käyntiä kirkonkylässä vastaanottoa pitävällä yksityislääkärillä (Missä sellaisia enää on?).
Olen useita vuosia käyttänyt yksityislääkäreitä mutta myös terveyskeskuksia ja sairaaloita (julkisia) enkä ole suuremmin huomannut palvelutasoissa eroja. Yksityislääkärit ovat olleet minun näkökulmastani edullisempia kun laskut on maksanut työnantaja.
Mutta ovatko ne oikeasti kustannustehokkaampia kuin julkinen terveydenhuolto ja kuinka paljon niitä julkisilla varoilla tuetaan?
Terveyskeskusten päivystykset on eri asia. Ne on monessa paikassa hoidettu huonosti jollain kammottavalla täysin toimimattomalla jonotusperiaatteella. Ja niitä en kyllä ihmettele jos nuoret lääkärit eivät ole niitä kiinnostuneet hoitamaan. Eli kyllä kohennettavaa on.
Terveyskeskusten päivystykset on eri asia. Ne on monessa paikassa hoidettu huonosti jollain kammottavalla täysin toimimattomalla jonotusperiaatteella.
VastaaPoistaNiin no, yksityispuolella ei valtakunnallisestikaan ole kuin muutama asema, joka päivystää. Tämä on yksi iso ongelma. Periaatteessa Kelan korvaukset voitaisiin sitoa siihen, että myös yksityiset asemat päivystäisivät. Ymmärrätkö, mitä ajan takaa?
KT: Niin mutta kun julkisella puolella on suurinpiirtein samat mahdollisuudet käytettävissään kuin yksityiselläkin puolella. Palkkoja voi nostaa ja niin edelleen. En edelleenkään näe miten suuri tuo alan kilpailu on sanan varsinaisessa merkityksessä, jossa kaksi yhteisöä kilpailee samasta rahasta.
VastaaPoistaToki on kummallista jos lääkäri ensin tekee julkisella puolella virassaan viisi tuntia, jonka jälkeen keikkayhteisön kautta tulee samaan sairaalaan tekemään samaa hommaa toiset viisi tuntia. Tämän homman voi ratkaista helposti maksamalla julkisella puolella mätsäävä summa, ja on varmasti halvempaa.
Igor: Noh, ok, kutsutaan sitä sitten vaikka aktiiviseksi verosuunnitteluksi? :) Vastaavanlainen järjestelyhän on muillekin mahdollista, perustaa yhden hengen firman joka myy konsultointia asiakkaan asiakkaalle.
Tämän homman voi ratkaista helposti maksamalla julkisella puolella mätsäävä summa, ja on varmasti halvempaa.
VastaaPoistaMenee jo vähän lillukanvarsiksi, mutta nopea kommentti lopuksi:
Yksityisellä puolella on aina yrittäjän riski, joten julkinen puoli ei voi edes moraalisesti maksaa samaa palkkaa. Vaikka tuosta ei edes välitettäisi, niin haluaisin nähdä sen kunnan, joka olisi valmis maksamaan lääkäreille kovempaa palkkaa kuin ministerille tai kunnanjohtajalle. Hyvä nyrkkisääntö kun on se, että yksityisellä puolella lääkäri pystyy tienaamaan päivässä sen, mitä kollegansa julkisella puolella viikossa.