4.11.2010

Laadukkaat suomalaiset elintarvikkeet - fiktiota?

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on kiinnittänyt joitakin kuukausia sitten huomiota mm teollisesti valmistettujen lihapullien, makkaroiden ja pihvien koostumukseen. Siellä pidettiin virheellisenä sanaa liha niiden nimessä koska silloin kuluttaja olettaa niiden sisältävän naudan tai sian lihaa joita kotona olisi käytetty raaka-aineena. Ja jotenkin niin että niiden tuotteiden nimen pitäisi pakkauksessa selvyyden vuoksi lukea broileripullia, broilermakkaraa tai vastaavalla kalkkuna-etuliitteellä kun pääsisältö on broileria tai kalkkunaa (vrt jäljempänä: jauhettuina versioina?).

Aloin uutisen luettuani itsekin tarkkailla tuon kaltaisten tuotteiden tuoteselostuksia. Joka paikassa suomalaisen elintarviketeollisuuden valmistuotteita törmäsin käsitteeseen koneellisesti erotettu liha. Lue tästä selitys alaotsikolla 'Mitä on koneellisesti erotettu liha'. Eli käytännössä tuo jotenkin tarkoittaa että kun hormoneillakin pikalihotetusta broilerista on irroitettu rintafileet, koivet ja koipi- ja siipipalat niin sitä lopun jäännöksestä tehdään eläinrehun sijasta teollisuudelle raaka-ainetta ihmisille tarkoitettuihin elintarviketuotteisiin. Näin ei mene mitään hukkaan.

Nuorin tyttäreni ja ex-vaimoni ovat vastareaktiona nykyaikaiselle kanan- ja lihankasvatukselle siirtyneet kasvissyöjiksi. Ja olen sitä vaihtoehtoa minäkin harkinnut useamman kerran ja jo pidemmän aikaa. Ja aika harvoin olen tavannut lihavia kasvissyojiä joten se palvelisi minuakin vaivaavan epäterveellisen keskivartalolihavuuden hoidossa. Aah. kun laihduttamien on niin vaikeaa. Teoriassa tiedän kaiken laihdutuksesta mutta käytännössä homma ei vaan toimi. Vaatepuolellakin olen alkanut uudistamaan garderobia thaimaalaisen räätälin avulla.

Käytänkin usein soijarouhetta tai tofua korvaamaan lihan ruoissa. Ihan hyvää. Soijan osalta hiukan arveluttaa kun soijantuotannon laajasta geeniparantelusta aika laajasti kirjoitellaan kansainvälisesti. Ja onhan tofukin soijasta.

No siihen varsinaiseen otsikon teemaan. Suosin mielelläni nykyään saksalaista Lidl kauppaketjua. Olen jo pitkään havainnut että siellä mm hedelmät ja vihannekset ovat paljon harvemmin nahistuneet kuin S- tai K-marketeissa ttai muissa kotimaisissa ketjuissa. Ja arkijuustotkin ovat kilpailukykyisesti hinnoiteltuja. Joskus tuntuu että onko ainoita kunnon ruokakauppoja pääkaupunkiseudulla Stockmannin herkut ja Lidlit? No ehkä hiukan liioittelin. Kotipaikkani Kauniaisten keskustan entinen Valintatalo, nykyisin S-market on oman ketjunsa laadukkaimpia. Johtuukohan Kauniaisten vaativasta ja maksukykyisestä asiakaskunnasta. Itse en kuulu noihin hirveän maksukykyisiin ja joulukuun alussa kun jään eläkkeelle niin vielä vähemmän. Tippuu tienistit.

Lidlissa olen jo jonkin aikaa verrannut kotimaisten ja ulkomaisten lihajalosteiden ja makkaroiden tuoteselostuksia. Kotimaisissa on säännöllisesti yhtenä ainesosana tuo aiemmin mainitsemani koneellisesti erotettu broilerinliha, jota minun mielestäni ei pitäisi oikein lihaksi nimittää ihan niin kuin jauhettu siannahkakaan ei kuulu oikein sianlihaan vaikka sitä joissain makkaratuotteissakin on ainesosana.

Lidlissä on paljon saksalaisia makkaroita eikä niissä yhdessäkään tuoteselosteen mukaan ole tuota koneellisesti erotettua (jauhettua?) broilerin-'lihaa'.

Tänään katsoin myös vierekkäin olevia lihapullapakkauksia. Kotimaisissa oli tuota taloudellista raaka-ainetta. Mutta vieressä olevissa ruotsalaisissa lihapullissa ei ollut. Ostin sellaisia pakasteeseen "kotivaraksi".

Nyt muistin että myös Ikea myy ruotsalaisia lihapullia ja tarjoaa niitä ravintolassaankin halpana arkiruokana. Joskus on tullut nälän yllätettyä syötyä niita vaikka ennakkoluuloisena halpa hinta arvelutti. Ihan maistuvia olivat. Pitää seuraavan kerran lukea tuoteseloste tarkemmin.

Minulla on jo ajat sitten hävinnyt kuvitelma että suomalaiset elintarvikkeet olisivat jotenkin puhtaamnpia tai laadukkaampia kuin esimerkiksi saksalaiset.
Muistelen suomalaisen huippukokki Välimäenkin jonkun television ruokaohjelman yhteydesssä 1-2 v sitten sanoneenkin aika suoraan että kyse on fiktiosta.

Media tuntuu kuitenkin vaikenevan asiasta ja ehkä Evirankin "läpiä päähänsä julkisuudessa puhunut" virkamieskin on pantu konsensus-ruotuun.

1 kommentti:

  1. Tuo koneellisesti käsitelty liha-luumassa, jota työnnetään makkaroihin, tuli joskus 1970-luvun alussa suomalaiseen elintarviketeollisuuteen. Tosin silloin ei vielä ollut kananpoikatuotantoa ja makkaroissa oli vain sikaa tai nautaa. Ellen ihan väärin muista, tuolloin esiintyi yleisesti kysymys "mihin katosi makkarasta maku?" ja taisi tuo olla jossain lehdessäkin juttuna. Saa siinä laittaa monenmoista arominvahvennetta, jotta jänteistä ja kalvoista saa lihan makuista.

    Naudan liha-luumassa käyttö loppui hullun lehmän tautiin ja se on hyvä. Sikaa ja siipikarjaa saa edelleen käyttää, mutta tässäkin on kansallisia, sanoisinko geneettisiä erityispiirteitä. Vanhana makkarakansana saksalaiset ovat tietääkseni kieltäneet teurasjätteen käytön ihmisravinnoksi ja siksi Lidlin makkaroissa ei tuota slaktavfallia esiinny.

    Valitettavasti Evira ja elintarvikevalmistajat kiinnittävät huomiota pelkästään ravintoarvoihin ja toki nuo teurasjätemakkarat täyttävät vaatimukset proteiinin ja rasvan osalta sekä energiapitoisuudelta. Makuhan on teknokraateille ihan samantekevää.

    Youtubesta löytyy mielenkintoisia videoita noista mekaanisen käsittelyn koneista ja koska en halua aiheuttaa pahennusta en laita linkkejä. Sanoilla mechanically recovered meat löytyy jos on tarvetta.

    VastaaPoista