Havaitsinpa tuossa että on tullut kirjoitettua 500 blogikirjoitusta. Tämä on siis järjestyksessä jo numero 501. Eli paksuhkon kirjan verran on tullut kirjoitettua.
Tämän jutun aihe tuli esiin kun kuuntelin televisiossa rakentamisen kanssa tekemisiin joutuvien asiantuntija-viranomaisten käsityksiä 1950-60 luvulla rakennettujen talojen elinkaaresta. Nämä kerrostalorakentamisen asiantuntijat sanovat kuin yhdestä suustä että silloin rakennettujen kerrostalojen elinkaareksi oli kaavailtu noin 40 vuotta, jonka jälkeen talot oli tarkoitus purkaa. Ja kuin todisteena pidetään sitä että silloin rakennetuissa taloissa esimerkiksi vesi- ja viemärijohdot upotettiin seinärakenteisiin koska tarkoitus ei ollutkaan missään vaiheessa korjata näitä LVI-asennuksia.
Höpö höpö. Veikkaan ennemminkin ettei kukaan vaivautunut rakennusvaiheessa edes ajattelemaan 40-60 vuoden kuluttua mahdollisesti tapahtuvaa peruskorjausta. Mutta kun olen kysellyt minua vanhemmilta en ole kuullut kenenkään kertoneen että he olisivat olleet tietoisia että talojen elinkaareksi olisi suunniteltu vain 40 vuotta. Eli ihmiset jotka siihen aikaan etukäteen säästivat 5-10 vuotta asunnon omarahoitusosuutta pankkitilille ja sitten maksoivat asuntolainojaan seuraavat 5-10 vuotta olisivat saaneet asua velattomaksi maksetuissa asunnoissa vain 20-30 vuotta, jonka hjälkeen talot olisi purettu ja koko elämäsi suurin sijoitus olisi valunut tuhkatuuleen. Eli jos rakentamista valvovat viranomaiset tiesivät tuollaisesta 40 v elinkaaresta kerrostaloille niin he ovat osallistuneet kansalaisten harhauttamiseen. En usko että ostajat ymmärsivät ostaneensa kerrostaloasuntonsa vain seuraaviksi 40 vuodeksi ja sen jälkeen heidän investointinsa olisi hävinnyt.
Ja kun olen katsonut tämä päivän rakentamistekniikkaa niin ei sekään oikein tunnu perustuvan pidempiin elinkaariin vaikka LVI asennukset tehdäänkin nykyään pintavetoina halvempien korjausten mahdollistamiseksi.
Vierailin joskus 1960-luvulla Ranskassa asuvien sukulaisten luona. Perhe piti Pariisissa kirjakauppaa keskellä kaupunkia vanhan kerrostalokiinteistön katutasossa. En muista miten keskustelu kääntyi talon ikään mutta veikkasin talon tuleen rakennetuksi 1800-1900 luvun vaihteessa. Olinkin hyvin yllättynyt kun isäntäväkeni kertoi talon rakennetun jo 1700-luvulla. Siihen vain oli vuosisatojen kuluessa lisätty sähköt ja LVI-asennukset.
Eli kyllä rakennuksia voidaan rakentaa vuosisadoiksikin.
Suvumme kesähuvilassa, jota nykyään isännöi poikani perheineen, on sen rungon muodostavat hirret ehkä noin 200 vuotta vanhat. Edellinen peruskorjaus tehtiin noin 60 vuotta sitten ja nyt tehdään seuraavaa.
Asuntojen tekniset vaatimukset ovat vuosikymmenien kuluessa nousseet. Ei 60 vuotta sitten kukaan voinut aavistaa miten paljon erilaisia sähköllä toimivia vempaimia on käytössä. Maakuopat on korvattu jääkaapeilla ja kantovesi sähköpumpuilla jne jne.
Se varsinainen asia oli kuitenkin tuo 40 v pituiseksi kaavailtu elinkaari. Minun käsitykseni mukaan ei tuollaisesta 1950-60 luvulla ollut mitään puhetta. Itsekin ostin 1970-luvulla viitisentoista vuotta aikaisemmin rakennetun kerrostaloasunnon eikä minulla tullut mieleenkään että talon elinkaaresta oli enää 25 v jäljellä. No talo seisoo edelleen paikoillaan vaikka en enää siellä asukaan.
Että sellaista tänään.
14.2.2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Näinhän tuo on. Kun katselee vanhoja omakotitaloja, lattiat on pari senttistä betonia, jota tähtisädetikun paksuiset seitit tukevoittavat. Kyseessä on tietenkin ollut materiaalipula eikä "suunnitelma" tai "tavoite" purkaa talot 40 vuoden päästä. Kaikenlaista rakentamisen "ammattilaiset" viitsivätkin höpistä. Moni toimistotalokin on niin huonosti varustettu nykyajan vaatimuksia silmälläpitäen, että niihin ei saada vuokralaisia. Ei niitäkään silti suunniteltu peruskorjattavaksi sen takia, että käyttäjät vaativat ilmastoinnit ja kaapeloinnit vastaamaan nykyaikaa. 60-luvulla ei voitu edes ennustaa, millaisia tarpeita on tulossa. Samalla logiikalla Sibeliuskin varmaan suunnitteli Ainolansa purettavaksi sotien heti jälkeen :)
VastaaPoistaMinulle tulee mieleen että 200 vuotias hirsikehikko ei ole mitenkään äärimmäisen harvinainen. Toinen mieleen tuleva asia on että taloja kuten kaikkea muutakin tulee myös korjata ja huoltaa mikä on kallista puuhaa. Joten suunnitteelee sitten veneen tai kerrostalo osakkeen ostoa kannattaa miettiä näitä kuluja.
VastaaPoistaT:Dorga
En minä 200 v hirsikehikkoa kertonut minään harvinaisuutena. Sattui vain olemaan esimerkki perhepiirissä.
VastaaPoistaTottakai taloa ja asuntoa pitää korjata ja huoltaa. Ja tottahan toki se maksaakin. Hyvällä suunnittelulla sitä voidaan kuitenkin myös helpottaa ja järkeistää. Kuten nykyään tehdään esimerkiksi LVI-asennukset pintavetoina joka halventaa ns putkiremontteja.