Minulla meni suu auki kun näin uutisen, että valtioneuvosto on perustanut uuden vähemmistöasiain neuvottelukunnan. Tämän neuvottelukunnan tehtävät ovat uutisen mukaan
Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja
etnisen syrjimättömyyden valvonnan ja seurannan kehittämisestä ja
ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamisesta. Lisäksi se kehittää
viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä syrjimättömyyden valvontaan ja
seurantaan ja syrjinnän ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä.
Kovin kauan ei ole siitä kun valtioneuvosto asetti Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO). Eli taisi olla viime vuonna. Jos nyt luet mitä tehtäviä tuolla ETNO:lla on niin ihan samoja asioita kerrottuna toisin sanoin.
On totta että vähemmistöasiat ovat laajemmat. Ne sisältävät myös sukupuoliset ja ehkä uskonnollisetkin vähemmistöt eikä pelkkiä etnisiä suhteita.
Mutta kyllä tällainen tårta på tårta tuntuu ihan hölmöläisten touhulta. Erityisesti kun se tehdään vielä julkisin varoin aikana jolloin kukkaron nyörejä pitäisi kiristää. Mutta rahaa on kun asia on oikea!
Ehkä vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet tarvitsi pyrkimyksilleen oman leikkikentän.
Moitin ETNOA toukokuun lopussa blogikirjoituksella otsikolla 'Miten vapaa keskustelu kahlitaan!' Ehkä saan kohta aiheen tästä uudestakin neuvottelukunnasta.
1.7.2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Tämä uutinen se vasta naurattaa:
VastaaPoistaMaaseutuviraston siirtyminen Helsingistä Seinäjoelle tuli selvästi alueellistamisselvityksen arviota kalliimmaksi. Selvitysmies Hannu Pelttari arvioi muutto- ja perustamiskustannuksiksi vajaat kaksi miljoonaa euroa vuonna 2005.
Maaseutuviraston mukaan alueellistamiskustannukset olivat noin kuusi miljoonaa euroa vuoden 2011 loppuun mennessä. Viraston mielestä alueellistaminen tuli suunniteltua halvemmaksi.
Kun tuon viraston 200 henkilön määrästä 1/2 vaihtui muuton johdosta niin mikähän oli tuon kustannus yhteiskunnalle tavalla tai toisella.
PoistaMinkähän ihmeen takia jonkin viraston tarvitsisi sijaita yhtään missään? Kaikki sen toiminnot varmasti voidaan hoitaa etätöinä. Säästyttäisiin muutoilta, ruuhkassa töihin ajamisilta ja kaikelta.
PoistaNe, jotka eivät voi valita paikkaansa, joutuvat varmasti matkustamaan joka tapauksessa. Tuskin maajussit ajavat Seinäjoellekaan possut lavalla esittämään, että tämmöisiä meillä on, saadaanko tuet.
Seinien rakentamisella on tietenkin perinteensä ja painostusryhmänsä, mutta jos säästää pitää, niistä on hyvä aloittaa. Tosin voi olla, etteivät rakennetut virastot ja konttorit kelpaa kenellekään ja niistä tulee tappioita.
Halvinta tietysti olisi ollut lakkauttaa koko pulju. Miksi tuo virasto ylipäänsä on olemassa? Mitäs sitä turhaan kyylätä ja kyykyttää maanviljelijöitä ja muita maaseudun asukkaita.
VastaaPoistaVieras, maajusseille maksetaan suuria summia veronmaksajien rahoja. Täytyy myös valvoa, ettei rahoja ole annettu väärin perustein. Muistutan, että ilman tukiaisia maanviljelys lakkaisi Suomessa lähes kokonaan. Suomi ei ole hyvä paikka viljellä maata. Muualla ruuan tuotanto on yksinkertaisesti halvempaa.
PoistaMutta jos kommentoidaan jutun aihetta niin tuommoinen neuvottelukunta on perustettu vain siksi jotta se keksisi lisää monikulttuurisuushankkeita joihin kaadettaisiin lisää rahaa.
VastaaPoistaMaaseutuvirasto-nimisen viraston perustamista kaavailtiin vasta n. 10 vuotta sitten kun muistelen silloin kuulleeni ja lukeneeni asiasta. Oltaisiin varmaan tuo tukien valvonta voitu erikseen määrätä niille viranomaisille jotka oli olemassa jo aiemmin.
VastaaPoistaEn tiedä maataloushistoriaa mutta ole kuullut että maataloutta oltaisiin tuettu tsaarin aikana tai myöskään 1920-30-luvuilla. Kuitenkin tuolloin maa-ja metsätalous työllisti selvästi enemmän kuin nyt. Oisko maataloustuki keksitty 1960-luvulla? On totta että maataloustuen lopettaminen lopettaisi maatalouden Suomesta. Ruoka voitasiin tietysti tuoda vaikka kokonaan ulkomailta, mutta silloin saattaisi käydä niin että tänne tuotava ruoka ei olisikaan niin halpaa kuin nyt. Syynä olisi se että se antaisi muille signaalin siitä että kun täällä ei ole maataloustuotantoa, niin meikäläisiä voidaan rahastaa enemmän ja enemmän. Mutta kun täällä tuetaan maataloustuotantoa edes jotenkin, niin se pakottaa ruuan tuojat myymään ruokansa tänne halvemmalla. Näin maataloutuki pitää myös tuontiruuan hinnan kurissa.
En halua lopettaa maataloustuotantoa Suomesta, mutta kannatatan sitä että tullimaksut ja tuontirajoitukset poistettaisiin ulkomaisilta ruokatarvikkeilta. Ei Suomessa kuitenkaan kaikki laijt kasva vaikka kuinka tukisi. Afrikkalaiset lajit eivät pärjää Suomen oloissa jne. Sitäpaitsi ruokatarvikkeiden osto kehitysmaista parantaisi siellä oloja paremmin kuin kehitysapu, ja siinä on kyse siitäkin että raha ei ole ilmaista vaan sen eteen täytyy nähdä vaivaa, kuten tässä tapauksessa kasvattaa ruokaa.
Mutta jutun aihe ei ollut maatalous ja kohta Igor varmaan hermoilee.
En minä pienistä hermoile vaikka menisi vähän off-topic. Jos aihe on kuitenkin mielenkiintoinen ja keskustelu liikkuu kohtuullisen asiallisissa puitteissa. Ja kyllä tuo Kumitontun kommentti tangeeraa minunkin kirjoitustani. Eli kun pitäisi säästää niin miksi tuhlataan järjettömyyksiin. Vain että saataisiin jotain uusia hiekkalaatikoita.
PoistaMaaseutuvirastoa ei olisi tarvinnut perustaa ollenkaan. Olemassa oleva hallinto olisi voinut hoitaa tukien maksatukset ja valvonnan, kuten tehtiin ennen EU:ta. Pieni ongelma nähtiin komission taholta siinä, että Suomen järjestelmässä tukien maksatuksia ja valvontoja suorittivat sellaiset virkamiehet, jotka itse ovat ns. saamapuolella eli ovat sivutoimisia maanviljelijöitä ja käsittelevät mahdollisesti omia tukiaan. Sivutoimilupia ei ole turhaan kyselty...
VastaaPoista