Päivänpolitiikkaa

Ei minulla ole asiantuntemusta ratkaista niitä suuria ongelmia joita meidän yhteiskunnallamme on edessä. Vaikka monella ystävälläni on selvät ja varmat käsitykset mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä en ole alkuunkaan vakuuttunut heidän ehdottamistaan keinoista.

Minusta meillä on ollut tosi huono onni saada ahneita ja tyhmiä johtajia sekä politiikkaan mutta myös yritysmaailmaan. Mutta meidän on näiden samojen vekkuleiden kanssa myös saatava nämä asiat kuntoon. Mistä me yhtäkkiä taiottaisiin meille osaavia ja taitavia yritysjohtajia ja samalla tavoin yhteistä hyvää ajavia viisaita ja taitavia poliitikkoja. Kai sellaiset olisivat jo putkahtaneet esiin jos sellaisia meillä ylipäänsä olisi.

Muutamaan erityiseen seikkaan olen kiinnittänyt huomiota. Ja se  on "valehtelu". Meille tavallisille kansalaisille annostellaan totuutta hyvin varovaisesti ja pienissä erissä. Muistan aina kun Paavo Lipponen tunnusti joskus 1990-luvulla, miten kansalaisille ikävät muutokset pitää tehdä pienin askelin. Näin ne eivät tunnu ollenkaan niin pahoilta kuin jos ne toteutettaisiin kerralla. Tuollainen tunnustus huippupoliitikolta painui ainakin minun mieleeni.

Toinen asia, jonka olen havainnut. EK ja sen johto ovat härkäpäisesti esittäneet jo useita vuosia, miten pitäisi siirtyä keskitetyistä sopimuksista ala- tai peräti yrityskohtaiseen sopimiseen. Ja ettei EK enää tulisi hyväksymään missään tapauksessa keskitettyjä tupo-sopimuksia.

Nyt kun maa on ajettu näidenkin herrojen toimesta melkein konkurssin partaalle eikä ammattiyhdistysliikettä ole vieläkään saatu nujerrettua tai polvilleen heräävät samaiset kaverit hädissään, että jos nyt vielä jatkamme näitä "kovien kavereiden" leikkejä menee yritykset alta kokonaan. Ja nyt sitten ollaan jo valmiit isänmaan pelastamisen nimissä harkitsemaan keskitettyjäkin sopimuksia. Katin kontit - omien yritysten, sijoitusten ja asemien pelastamisesta tässä on kiinni.

Kuten näkyy edellä kirjoitetusta olen aika kyyninen tälle nykytilanteelle mutta en toisaalta näe mitään messiaanista ratkaisuakaan näille ongelmille. Samojen rajoittuneiden, osin jopa kyvyttömien ihmisten kanssa on meidän yritettävä ratkoa nämä ongelmat. Ei niitä viisaita tai taitavempia meille mistään taivaasta tipu.

Yhden "jytkyn" voisin vielä toivottaa tervetulleeksi. Se palauttaisi meidän johtajamme realismiin ja maan pinnalle. Mutta herra paratkoon, en minä kaikenmaailman hakkaraisia yms meidän eduskuntaan tai kunnanvaltuustoihin toivoisi. Tässä suhteessa Perussuomalaiset puolue ei minusta ole onnistunut ihan parhaimmalla tavalla vaikka muuten pidänkin Timo Soimia taitavana reaalipoliitikkona.

Että sellaisia ajatuksia tässä pyörii päässä. Pelkkää arvostelua ilman mitään rakentavia tai viisaita parannusehdotuksia.
.