Vieläkin kielitaidosta

Olen kirjoittanut koulutuksesta ja kielitaidosta muutaman kerran täällä blogissa. Ensimmäisen  kerran jo melkein 7 vuotta  sitten.

Toisen kerran kirjoitin kun oli tullut 100 vuotta täyteen isäni syntymästä.

Molemmissa kirjoituksissa mietiskelin kielitaitoa, sen merkitystä ja kielitaidon ruostumista sellaisena kun olin sen omakohtaisesti joutunut kokemaan.

Käydessäni nuorena saksalaista koulua ajattelin monia asioita saksaksi ja saatoin nähdä uniakin saksankielellä. Konkreettinen juttu oli kun vaihdoin saksalaisesta koulusta suomalaiseen lukioon  oli havaita, että laskin päässäni saksankielellä. ja numeroiden muuntaminen suomenkielisiksi vastauksiksi oli joskus hidasta. Syynä oli osittain numeroiden esitystapa, joka poikkesi suomenkielestä ja jossa kymmenet tulivat vasta ykkösien jälkeen. Nykyään ajattelen ja lasken pääsääntöisesti suomeksi.

Ainoa vieras kieli, jolla pystyn nauttimaan myös kaunokirjallisuudesta on saksa. Ja huomaan sellaisenkin, että kun televisiosta tulee saksankielisiä poliisisarjoja tms  niin niissä puhuttu saksa  menee suoraan aivoihin ilman käännösvaihetta. Jossain määrin samaa tapahtuu myös englannin ja ruotsin kanssa, mutta selvästi erona on kyvyttömyys  erottaa hienoja nyansseja kyseisessä kielessä. Faktatekstit menevät sujuvasti mutta varsinainen kielellisillä ilmaisuilla "maiskuttelu" ei näytä toimivan saksan tai äidinkieleni suomen tavoin.

Kuten noissa aiemmissa kirjoituksissa olen todennut moni muukin saksalaista koulua käynyt on havainnut saman. Työelämässä on melko yksipuolisesti joutunut käyttämään englantia ja saksa on muuttunut enemmän tai vähemmän passiiviseksi.

Minulla on haave lähteä aktiivilomalle Berliiniin, jossa pääsisin käyttämään saksaa oikein kunnolla. Kokemuksesta tiedän, että 1-2 viikkoa menee pelkästään kielen aktivoimisessa ja vasta sen jälkeen voi alkaa ajatella kielen käyttämistä. Eli minimiaika tuollaiseen tarkoitukseen olisi 1-2 kuukautta. Katsotaan nyt miten näistä eri (sairauksien) hoidoista selviän ja toivun. Ja tietenkin rahoitustakin pitäisi näin eläkeläisenä vähän mietiskellä vaikka Berliinissä pystyykin aika edullisesti majoittumaan paikallisiin pikkuhotelleihin. Mutta ainahan sitä voi ainakin suunnitella :)