Eläkkeistä

Oikeaa tietoa tuntuu olevan todella vaikea saada. Ja sitten voi myös kysyä että onko sellaista. Onko näistä asioista kaikki tieto sittenkin kiinni siitä minkä taustaryhmän edustaja puhuu. Eli silloin kuulija tai lukija joutuu suodattamaan tietoa hyvin monella erilaisella kriteerillä.

Olen usein kirjoittanut meidän ansioeläkejärjestelmästämme joka alkoi hiukan sen jälkeen kun minä olin astunut työelämään. Minulle on ollut aikamoinen yllätys kuulla nyt melkein 50 vuotta myöhemmin ettei koko työeläkejärjestelmän koskaan pitänytkään olla kokonaan rahastoiva, Kas kun silloin 1960-luvun alkupuolella kyllä sellainen kuva annettiin. Perehdyin asiaan silloin kovasti kun se minua kiinnosti vaikka eläkeikä olikin kaukana tulevaisuudessa. Minua kiinnostui tuo rahastointimalli, koska sen tarkoitushan oli muodostaa iso osa mm suomalaisten teollisuusyritysten rahoituksesta.

Minulle on siis vihdoin ja viimein paljastunut ettei ansioeläkejärjestelmän koskaan pitänytkään olla kokonaan rahastoiva. Nyt minua onkin sitten alkanut ihmetyttää miten iso osuus oli tarkoitus rahoittaa työikäiseltä aktiiviväestöltä ja kuinka iso osuus oli ollut alun perin tarkoitus kattaa rahastoidulla osalla varoja. Ja nuo osuudet ovat muuttuneet ja minkä vuoksi kulloinkin.

Tutkin asiaa viime vuonna enemmän ja silloin törmäsin lisää mielenkiintoisiin näkökohtiin joista julkisuudessa puhutaan hyvin vähän. Eräät eläkevakuutusasiantuntijat totesivat että jos tästä meidän osittain rahastoivasta järjestelmästämme luovuttaisiin pienenisivät yrityksiä kuormittavat vakuutusmaksut huomattavasti. Ja samassa yhteydessä (taisi olla joku vakuutusalan ajankohtaisseminaari) oli vertailuja eri maiden eläkejärjestelmistä. Yllättävän harva perustui edes osin rahastointiin. Siellä missä rahastointia oli esitettiin vertailutiedoissa pienempien kustannusten syyksi jotenkin edullisempi väestörakenne.

Olen nähnyt eri maiden väestöpyramideja ja meillä Suomessa on muistikuvani mukaan aika epäedullinen muuttuessaan nyt tästä eteenpäin melko nopeasti suurten ikäluokkien myötä eläkeläisvoittoiseksi.

Täytän kohta 64 ja olen ajatellut jatkaa työuraani muutamilla vuosilla jos henkinen ja fyysinen terveys sen sallii. Olen ollut osa-aikaeläkkeellä jo kohta 8 vuotta. Kun teen vuoroviikot töitä jää minulle aika tavalla vapaata.

Muistan lukeneeni jostain, että joku vakuutusjohtaja olisi kirjoittanut että jos ihminen olisi oikeutettu osa-aikaeläkkeeseen eikä yritä sitä hakea hänet pitäisi määrätä välittömästi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vajavaisen ymmärryksen vuoksi kun ei ymmärrä miten edullinen tämä eläkemuoto on saajalleen.

Eläkkeiden huonontamisesta yms olen kirjoittanut jo aiemmin.

Tuo työuran pidentäminen on jännä näkökohta. Koko ajan puhutaan siitä loppupäästä. Raa'asti yksikertaistettunahan kysymys on ihan yksinkertaisista asioista. Jos eläkeikärajaa nostetaan 68 vuoteen ehtii nykyiseen verrattuna entistä useampi kuoolla saamatta ollenkaan eläkettä. Ja jos keski-ikä on esim 78 v niin 78 - 68 = 10 v ehtii nauttia eläketta. Jos taas eläkeikäraja on 63 v ehtii samalla keski-iällä nauttia eläkettä 50% pidempään eli 15 vuotta.

Maatalousyrittäjien eläkkeistä en viitsi tässä yhteydessä enempää kirjoittaa. Mutta sen totean että ihan eri maailmasta ne ovat kuin esimerkiksi muiden yrittäjien eläkkeet kun niiden rahat kerätäänkin pääosin veronmaksajilta.

Eräs tuttuni kirjoittaa Kauppalehden blogisivustoon. Hänen tuore kirjoituksensa käsitteli opiskelijoiden vaikeaa pääsyä mm korkeakouluihin opintoja aloittamaan. Siinä on myös eräs näkökohta että tuottavan työn työikä pidentyisi myös työuran alkupäästä. Ihan rahan-arvoinen etu sekin.

Aikomukseni oli kirjoittaa veroistakin tässä samassa jutussa mutta ihan koko maailmaa syleilevää en sittenkään viitsinyt tästä tehdä ja poistin otsikosta veroihin viittaavan sanan. Nytkin tuli jo turhan pitkä. Tiivistäminen kun ei ole kirjoitushyveitäni. No ei kyllä puheissakaan ;)