Musta pantteri - Black Shot

Olen jäänyt koukkuun tuohon Fazerin ihanaan salmiakkikarkkiin tai oikeammin nyt sen uudehkoon Black Shot versioon.

Enhän minä saisi syödä tuollaisia. Ihan riittävästi on keskivartalolihavuutta ja tupakastakin olen päässyt eroon jo yli 10 vuotta sitten. Eikä tuollaisen pussin herkuttelu kerralla ole terveelliistä sokeriarvoillekaan.

Mutta kun tuo Black Shot tuli markkinoille alkoi tavallinen Pantteri tuntua aika pliisulta.

Välillä kävi niinkin että lankesin milloin missäkin kaupassa ostamaan tuollaisne pussin kunnes tein päätöksen yhdestä karkkipäivästä viikossa ja otin siksi lauantain. Ihan kuten lapsille. Parin lauantain jälkeen älysin ettei tuokaan ole järkevää. Eihän minun sentään joka lauantai ole mussutettava tuota pussia.

Nykyään röyhistän rintaa kun pääsen kaupassa karkkitelineiden ohi ostamatta Pantteria. Kun pääsen kaupan ulkopuolelle olen äärettömän ylpeä että onnistuin taas vastustamaan tuota houkuttelevaa syntiä.

Kun ei osta niin ei tule syötyä. So simple as that!

Noudattamalla Antti Heikkilän vähähiilihydraattista Pellinki-diettiä olen päässyt aika hyvään vauhtiin laihdutuksessa. Mutta laihdutusurakka jatkuu.

On minulla muitakin syntejä kuin tuo Pantteri Black Shot. Tupakkaa en polta. Alkoholia juon aika vähän sitäkin. Terveysmielessä pitäisi ihan lisätä punaviiniä tai konjakkia. Tosin en voi sanoa olevani kummankaan suuri ystävä - ainakaan halpojen laatujen. Valkoviinit ja kuohuviinit on suosikkejani. Kozelin tummasta oluesta pidän myöskin mutta minulle oli järkytys lukea miten hiilihydraattipitoista olut on. Erilaisista siidereistäkin olen pitänyt vaikka kotimaiset siiderit pääasiassa ovat aika mauttomia sokeri- tai keinomakeutuslitkuja. Väkevistä pidän Calvadoksesta ja huippuluokan skottiviskeistä, joihin viimeksimainittuihin ei minun eläkeläisen tulot oikein riitä jos kovasti innostuisin. Ääh. Ei pidä puhua niin ei ala tehdä mielikään.

Maistakaa Pantterin Black Shottia jos pidätte jossain muodossa salmiakista. Mutta älkää jääkö koukkuun.