Olen taas lukenut erilaisia mietelmiä elämän ja kuoleman kysymyksistä ja sen suhteesta meidän terveydenhoitojärjestelmään.
Tänään hätkähdytti erään 38 vuotiaan odottavan äidin mietteet kun oli käynyt 13. raskausviikolla ultraäänikuvassa.
Tämä lause hätkähdytti (lihavoinnit minun): "Koska Peppi on vanha synnyttäjä yhteiskunta pitää huolta siitä, että Peppi saa parhaan mahdollisen tiedon vauvan tilasta ja mahdollisesta vammaisuudesta. Yhteiskunnalle on tärkeää, että kalliita tuottamattomia vammaisvauvoja syntyy mahdollisimman vähän."
Lukekaa itse äidin mietteet.
En ole abortin kannattaja. Mutta en myöskään ihan totaalivastustaja. Viiden terveenä syntyneen lapsen isänä olisi helppo hurskastella aborttia vastaan. Mutta jouduin miettimään mitenkähän sitä itse olisin suhtautunut jos olisi ollut etukäteen ennakoitavissa mahdollisesti vammautunut vauva. Ihan kai 100% tarkkoja nuo seulonnat eivät ole mutta kuka vanhempi haluaa ottaa mitään riskiä jos tiede tarjoaa nykyään tuollaiset seulontamahdollisuudet. Ja terveydenhoitojärjestelmä ratkaisuksi abortin.
Niin se eugeniikka on meillekin ujuttautunut. Ihan sivistyneen hyväksyttävällä tavalla.
Mutta miten pitkä askel tästä on Ruotsin nyt jo tuomittuihin tapauksiin. Professori Jukka Kemppinen on blogissaan kertonut niistä otsikolla "Ruotsalainen rotu". Sivutaan siinä Suomeakin ja tässä vähän lisää.
Mutta kyllä minä yksittäistä äitiä ymmärrän joka pienellä ympäristön painostuksella tekee odotetun aborttiratkaisun. En tuomitse. Jos olisin nainen ja samanlaisessa tilanteessa niin saattaisin tehdä sellaisen päätöksen.
On tämä tavallaan aika kauheaa mitä mahdollisuuksia tiede tarjoaa jo nyt. Ja montako askelta tästä olisi natsi-Saksan tapahtumiin? Pahoin pelkään että vähemmän kuin uskommekaan.
16.10.2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Täsmälleen näin se menee. Ystäväni, Pepin ikäinen, odotti kolmatta lastaan. Häntä painostettiin tiukasti tutkimuksiin. Hän ei halunnut mennä, jolloin syyteltiin sävyyn: entä jos saatte vammaisen lapsen yhteiskunnan niskoille. Ystäväni oli koulutukseltaan väitellyt tohtori ja sittemmin yliopiston professori. Hän oli ylen tuohtunut. Kristilliseen vakaumukseensa nojaten, hän ei olisi kuitenkaan halunnut aborttia. Lapsi oli terve ja jo aikuinen nuori nainen maailmalla.
VastaaPoistaKyllä meillä harjoitetaan rodunjalostusta. Vammaiset älkööt vaivautuko.
Meillä oli näköjään suht samanlaisia ajatuksia koskien tuota rodunjalostusta, jonka uusi muoto on tämä neuvolan seulonta.
VastaaPoistaTietyissä tilanteissa varmaan ihan oikeakin ratkaisu, jos todetaan että vauva on vaikeasti vammainen. Mutta kuka on se joka asettaa rajan? Kuka tai mikä on niin varma kaikesta, niin viisas ja laajakatseinen, että voi sanoa kuka on rajan väärällä puolella. Luulen että vammaiset joukossamme antavat kuitenkin yhteiskunnalle ja yksittäisille ihmisille paljon, jos ei muuta niin ajateltavaa. Tarvitaanko kaikkea kehitystä vain siihen, että estetään ei_täydellisten syntyminen? Miksi ei suunnatta voimia ja taitoa heidän auttamiseensa?
Vaikea aihe, monta hyvää mielipidettä on tämän tiimoilta aikojen myötä lausuttu. Monta henkilökohtaista kokemusta on ollut. Monta ratkaisua on tehty, joista osaa varmasti myös kaduttu.
Lukutikulle:
VastaaPoistaEi tämä minulle yllätys ollut. Olen muissakin yhteyksissä joutunut miettimään terveydenhoidon eettisiä kysymyksiä.
Vaikka kannatankin kaikin tavoin elämän kunnioittamista edusti tämä esimerkki kuitenkin sellaista asiaa jossa olisin erityisen armollinen nimenomaan äidin tekemälle valinnalle. En tuomitsisi äitiä joka päättäisi varmuuden vuoksi valita abortin. Mutta minkäänlaista painostusta tai ohjaamista terveydenhoitohenkilöstön puolelta en hyväksy erityisesti vielä kun nuo testit kuitenkin ovat aika epävarmoja. Ja voi käydä juuri kuten lukutikku kertoo.
Onneksi en ole itse eivätkä vaimonikaan joutuneet 5 lapsen kanssa tuollaisia miettimään mutta eivät olleet äiditkään odotusaikana tuollaisessa "riski-ikäryhmässä" vaan ihan hyvässä synnytysiässä.
Lisäksi toivon hartaasti että aborttivalinnan tehneet jaksavat elää päätöksensä kanssa kohtuullisen sovussa.
erityisesti ongelma tässä on siinä, etteivät nuo testit ja seulonnat ole välttämättä 100% luotettavia. Tästä syystä jätin itse seulonnat väliin. Neuvolan täti auttoi tähän johtopäätökseen kertomalla kuinka hänen asiakkaansa oli saanut seulonnoissa tulokseksi, että sikiö on Downin syndroomaa sairastava. Vanhemmat päättivät tästä huolimatta pitää lapsen. Ja kas, syntyi terve lapsi.
VastaaPoistaJätin siis seulonnat väliin ja kuuntelin seuraavan raskauden aikaan toisen neuvolan tädin hurskasteluja siitä etten taida tietää minkälaista on elää vammaisen lapsen kanssa. Kerrottuani että olen seurannut koko ikäni isäni työtä vähemmän ja enemmän vammaisten ihanien ihmisten kanssa muuttui ääni kellossa. Perusteluksi tarjottiin vammaisen lapsen kalleutta yhteiskunnalle.
En vastusta aborttia. Mutta vastustan rodunjalostusta.
Mistä tuli mieleeni kertoa, että kasvukäyrien alareunoilla kasvanut poikani joutui 2-vuotislääkärintarkastuksessa kuuntelmaan kuinka lääkäri yritti vakuuttaa minua siitä, että jos poika näyttää jäävän kovin lyhyeksi, niin kannattaa kyllä hyvissä ajoin harkita hormonihoitoja. Lyhyen keskustelun jälkeen (jossa lääkäri yritti vakuuttaa minulle etten ymmärrä miten tuskallista pojalle on olla lyhyt) kerroin lääkärille että pyrin siihen ettei poikani itsetunto ole senteistä kiinni. Ja toivon etteivät muutkaan yritä johdattaa häntä kuvittelemaan outoja senttien perusteella.
Ja tämä kaikki siis 2000-luvulla.
ps. en jostain syystä pysty jättämään kommenttiani tähän kuten ennen, nimelläni. t. Pirjo
Pirjolle: Tiedän että nuo testit ovat hyvin epävarmoja.
VastaaPoistaOngelmallista onkin tuo terveydenhuoltohenkilöstön johdattelu joka perustuu epävarmoihin diagnooseihin.
Vaatii aika voimakkaan ihmisen joka rohkenee vastustaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja ottaa tuollaisen riskin.
Muistan minäkin minkälainen kohu pienen asuinpaikkakuntamme neuvolassa syntyi kun emme suostuneet syöttämään lapsillemme neuvolasta "määrättyjä" fluoritabletteja. Ja ihan hyvät ovat näiden nyt jo lähes kolmekymppisten hampaat.
Auta vaan poikaasi rakentamaan sitä itsetuntoa muulla kuin pituudella, sanoo 171 cm lyhyt Granpa Igor ;)