Lopetettuani yli 7 v sitten tupakoinnin lihoin melkoisen nopeasti parikymmentä kiloa. Tavoite oli tärkeä eli piti lopettaa tupakointi. Eräälle lääkärille valitinkin, että onko tässä mitään järkeä että vaihtaa toisen epäterveen elämäntavan vain toiseen epäterveelliseen eli ylipainoon. Sain lievää lohdutusta lääkäriltä että ylipaino on kuitenkin pienempi paha.
Tupakoimattomuus on pitänyt. Ja niin on läskitkin ;)
Olen lueskellut kaikenlaisia diettikirjoja ja tutkinut ruokaympyröitä. Jossain vaiheessa kävin Painonvartijoissakin.
Joku kirjoittikin Painonvartijoista että sehän on elintarviketeollisuuden omistama ja sen intressit voivat siten olla ihan muualla. Niin harva ehkä tietää mutta 1978 Weight Watchers International myytiin H.J. Heinz yhtiölle. Siis tälle mm ketsuppia valmistavalle yhtiölle. Ja nyt kun Yhdysvalloissa on tulossa presidentin vaalit niin pitää muistaa että presidenttiehdokas McCainin vaimo kuuluu kyseisen firman omistajasukuun ja taitaa olla suurin omistaja edelleen.
Pitkällisten tutkiskelujen jälkeen olen kovin pettynyt. Meille annetaan ravitsemuksesta jos jonkinlaista tietoa ja paljon siitä on ilmiselvästi vanhentunutta.
Kuten eräs tuttu paljon maailmalla matkustellut hoikka naisihminen sanoikin, miten hän oli ihmetellyt Amerikassa erään tuttavaperheen ruoka- ja jääkaappeja. Kaikkialla oli vähärasvaista diettiruokaa ja koko perhe on todella lihavia.
Ruotsalainen ravintotutkija Torvald Åberg varoittaakin aspartaamilla maustetuista kevytjuomista. Ne saattavat aiheuttaa juuri vastakkaisen reaktion. Keho luulee saaneensa hiilihydraattienergiaa. Kun petos paljastuu alkaakin tehdä mieli jotain makeaa kuten esimerkiksi suklaata. Muutenkin aspartaami vaikuttaa aikamoiselta myrkyltä kun siitä lukee ja sitä näyttää nykyään olevan melkein kaikissa kevyttuotteissa. Sääli koska se on ainoa "laihdutus"-makeutusaine jonka makuaistini on hyväksynyt. Onneksi olen vähentänyt kahvin juomisen ihan minimiin.
Vähähiilihydraattiset ruokavaliot tuntuvat järkeenkäyviltä. Michel Montignacin kirjassa on selostettu selvästi villakoiran ydin ja myös selkeät syyt miksi miksi liikalihavuus ja aikuisiän diabetes ovat uusia räjähdysmäisesti leviäviä kansansairauksia kaikissa länsimaissa. Tässä myös yksi hyvä kirjoitus koskien laihdutusdebattia.
Ja arvostan suuresti ortopedi Antti Heikkilää hänen paljon vastustusta saaneesta mm ravitsemukseen liittyvästä valistustyöstään. Tässä Wikipedian juttu niin pääsee vähän kritiikkiäkin mukaan jos joku haluaa sitäkin puolta lukea.
No ei tässä liikoja pidä rehvastella. Katsotaan nyt miten tämä menee. Erilaiset maustetut 0% rasvaa jogurtit olen korvannut perisuomalaisella viilillä. Leivän syöntiä olen vähentänyt vaikka olenkin jo vuosia syönyt pääasiassa ruisleipää. Paitsi että nämä erilaiset herkulliset leipomoissa leivotut ruispalathan ovat tosiasiassa puoliksi vehnäleipää ja siksi olenkin siirtynyt 100% täysjyväruisleipään. Ei ole ehkä ihan yhtä suussa sulavaa mutta ei sen tarvitsekaan. Tuleehan syötyä vähemmän. Porkkanaakin vain raakana kun sen glykeeminen indeksi nousee huomattavasti esimerkiksi keitettäessä. Durum vehnästä tehty spagettikin on melko alhainen glykeemiseltä indeksiltään jos se keitetään vain "al dente" kuten italialaiset sanovat. Ja tuorepastat pannaan kaikki.
Ohoh. Kova urakka. Pitäkää peukkuja ;)
6.10.2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Se Heinz-eukko oli kyllä viime vaalien John Kerryn vaimo. McCainin puoliso Cindy on joku pilsnerin tukkumyyjä. Tai jotain.
VastaaPoistaMinulla sitä on kokemusta laihduttamisesta varmasti yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Suurin kertalaihdutus 36 kg.
VastaaPoistaNykyään kilot eivät kiinnosta vaan sentit. Viimeistään silloin kuin päälle mahtuvat enää suurimmat housut on alettava laihduttamaan.
Ainoa mikä minulla on toiminut on hiilihydraatiton. Kukin kertalaihdutus kestää noin pari kuukautta. Viimeisin on juuri päätöksessä.
Mutta varmaan se mikä kutakin laihduttaa on aika henkilö tai tapauskohtaista.
tsemppiä vaan
Kiitoksia anonyymille asiavirheen korjauksesta. Olisihan tuo pitänyt selvitä pienellä nettiselailullakin mutta oli yö kun kirjoitin tuota ja piti päästä nukkumaankin. Seli seli ...
VastaaPoistaTässä sitä taas huomaa miten tärkeää on mediakritiikki. Ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee.
Ei virheeni tästä mitenkään pienene mutta totean sen minkä aiemminkin olen kirjoittanut että ammattitoimittajat tekevät ihan samalla tavoin virheitä.
Oli sentään kyse kuitenkin presidenttiehdokkaan puolisosta eli totta toinen puoli ;)
Että ollaan kaikki kriittisiä lukemastamme.
Kirkkovenemiehelle. Juu, tiedän että kyse on miehestä. Harva nainen tuollaista nimimerkkiä käyttäisi.
VastaaPoistaSentithän ne minuakin. Eräs pyylevä kollegani kertoi omista ongelmistaan kun valitin läskieni vuoksi vaikeita vaatehankintoja ja suunnittelevani tosi vakavasti laihdutusta. Hän kertoi välivaiheesta jolloin tavallisessa vaatekaupassa oli liian pieniä vaatteita ja isojen poikien myymälässä liian isoja. Ja minua kun alkoi naurattaa, että hän taisi hoitaa ongelman kasvamalla isommaksi jotta ne isojen poikien vaatteet sopivat. Onneksi kaveri on huumorintajuinen ja ymmärsi hurtin huumorin, ainakin luulen niin. Mutta eihän sitä tiedä vaikka olisin verisesti loukannut häntä.
Kyllä nämä läskit on aika jännä juttu. Jos niiden kanssa näyttää tulevan toimeen kuten monet väittävät niin kyllä ne silti vaivaavat. Olen aika vakuuttunut. Minua ainakin.
Kysyin jo viime omalääkärillä käynnin yhteydessä keväällä häneltä epätoivoisena näistä uusista lukemistani laihdutuspillereistä. Kieltäytyi ja kertoi niiden ikävistä sivuvaikutuksista. Ja sanoi että jos ehdottomasti haluan niin kyllä joku niiden reseptejä kirjoittaa. Hän ymmärtää ne vain jossain aivan äärimmäisessä lihavuustapauksessa. Siihen totesinkin, että jos lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta reseptiä jostain lääkkeestä niin sitä neuvoa on parasta uskoa ;)
Mutta tupakoimaan en silti enää ryhdy!
Muutama naispuolinen työkaverini on ruvennut karppaamaan. Karppauksessa syödään vähähiilihydraattista ruokavaliota, jolloin kehon omat hiilihydraattivarastot vähenee ja elimistö siirtyy ketoosiin. Ketoosissa elimistö polttaa rasvaa energiaksi, joka käytännössä näkyy läskien vähenemisenä.
VastaaPoistaVaatii tietenkin ruokavalion muutoksen, mutta mikäpä laihdutus sitä ei vaatisi? Karppauksessa tiputetaan ketoosin avulla paino aluksi haluttuun pisteeseen, jonka jälkeen lisätään hiilihydraatin määrää varovasti ja jatketaan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, haluttaessa pysyvästi.
Juho: Kiitoksia sinullekin. On kiva kun on kannustajia. Ja sitten vaikeampi luovuttaa.
VastaaPoistaNyt pitää vaan olla tarkkana että saan riittävästi kuitenkin kaikkea. Olen nimittäin kuullut tapauksista että ihmiset ovat joutuneet lopettamaan kesken.
Ja itse asiassa on minullakin sellainen kokemus kun ensimmäisen kerran tätä karppausta kokeilin. Tulin niin väsyneeksi että pelästyin ja lopetin. Nyt yritän huomattavasti monipuolisemmalla ruokavaliolla.
Hei
VastaaPoistaItse laihduin 20 kiloa, kun lopetin tupakanpolton liki 40 vuotta sitten. Lopetin nimittäin samalla mutustelun ja siirryin oikeaan ruokaan. Tuo ihannepaino on sitten säilynyt vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen syömällä oikeaa ruokaa sen mukaan kuin nälättää.
En suosittele dieettejä vaan oikeaa elämäntapaa. Hyviä ohjekirjoja ovat mm: Lisbeth Stahre: Laihduttamisen loppu (Edita 2007) ja Gisela van der Stehrin: Lupa syödä (Edita 2006)
Lukutikulle: Ongelmani ei ole painon ylläpitäminen vaan tupakoinnin lopettamista edeltäneen painon takaisin saavuttaminen.
VastaaPoistaEn syö roskaruokaa. Syön terveellisesti ja monipuolisesti. Syön paljon vihanneksia ja hedelmiä. Ja syömäni leipäkin on pääasiassa ruista. Kolesteroliarvoni ovat erinomaiset. Eli kuten lukutikku nimittää: oikeaa ruokaa. Makeille herkuille olen perso se myönnetäköön mutta senkin himon pyrin tyydyttämään hedelmillä.
Michel Montignacin suosittelemaa ruokavalio ei ole mikään ihmedietti ainakaan minun mielestä jos vertaan sitä johonkin lentoemäntä-, kaalisoppa- tai näkkileipädiettiin.
Se sopii hyvin yhteen esimerkiksi ns Harvardin ruokapyramidin kanssa. Ja vastaa minun ymmärrykseni mukaan hyvin uusimpia ravitsemustieteilijöiden tutkimuksia.
Uskon tähän
http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/what-should-you-eat/pyramid/
ja tähän
http://en.wikipedia.org/wiki/Walter_Willett
enemmän kuin kotimaisen Kansanterveyslaitoksemme mantraan. KTL:n pitää ajatella isoa elintarviketeollisuuttamme ja maataloustuotantoa. Minua alkoi tympiä KTL:n sivulla esitetty ainoan oikean totuuden lause "Hiilihydraattiviha on antanut myötätuulta tri Atkinsin ja hänen perässähiihtäjiensä niukkahiilihydraattisten ja runsasrasvaisten laihdutusdieettien markkinoinnille." Ei se kovin tieteelliseltä kuullosta.
Samanlaisista asenteistahan tuolla Harvardin yliopiston sivuilla kerrotaan Amerikassakin. Kannattaa lukea tuo edellä laittamani linkki tuonne Harvardin sivulle. Siinä viitataan selvästi erilaisiin bisneskytköksiin sikäläisissä "virallisissa" ravitsemussuosituksissa.
En katso hurahtaneeni mihinkään ihmedieettiin. Mutta myönnän että tässä tiedon tulvassa on vaikea tietää mitä uskoa ja mitä ei.
Tsemppiä Igor pyrkimyksiisi. Itse en ole ylipainoinen, mutta joudun silti keskittymään siihen, etten sellaiseksi tulisikaan.
VastaaPoistaHuomioni tässä 40 ikäisenä on se, että elimistö vaatii kaiken aikaa vähemmän tullakseen toimeen. Eikä kyse ole liikunnan vähentymisestä. Olosuhteet pysyvät samoina, mutta aineenvaihdunta hidastuu. Siis jo ennen eläkeikää.
Olenkin ihmetellyt miten vähällä sitä pitääkin tulla myöhemmin toimeen jotta kilot pysyy kurissa.
Ja itse olen jo 20 vuotta ollut kasvissyöjä, joka kaihtaa eineksiä. karkit ja pullat lopetin jo 10 vuotta sitten kokonaan.
Pirjolle: ex-vaimoni ja nuorin tyttäreni ovat siirtyneet kasvissyöjiksi pari vuotta sitten.
VastaaPoistaKyllä se aineenvaihdunta muuttuu. Taisin ensimmäisen kerran havaita jossain 40 v kieppeillä.
Yrjö Kallinen sanoi aikoinaan hyvän ohjeen miten pitää syödä. Vain sen verran että nälkä lähtee. Ei yhtään enempää. Ai että miten monta kertaa olen silti yllättänyt itseni herkuttelemasta - ja joka kerta on palautunut Kallisen sanonta mieleen. Nälkä on lähtenyt ajat sitten mutta mätän suuhuni vain mielihyvän vuoksi. Nyt laihiksella olen yrittänyt ottaa tiukemman otteen itsestäni.
Einesten ja pullan syönnin lopettamisen ymmärrän. En osta pullaa kotiini enkä sitä tunne kaipaavani. Mutta en joskus voi vastustaa jos on aivan vastaleivottua nenän edessä.
Mutta jos sinä Pirjo olet totaalisesti lopettanut karkkien maistamisenkin niin korvikkeeksi suosittelen kuivattuja ananaksia. Aikamoisia kaloripommeja ovat mutta aah niin hyviä. Tai sitten suklaarusinoita. Onko suklaarusinat karkkeja?
Omalta osaltani olen vähentänyt eineksiä. Karkkihyllynkin osaan 9 kertaa 10:sta ohittaa.
Kiitoksia onnen toivotuksista.