Järkyttävä dokumentti

Tulipa lauantaina katsottua televisiosta ykköskanavalta dokumentti 'Elämää Manhattanin alla'. Siinä kerrottiin New Yorkin maanalaisissa tunneleissa ja hylätyillä metroasemilla elävistä ihmisistä. Olosuhteet olivat järkyttävät. Aina moni noista ihmisistä kuitenkin paljasti että heidän ehkä ainoa ja suurin toiveensa oli että olisi oma koti - vaikkapa vain yksi huone. Eli kyllä heillä oli haaveita.

Selvästi ohjelmassa ei käsitelty kuinka monella oli huumeongelmia mutta ilmeisesti aika monella. Joidenkin kohdalla heroiinin käyttö todettiin. Asian selvempi käsittely samassa yhteydessä olisi ollut valaisevaa. Ohjelmassa kerrottiin että New Yorkin nollatoleranssi-pormestari Giuliani siivosi näitä maanalaisia asuinpaikkoja samalla innokkuudella kuin tavallista rikollisuutta. Mutta ohjelmassa ei kuitenknaa kerrottu oliko Giulianilla jotain positiivisia toimia näiden ihmisten paremmille asuinoloille.

En ryhdy teologisiin keskusteluihin asiasta mutta tällaiset asiat pitävät minut edelleen pois minkään uskonnon piiristä. Jos tuollainen on mahdollista tai sallittua niin ainakaan minun uskokäsitykseeni se ei mahtuisi. Tuli vain taas mieleeni tästä kun oman kodin lämmössä ja rauhassa vietin kiitollisena lauantai-iltapäivää.