27.6.2009

Helsingin metron automatisointikustannukset

Luin mielenkiinnolla uutisen että Helsinki kaupungin liikennelaitoksen kulunvalvontalaitteiston hankinnasta on syntynyt oikeuskiista.

Huomiotani tietenkin kiinnitti että hankkeen oli saanut hoitaakseen Siemens niminen yritys. Voi olla että ruotsalainen kilpailija oli vain havahtunut samaan Siemens nimeen kuin minä. Siemens on varmaan hyvä ja osaava yritys monella tekniikan alueella. Minulla on suuri kunnioitus saksalaista insinööritaitoa kohtaan edelleenkin vaikka keski- ja kaukoidän insinöörit ovatkin kirineet kovasti välimatkaa. Mutta Siemens on vuosikymmenet kunnostautunut maailmanlaajuisesti myös vähemmän kunnioitettavalla sektorilla eli korruptiossa. Suomessahan oli aikoinaan se kuuluisa metroskandaali kun metroa rakennettiin ja siinä avainasemassa muistikuvani mukaan Siemens. Ja samanlainen skandaali paljastui Saksassa Siemensillä muutama vuosi sitten ja sen mittasuhteet olivat kyllä järkyttävän suuret. Suomessa siitä muistikuvani mukaan kirjoitettiin mediassa aika vähän. Voisi noiden perusteella melkein ihmetellä onko Siemensillä jo vuosikymmenien lahjontaperinteet?

Mutta noihin Helsingin metron automatisointikustannuksiin. Uutisessa puhuttiin investoinnista jonka suuruusluokka oli 120 miljoonaa euroa. Ja sillä investoinnilla olisi lopputulema että metrojunista voitaisiin poistaa kuljettajat. Varmaan ihan hyvä hanke.

Kun meille tavallisille kansalaisille tuollaiset sadoissa miljoonissa euroissa olevat rahasummat ovat lähes imaginäärisiä niin yritän niitä usein suhteuttaa johonkin.

Tässä tapauksessa ryhdyin tutkimaan montako kuljettajaa metrossa on tällä hetkellä. Arkena olisin saanut vastauksen varmaan soittamalla HKL:n toimistoon mutta nyt yritin sitä selvittää netin avulla HKL:n sivustolta.

Bussi- ja raitiotielinjoja oli 120 kpl ja metrolinjoja 2 kpl. Kuljettajia HKL:llä oli n 360 kpl. Suoraan ei tuosta metrojunan kuljettajien määrää selviä.

Mutta tehdäänpä laskutoimitus toisin päin. Oletan yhden kuljettajan kustannuksiksi (palkka, sosiaalikulut yms) vuodessa 100'000 euroa, joka vastannee noin 5000 euron kuukausiansioita mukaan luettuna erilaiset ilta- ja pyhälisät. Uskoisin riittävältä, todellinen voi olla pienempikin.

Jakolasku tuottaakin aika uskomattoman tuloksen. Tuolla automattisoinnin hinnalla 120 miljoonaa euroa voitaisiin maksaa tuollaista kuukausiansiota 40 kuljettajalle 30 vuoden ajan. Tai 30 kuljettajalle 40 vuoden ajan. En tiedä noiden kuljettajien lukumäärää mutta 40 henkeä tuntuu jo melko suurelta lukumäärältä.

En puutu tässä siihen että olisiko meillä tulevaisuudessa pulaa työvoimasta ja metrokuljettajista mutta siitä päätelleen että maahanmuuttajia on paljon bussikuljettajina voisi päätellä että heitä olisi saatavilla myös metrojunan kuljettajiksi.

Mutta tuolla tavoin laskettuna tarvittavat rahasummat tuntuvat aika hurjilta.

3 kommenttia:

  1. Voi sen varmaan suhteuttaa siihenkin, että Suomi velkaantuu nyt sen kuusi miljardia vuodessa, joten 120 miljoonaa on 2% eli viikon velan ottoa vastaava määrä.

    Toisaalta, voi miettiä asiaa niinkin, että jos oikeasti tietokone pystyy korvaamaan jonkun fyysisen työn, niin ehkä työ on aika simppeli ja tuottamaton. Toisin sanoen, jos metrokuski saadaan siirrettyä sellaiseen työhön, joka on tuottavampaa, niin kansakunnan taloudellinen tuotteliaisuus kasvaa. Jonkinlaisena vertailukohtana voinee pitää sitä aikaa, kun liikennevalot tulivat käyttöön. Poliisit saatiin kentälle tutkimaan rikoksia.

    Toki analogia kulkee myös niin päin, että kun poliisit otettiin pois katukuvasta, rikollisuus lisääntyi, eli ei poliisin siirto pois liikenteen ohjauksesta mitenkään vähentänyt poliisien tarvetta. Ehkä etäohjattujen metrojunien valvomoissa on loppujen lopuksi sama määrä porukkaa töissä kuin olisi ollut junia ohjaamassa... Mutta onhan se jo Stalinin aikainen unelma saada työläiset kulkemaan maan alla robottimaisella tarkkuudella. Ei siinä ole sijaa hempeilylle kun virkamies jotain päättää. Putinkin kävi täällä opettamassa, että sitä varten ovat kirkot.

    VastaaPoista
  2. KT: Joo. Tuo hillitön velkaantuminen ja veronalennukset tuokin mieleeni Saksan jossa juuri käytiin kovaa kalabaliikkia että eihän verojen alentamista voida ajatella aikana jossa muutenkin joudutaan velkaantumaan.

    Tämä metrojuttuhan on siihen nähden toki ihan pikku juttu mutta on jotenkin yksittäistapauksena kuvaava. Ja oikeastaan se kirjoitukseni pointti olikin enemmän miten tuollaisia normaali-ihmiselle käsittämättömiä summia voi yrittää havainnollistaa.

    Olen itse ollut joskus työssä jossa jouduin tuollaisia jättiläissummia pyörittelemään, Niiden suuruusluokan käsittäminen vaati joskus tuollaisia vertailuja.

    Jos omassa budjetissa heittää prosentilla niin summa on pieni mutta jos lähtökohtana on tuollaiset jättiläissummat niin siellä promilleillakin on merkitystä. Jos ei muualla niin ainakin myyjien kestityspöydissä :)

    VastaaPoista
  3. Olen jo sen verran varttunut, että muistan Liikasen "verotus kevenee" ja muut höplästävedot mukaanlukien "ei koske Suomea".

    Pointti siis on että verotusta kyllä laskettiin, mutta samalla otettiin käyttöön valtion maksuperustelaki, joka lisää aika tuntuvasti kansalaisten kustannuksia koska ennen ilmaiset tai verojen kautta maksetut palvelut ja tuotteet tulivat viranomaismaksun piiriin.

    Nyt näyttäisi siltä, että verotusta korotetaan entiselle tasolle, mutta samalla jäävät voimaan myös erilaiset viranomaismaksut. Kansalainen häviää aina.

    Tässä uutta passia kohta hakiessani muistuu mieleen kuolematon lausahdus joltain virkamieheltä. Passin hinta pysyy uudistusten jälkeen entisellään. Kukaan ei varmaan sanonut tuolle puupäälle että oikeasti passeista joutuu elämän aikana maksamaan tuplasti kun voimassaoloaika putosi puoleen.

    Miksi sen pitää olla voimassa 5 vuotta, miksi ei esim. 6 tai 7?

    VastaaPoista