Luterilaisella kirkolla on pitkään ollut hautojen hoitoa varten perustettuja hautaisnhoitorahastoja.
Vuoteen 1969 ainakin Helsingissä myytiin hautojen hoitoa varten ns ainaishoitosopimuksia. Niiden ideana oli kustantaa haudan ainainen hoito rahastoon sijoitetun pääoman tuotolla.
Tuollainen piti kannattamattomana lopettaa. Ihan tarkkaan en muista miten silloin 1960-luvulla asiasta kiistely eteni. Mutta sen muistan hyvin että esillä oli sellainenkin vaihtoehto että ainainen haudanhoito jollain konstilla olisi yksipuolisesti muutettu vain määräaikaiseksi.
Kiinnitin jo silloin 24 vuotiaana huomioita että onko kirkon tulkinta iäisyydestä noin joustava, että ainainen jossain kohdassa tarkoittaa oikeasti iäisyyttä mutta jossain toisessa kohdassa voidaan joustavasti muuttaakin määräaikaiseksi.
26.9.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti