Sattuipa tuossa olemaan myynnissä asunto, jonka aikoinaan 1970-luvulla ostin. En muista ihan tarkkaan mutta hinta oli vuonna 1975 muistaakseni 150000 markkaa ja asunnossa oli 4 h + k ja neliöitä noin 85 m2.
Asunnon nykyinen pyyntihinta on markoiksi muunnettuna 470000 markkaa muunnettuna Nordean tarjoamalla rahanarvonkerroin laskurilla.
Siis mitä? Asunnon arvo on kolminkertaistunut? Korkoa korolle laskettuna se on 3,25% vuotuista korkoa. Jos asunto olisi ollut vuokralla olisi vuokratuloon laskettu korko 0,75% antanut vuotuiseksi tuotoksi 4% (arvonnousu 3,25% + tuotto 0,75% eli yhteensä 4% ) . Nykyään haluavat vuokranantajat pääkaupunkiseudulla jos rahavuokriin 4% vuotuisen koron jonka päälle tulee vielä tuollainen 3,25% arvonnousu. Aika hyvätuottoinen sijoitus nykyisillä korkotasoilla! No joo. Kyllä minä tiedän, että 'what goes up goes down' eli ei tuo arvonnousu ikuista ole. Kyllä se asuntokupla puhkeaa meilläkin. Sitä vaan on vaikea arvioida milloin se tapahtuu.
Olen jo aikaisemmin miettinyt kuinka paljon asuntojen hintoja on nostanut pienet lainakorot ja pitkät maksuajat. Minä uskon, että siinä on ollut yksi erittäin suuri syy asuntojen hintojen räjähdykseen. Totta kai niukkuudella ja kysynnällä ja tarjonnalla on ollut myös vaikutusta hintoihin.
Olen joskus kertonut asuntoa ostaville nuorille miten silloin 1970-luvulla asuntolainojen maksuaika oli yleensä 5 vuotta jos vakuutena oli asunto-osake ja 8 vuotta jos oli kyse omakotikiinteistöistä. Nuoret ovat olleet kauhuissaan ja ihmetelleet miten silloin ylipäänsä kyettiin pienemmillä tuloilla ostamaan omia asuntoja. Kun nykyään asuntolainat ovat 25-30 vuoden pituisia. Käytännössä maksat oman asunnon lähes samoilla kustannuksilla kuin asuisit vapaiden markkinoiden hintaisessa vuokra-asunnossa.
13.11.2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Pitää itse vielä kommentoida. Vuona 1975 olin hyvätuloinen johtotehtävissä ja tuon asunnon hinta oli yli 30 kuukauden bruttopalkka. Nyt olen eläkkeellä ja ansiot eivät siten ole vertailukelpoiset. Ja viimeksi työssä ollessani olin puolipäivätyössä ja osa-aikaeläkkeellä. Ja noiden kahden vertailuajankohdan aikana vaihdoin kokonaan ammattiakin. Eli ihan vertailukelpoisia eivät tiedot ole näiltä osin mutta kuitenkin hyvin suuntaa antavia. Osa-aikatyön ansiot muutin täyspäivätyöksi vertailtavuuden parantamiseksi.
VastaaPoistaVertailun alussa 36 v sitten asunto maksoi yli 30 kuukauden bruttopalkan. Vertailun lopussa nykyhetkellä sama asunto maksoi yli 80 kuukauden bruttopalkan. Verotus oli jonkin verran lieventynyt tuolla välin mutta ei kuitenkaan niin merkittävästi että se noin suurta eroa kovin paljoa kompensoisi.
Jännä on vertailu vielä yhdestä näkökulmasta. Jos vertailun alussa asuntolainan laina-aika oli 5 vuotta meni asunnon maksamiseen noin 2,9 vuoden bruttopalkka sinä aikana. Nykyisillä 25 vuoden laina-ajoilla menisi yhdellä tavalla laskettuna vähemmän. Eli tuosta 25 vuoden laina-ajasta menisi 6,8 vuoden bruttopalkka maksamiseen eli koko 25 v laina-ajalta jäisi muuhun kulutukseen lähes 3/4 ansioista kun tuossa 36 v takaisessa asetelmassa jäi laina-aikana muuhun kulutukseen alle puolet tuloista.
Kiistatonta on näinkin tarkasteltuna että oman asunnon ostaminen vaatii entistä huomattavasti suuremman panostuksen. Se tosiasia vain hämärtyy kun asuntolainojen maksuajat on venytetty niin pitkiksi että ne hämärtävät tuon näkemisen.
Tarkastelun ulkopuolelle olen jättänyt kokonaan 36 v sitten vallinneen inflaation Suomessa, joka auttoi "maksamaan" osan asuntolainasta.
Revi nyt tuosta ajatuksia. Pidin pitkään ansiotasoni mittarina ja tavoitteena everstin palkkaa Suomen armeijassa ansiotasoni pysyikin pitkään siinä paikkeilla. Mutta kun muutama vuosi sitten tutkailin everstin palkkaa älysin jääneeni siihen verrattuna palkkakuoppaan.
Mutta niin kaikki tilastot osoittavatkin, että kaikkein korkeimmat keksimääräiset palkat onkin nykyään valtiolla. Mutta se on jo toisen analyysin paikka.