Olen hyvin hämmästynyt minkälaisia selityksiä saamme kuulla Itä-Suomen yliopiston D-vitamiinitutkimuksista. Nyt jälkikäteen selitellään, että käytetty tutkimusmenetelmä ei välttämättä antanut oikeita tuloksia ja että jotkut muut tutkimusmenetelmät antavat varmemmat tulokset tai jotain siihen tyyliin.
Mitä helvettiä! Pitäisihän yliopistotasoisten tutkijoiden ymmärtää käyttämiensä tutkimusmenetelmien rajoitukset ja puutteet. Tai ainakin kokeneimman tutkimussuunnitelmasta vastaavan tutkijan pitäisi tuntea ja valita oikeat tutkimusmenetelmät.
Minusta tämä on erään tyyppinen skandaali tiedeyhteisössä. Minusta tämä on ihan yhtä vakava möhläys ja osoitus osaamattomuudesta kuin joku gradu tai peräti väitöskirja johon aineistoa on kopioitu verkosta ilman että lähdettä on erikseen dokumentoitu. Ja mielestäni se on vielä osoitus tyhmyydestä tai härskiydestä kun heti kiinni jouduttuaan ovat tutkijat osanneet selittää käyttämänsä tutkimusmenetelmän heikkoudet ja tulosten epäluotettavuuden.
Hyi hävetköön nämä tutkijat oman yliopistonsa maineen tahraamisesta.
14.11.2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Tässä taisi käydä niin, että joku halusi mainetta ja kunniaa ja tuli julkisuuteen ennen kuin varmuus asiasta oli saatu.
VastaaPoistaNäyttää siltä, että tutkija Tarja Nurmi tuli julkisuuteen tulostensa kanssa ilman, että selvitti metodiensa pätevyyden.
Eli teki huonoa tutkimusta kun ei selvittänyt metodinsa pätevyyttä. Olisi pitänyt. Ja jos ei itse osannut olisi konsultoinut osaavampia.
PoistaTässä yhteydessä voi kyllä hieman yleistääkin: ei kaikki mitä tieteen nimissä julkituodaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi vuosikymmenien aikana olen lukenut muutaman kerran tutkimustuloksia kahvin terveysvaikutuksista. Yhden tutkimuksen tulos oli, että kahvi on terveydelle haitallsta. Toisen tutkimuksen tulos olikin päinvastainen. No, on tietenkin selvää, että joillekin kahvi voi olla haitallista ja toisille siitä ei ole mitään haittaa. Yleispätevää vastausta kysymyksen "Onko kahvi terveellistä?" ei ole. - Olin viime vuosikymmenelleä Kuopion Yliopiston tiloissa seuraamassa keskustelua, jossa mukana oli mm. Markku Myllykangas. Kysyinkin Myllykankaalta: "Mikä on tieteen tarkoitus?". Myllykankaan vastau yllätti minut:"Luoda teorioita." - Olin siihen mennessä kuvitellut, että tieteen keinoin pyritään etsimään tosiseikkoja. Aika monessa esim. luonnontieteiden alaan kuuluvissa kysymyksissä on löydettykin tosiseikkoja esim. luonnonlait jne. jne. - Mutta, että tavoitteena olisi vain uusien teorioiden laatiminen???
VastaaPoistaOlet Pekka ihan oikeassa. Olen minä jo ajat sitten ymmärtänyt ettei tiede ole mikään pyhä erehtymätön lehmä. Mutta jos tutkijaryhmällä ei ole käytössään edes luotettavia tuloksia antava tutkimusmenetelmä ja se tosiseikka ulkopuolisilla on ollut tiedossa jo ennen tutkimuksen julkaisua niin surullinen on tutkijoiden taso.
PoistaMyllykangas on aikamoinen savolainen huuliveikko. Ehkä hän ei kuitenkaan tarkoittanut ihan tuota. Kyllähän tieteellisessä tutkimuksessa nimenomaan muodostetaan hypoteesi (teoria?) ja sitä lähdetään sitten tutkimaan pitääkö se paikkansa vai ei. Jos tuon oikein huitaisee lyhyeksi (huonosti muotoilluksi) tokaisuksi niin voi lopputulos olla "Luoda teorioita" - hassu sanonta sinänsä. Eihän se noin ole vaan niin kuin sinä, Pekka sen esität.