Pitääkö koulu uudistaa?

Luin hiukan ihmeissäni hankkeita, joilla on tarkoitus saada lasten ja nuorten koulutus nykytasolle. Yhdestä näkökulmasta  uutisoi Iltalehti 13.11.2013 otsikolla 'Koululaisille kännykät käyttöön  oppitunneilla'

Luin juttua haukkoen henkeäni. Nyt aiotaan hankkia tablettitietokoneet nuorille perusteluna 'Tabletti vapauttaa oppilaan pois pulpetista ja luokkahuoneesta' kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen esittää.

Voi hemmetti mitä soopaa. Ihan kuin nuo uudet välineet voisivat korvata sellaisen opettajan, joka ei kykene innostamaan nuoria uuden oppimiseen. Lisäksi ne vanhenevat muutamassa vuodessa mikä tarkoittaa, että niitä pitäisi olla koko ajan uusimassa.

Kansan uutiset uutisoi minusta analyyttisemmin 14.11.2013. Siinä on todettu

'Keskeisiksi oppimistaidoiksi lasketaan luetun ymmärtäminen, matematiikka ja päättelykyky.
Erityisesti lukutaidossa ja matematiikassa suunta on ollut 2000-luvun alkupuolen jälkeen laskeva.'

Ja siellä on  erääksi taustaselittäjäksi havaittu
'Erot selittyvät vanhempien koulutuksella. 

Ministeriä huolestuttaa erityisesti oppilaiden väliset osaamisen erot. Ne selittyvät pitkälti vanhempien koulutustaustalla.'

Minä kysynkin tyhmiä: Miten koululaisten luetun ymmärtäminen, matematiikka ja päättelykyky kohenevat siitä, että kaikille hankitaan yhteiskunnan varoilla aina parin vuoden välein uudet tabletit?

Lapsiin tarttuu vanhempien esimerkki. Tiedän perheitä,  joissa 12-13 vuoden ikäisillä lapsilla ei ole vielä omaa kirjastokorttia jos edes ovat kirjastossa käyneet. Ei ihme jos lukemisen ymmärtäminen jää puutteelliseksi kun ei lueta vaan katsotaan televisiota ja sieltäkin tyhjänpäiväisimpiä viihdeohjelmia.

Minulla oli mielenkiintoine keskustelu puolisentoista kuukautta sitten erään juutalaisen taustan omaavan potilaan kanssa  kun olin toipumassa sydänleikkauksesta sairaalassa. Tiesin minä sen ennestäänkin mutta hän taas vahvisti asian. Juutalaisessa lasten kasvatuksessa kolme tärkeintä asiaa on: koulutus, koulutus ja koulutus lainatakseni ministeri Häkämiehen tyyliä Venäjä, Venäjä ja Venäjä lausunnollaan. Voi tuollainen toki aiheuttaa elokuvaohjaaja Woody Allenin usein kuvaamaa neuroottisuutta.

Olen kirjoittanut blogissani yli 6 vuotta sitten aiheesta otsikolla 'Kielitaidosta ja koulutuksesta'.

Muistan joskus yli kahdenkymmenen vuoden takaa kun asuimme Savossa pienellä paikkakunnalla ja nuorimmat lapseni olivat koulussa alaluokilla niin jotkut heidän kavereistaan olivat ihmeissään olohuoneemme kirjahyllyn kirjamääristä. Ehkä se oli hämmästyttävää  Kun muutin perheeni kanssa takaisin pääkaupunkiseudulle luovuin suurimmasta osasta kirjoja kahdestakin syystä: ne ovat hirveitä pölynkerääjiä ja vaimollani oli astma ja sellaisten kirjamäärien jatkuva pakkaaminen, kantaminen ja mukana kuljettaminen muutoissa oli melkoinen riesa.

Tuossa Kansan uutisten kirjoituksessa oli selittäväksi muuttujaksi havaittu vanhempien koulutustausta. Voi olla, että hyvin koulutetut vanhemmat oivaltavat hyvän koulutuksen merkityksen paremmin kuin vähemmän koulutetut mutta minun mielestäni sen voisi korvata myös määrittelyllä sivistys tai valistuneisuus. Usein ne korrelovat hyvään koulutukseen mutta eivät aina.

Muistan lasten kouluajoiltamuutamat vanhempain kokoukset ja muutenkin minulle pikku paikkakunnalla esitetyt kysymykset pitäisikö lapsille hankkia kotiin tietokoneet. Digitaaliaika oli jo tullut (oli siis 1980-luku)  ja mikrotietokoneet lisääntyivät työelämässä kovalla vauhdilla. Nuorille hankittiin koteihinkin mikrotietokoneita pääasiassa tietokonepelejä yms varten. Minulta kysyttiin usein pitäisikö hankkia tuollainen tietokone kotiin kouluikäisille lapsille. Siihen aikaa ehdoton koululaisten kotitietokoneiden ykkönen oli kuuluisa Commodore 64 . Kun tulin IT-alan töihin pääkaupunkiseudulle 1998 oli jännä havaita, että minua 25 vuotta nuoremmat kollegani kaikki olivat aloittaneet kouluikäisenä pelaamisella ja ohjelmoimalla tuollaisella Commodore 64 mikrotietokoneella.

Monet vanhemmat kyselivät, että kannattaisiko heidän hankkia tuollainen kone lapselleen joululahjaksi. Heidän ajatuksena oli että se olisi kuin johdatusta tulevaan digiaikaan.Minun neuvoni monelle tutulle neuvoa kysyneelle isälle oli, että vie poikasi joulun alla johonkin urheilutarvikeliikkeeseen ja kerro, että saa vapaasti valita luistimet ja muut tarvittavat jääkiekkovarusteet (ja sinä maksat mukisematta ja tinkimättä). Sanoin, että se tulee halvemmaksi ja pojat harrastavat ulkona terveellistä urheilua ja liikuntaa eivätkä jossain nurkassa pelaa sota- tai taistelupelejä kavereiden kanssa. Kerroin esimerkkinä, että itse opettelin ohjelmoimaan tietokoneita 33 v iässä ja kahdessa vuodessa hankin erinomaisen ammattitaidon. Piti 'juosta kovaa' oppiakseen mutta kun olin kiinnostunut ja motivaatiota riitti se onnistui. Elätinkin itseäni ja perhettäni sitten yli 30 v eri tehtävillä tietotekniikan parissa kunnes siirryin eläkkeelle.

1980-vuosikymmenen lopussa alkoi opetusvirnaomaisilla joku päähänpinttymä, jonka mukaan koko kansa olisi pitänyt opettaa ohjelmoimaan tietokoneita. Minä yritin monessa eri yhteydessä todeta, ettei tuo ole järkevää. Tärkeää olisi opettaa kaikki kansalaiset käyttämään tietokoneita ja niiden yleisimpiä ohjelmia kuten tekstinkäsittelyä yms. Silloin ei vielä suuremmin ollut mitään internettiä suuren yleisön käyttöön. Vertasin usein autoiluun. Jos 20-luvulla piti olla pätevä autonasentaja voidakseen ajaa autoa riittää nykyään että on autokoulun käynyt. Kovin paljon ei tarvitse ymmärtää mitä konepellin alla tapahtuu.

Mutta kuten yritysmaailmaan.tarvitaan uusia karismaattisia johtajia olisi samoille taidoille kysyntää myös koulumaailmassa. Opettajien pitäisi saada kaikki heille uskotut nuoret innostumaan. Katsoin muutaman kerran televisiosta brittiläisen kokin Jamie Oliverin yritystä saada  syrjäytyneet tai huono-osaiset nuoret innostumaan koulunkäynnistä ja opiskelusta. Oli aivan uskomatonta nähdä ohjelmissa miten hänen onnistui innostaa nuoria opiskelemaan tai oppimaan uutta.

Tässä yhteydessä minun on tunnustettava, että pidän kohufilosofin Pekka Himasen näkemyksestä, että yrityksiin pitäisi saada aivan uudenlaista henkeä 'Himasen mukaa kestävyysvajetta suurempi vaje on henkisen ilmapiirinn sulkeutuneisuus, kademieli ja innostuksen puute'. Samaa minä toivoisin yritysmaailman lisäksi koulumaailmaan.