Tein ruotsinlaivalla kokous-risteilymatkan

Kuten keväällä kirjoitin minut valittiin keväällä työpaikallani oman ammattiryhmäni luottamusmieheksi. Nykyäänhän tätä tehtävää kutsutaan modernisti edunvalvonnaksi ja nimitys on minusta aika kiva. Kirjoitan luottamusmiestehtävästä laajemmin myöhemmin. Mutta vähän nyt tässäkin.

Joka tapauksessa muutaman kuukauden aikana on pitänyt opetella paljon uusia asioita. On kivaa että vielä tässä iässä pitää vai sanoisinko saa opetella uusia asioita. Pitää pirteänä. Toisaalta tässä joutuu myös luopumaan. Teen entistä vähemmän oman ammattialani työtä. Ja siitä on aika ikävä luopua kun olen suhtautunut työhöni melko intohimoisesti ja olen siitä pitänyt. Toisaalta näin iäkkäänä asemani on helpompi kuin jonkun kymmeniä vuosia nuoremman luottamusmiehen jonka pitää huolehtia ammattitaitonsa ajan tasalla pysymisestä ajatellen luottamusmiesajan jälkeistäkin aikaa. Minä jään luottamusmieshommien jälkeen aika suurella todennäköisyydellä suoraan eläkkeelle. Toisaalta en ole ihan täysipäiväinen luottamusmies joten ammattityötänikin teen vielä jonkin verran.

No itse asiaan. Oman asiantuntijoista koostuvan ammattiosastomme hallitus nimeltä toimikunta kokoontuu kerran vuodessa intensiivikokoukseksi nimettyyn kokoukseen jossa päästään laajemmin ja syvemmin ja kiireettömämmin pureutumaan asioihin. Ja kokousmatka laivalla on erinomainen vaihtoehto jollekin kokoushotellille. Ja aika tärkeää on yhteistyökuvioissa, että joskus ollaan kokousten väliajoillakin yhdessä. Kaupungissahan osallistutaan lähinnä vain kokouksiin ja muu tutustuminen jää vähemmälle. Laivalla on toki omat vaaransa mutta ei ne sen suuremmat ole kuin jossain ravintolalla varustetussa kokoushotellissa.

No meillä porukka oli asiallista. Noin yhden työpäivän pituinen kokous vietiin läpi mallikkaasti ja muu aikakin vietettiin siivosti.

Aika siistiä oli laivalla meno noin muutenkin. Kohtuujuojana minäkin pysyin (juuri ja juuri ;) sillä kohtuupuolella. Ehkä siitä ansio lankesi suositellulle tshekkiläiselle tummalle Kozel oluelle. Ja jota jostain syystä valmistetaan Venäjän puolella rajaa. Ehkä se kohtuus tuli kun siinä on prosenttejä vähemmän kuin meidän keskioluessa. Näin minulle kerrottiin.

Joitain pieniä yksittäisiä tapahtumia laivalla oli joista mieleeni tuli raamatullinen vertaus Sodomaan ja Gomorraan. Mutta aika siistiä oli silti ollaksemme täällä humalahakuisessa Pohjolassa. Mutta myönnän että tuskin vastaavia juopottelunäkymiä jossain välimerellisillä lauttareiteilla näkyisi. Ihmiset istuvat jossain tuulisella kannella tupakalla ja juovat pullonsuusta taskulämpimiä viinaksia suusta suuhun kiertävästä pullosta. Ehkä se on taloudellisuuskysymys. Pitää saada humala halvemmalla kuin sen saisi laivan viihtyisässä baarissa istuen.

Vaikka Tukholman laiva poikkeaakin Ahvenanmaalla verovapaiden ostosten mahdollistamiseksi en häikäistynyt tämän päivän taxfree hinnoista laivalla. Aika pieneksi olivat hintaedut menneet. Taitaa siitä taxfree-verohyödystä suurin osa mennä laivayhtiölle mahdollistamaan edelleenkin aika edulliset laivaliput.

En ole muutamaan vuoteen ollut Tallinnan laivoilla niin en pysty vertamaan menoa laivalla. Hurjimpaan viinaralliaikaan halvan viinan perässä juosseiden painopiste siirtyi käsittääkseni Tallinnan reitille ja se ilmeisesti hiukan siivosi pidemmän ja kallimman Helsinki-Tukholma reitin.

Pitää katsoa jos tässä vielä syksymmällä tekisin laivamatkan Tallinnaan. Toisaalta saattaa olla että pitäisi testata noita pika-aluksia. Ihan uteliaisuudesta. Viimeisin käyttämäni pika-alus Tallinnaan oli ilmeisesti nyt jo liikenteestä poistunut kantosiipialus. Minä pidin kantosiipialuksista. Näitä uusia pika-aluksia en ole koskaan käyttänyt. Olen nähnyt samanlaisia Espanjassa mutta en ole koskaan niillä matkustanut.

Mutta saas nähdä. Tallinna on kiva paikka mutta en pidä siellä yleisistä taskuvarkaista. Ja ne ovat niin taitavia ettei edes huolellinen selvin päin oleva ihminenkään kykene heidän luovilta kikoiltaan suojautumaan.