Globalisaatio

Sattui kirjastossa silmiini mielenkiintoisen tuntuinen kirja: Työväen
Sivistysliiton v 2006 kustantama ja Nelson Lichtensteinin toimittama
Wal-Mart Globalisaation kova ydin ISBN 051-701-509-7.

Kirja on ollut minulla jonkin aikaa iltalukemisena. Olen lukenut sitä
kuin jotain dekkaria, ettei sitä edes yöllä halua laskea käsistään ennen
kuin on lukenut vähintään vielä seuraavan kappaleen.

Ai niin kirjoja lukiessa aina muistan kadehtineeni ex-vaimoani (nro 1)
hänen pikalukutaidostaan. Ja se taito on periytynyt vanhimmalle
tyttärelleni. Kun hän oli luonani käymässä hän luki 3-4 kirjaa siinä
samassa ajassa kuin minä ehdin lukea yhden.

Eräs tuttavani kävi pikalukukurssin ja väitti että tuota pikalukua voi
oppia. Olen jonkun kirjan lukenut pikaluvusta mutta ainakaan sen opit
eivät menneet päähäni. Voi olla että en riittävästi edes harjoitellut.
Kai se tuossakin pätee se vanha sanonta: harjoitus tekee mestarin.

No menin hiukan sivupolulle, tapojeni mukaan.

Wal-Mart on mielenkiintoinen esimerkki kirjassa. Vanhana yritysjohtajana
(juu, kaikkea sitä on tullut tehtyä työuran aikana) joudun suorastaan ihailemaan miten hyvin manageroivat yritystään. Lähes noin pitäisi jokaisen kapitalistisessa länsimaassa toimivan yrityksen yrittää toimia. Kirjoitan tuohon "lähes" kun kirjankin perusteella jää monta asiaa mietityttämään.

Mutta Yhdysvaltain koko yhteiskunta ja yritysympäristö on toisenlainen. Siellä puutteellisen sosiaaliturvan ja tuloloukut hoitaa Wal-Mart.

Samaan aikaan kun olin kirjoittamassa tätä tuli televisiosta perjantai-iltapäivän uusintana eräät suosikkiesiintyjäni. Ikuiset vastarannankiiski-skeptikot(-kyynikot?) Penn & Teller ja heidän ohjelmansa aihe oli juuri Wal-Martin vastustajat.

Kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoisia esimerkkejä molemmat ja saivat minut todella uskomaan että meillä Suomessa suurten keskusliikkeiden pieni määrä (markkinateoreettisesti hienommin oligopoli ellei peräti jo monopoli) pitää hinnat keinotekoisen korkealla.. Tai minä sen jo ennenkin ellei niin että peräti tiesin. Sainhan juuri loppuun asiaa käsittelevän aika ansiokkaan dokumenttikirjan: Kaupan kynnysrahat - kauppiaiden tarinoita, kirjoittanut Marjasinikka Väänänen ja kustantaja keravalainen Suomineito Production Ky ISSN 1456-2723 ja ISBN 951-98075-1-9.

Sain kirjan loppuun viime viikolla. Kyllä se selvitti aika tarkkaan riippuvuudet miksi meillä on eräät Euroopan kalleimmat elintarvikkeet. Norjassa tilanne on ilmeisesti samanlainen ellei vielä pahempi raportoi siellä asunut tyttäreni, joka tosin ensi viikolla muuttaa takaisin Yhdysvaltoihin. Norjassa kuuleman mukaan jopa saksalainen Lidl joutui vastikään lopettamaan toimintansa. Sehän on Suomessa ilahduttavan piristävä hintakilpailija. Stockmannin jälkeen aina järkyttyy kun käy Lidlissä tai ehkä päinvastoin ;) Käyn Lidlissä paljon Stokkaa useammin eikä ollenkaan hävetä. Taisi muuten niin mainio kynäilijä professori Jukka Kemppinen blogissaan kertoa jotenkin häpeästä kaihtavansa Lidliä, ymmärsin että se olisi jotenkin häpeällistä köyhäilyä. Itse olen naureskellut moneen kertaan köyhäilyä kun toinen toistaan muhkeampia diplomaattiautoja kurvailee minua lähimmän Mankkaan Lidlin parkkipaikalla. Ehkä se vauraan Kauniaisten (siellähän minä köyhä osa-aikaeläkeläinen asun!) läheisyys sitä teettää ;)