

Ihan tarkkaan en muista minkä ikäinen olin. Mutta koska se oli leikkikoulu niin olin varmaan 5-6 vuotias eli 57-58 vuotta sitten jos ollaan tarkkoja.
Kun leikkikoulu oli venäjänkielinen kirjoitin tervehdyksen äidille tietenkin myös venäjäksi. Ja poika kun olen niin tottakai siellä oli pari autoa piirrettynä. Mutta uskon edelleenkin että äitini osasi niitä pikku pojan piirtämiä autojakin lämmöllä arvostaa.
Hiukan sellainen pala tulee kurkkuun kun tätä kirjoitan. Niin se aika kuluu. Sanoittaja Vexi Salmi jonka kolumneja antaumuksella luen Iltalehdestä kirjoitti eilen osuvasti miten iän karttuessa aikakin tuntuu kuluvan monin verroin nopeammin kuin lapsena. Otsikkona oli ohikiitävät kesät. Osuva kirjoitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti